Miten elefantti syödään?

Toisen maailmansodan jälkeen Toyota on noussut yhdeksi maailman johtavista autonvalmistajista. Lontoon olympialaisissa Iso-Britannian ratapyöräilijät ottivat nimiinsä seitsemän kultamitalia kymmenestä mahdollisesta. Maantieteellisesti niillä on täysin eri sijainti, kulttuurit ovat hyvin erilaiset, lisäksi toinen on urheilua ja toinen puhdasta liiketoimintaa. Onko nyt niin, että Iso-Britanniaan on sattunut maailman lahjakkaimmat ratapyöräilijät ja Japaniin maailman parhaat insinöörit? Ei. Niiden menestyksen takaa löytyy sama ajattelutapa. Se on helppo ymmärtää, sitä on vaikea noudattaa. Sitä kutsutaan jatkuvan parantamisen malliksi. ”Marginal gains”, sanovat brittipyöräilijät. Japanilaiset taas tuntevat se nimellä Kaizen.

Asia on lopulta hyvin yksinkertainen. ”Kuinka voimme tulla paremmaksi”, kysyvät Iso-Britannian lipun alla pyöräilevät olympiamitalistit ja valmentajat koko ajan itseltään. Ei vain tyypillisimmissä harjoitteluun liittyvissä asioissa vaan aivan kaikessa. Kaikessa, mikä edesauttaa ratapyöräilykilpailussa menestymistä. 1 % hyödyn etsimistä kaikesta koko ajan ja kaikkialta. Tämä kysymys ja sen seurauksena tapahtuva harjoittelu, mittaaminen, analysointi ja elämäntapamuutokset ovat tehneet Iso-Britanniasta ratapyöräilyn kuningaskunnan.

Oikeanlainen käsienpesu (vähentää sairauspäiviä), paras mahdollinen ravinto, oikeanlainen tyyny parhaan mahdolllisen unen takaamiseksi, täydellisen ajoasennon löytäminen ilmanvastuksen pienentämiseksi. Näiden ja satojen muiden asioiden jatkuva optimointi 1 % kerrallaan. Yksittäin ne ovat pieniä asioita, joiden merkitys lopputuloksen kannalta tuntuu lähes mitättömältä. Mutta pitkällä aikavälillä niiden kumulatiivinen vaikutus on suuri ja saadaan aikaan tuloksia, jotka erottavat olympiavoittajan alkueriin jäävästä.

Entä sitten Toyotan tehtaalla? Sama periaate. Etsitään parannettavaa kaikkialta. Siellä toteutetaan vuosittain miljoona pientä ideaa, jotka tulevat enimmäkseen tavallisilta työntekijöiltä. Ne parantavat työntekijöiden ja prosessien tehokkuutta. Pienin ja hitain parannuksin Toyota on päivä päivältä parempi. Ei taikatemppuja, ei maailmaa mullistavia yksittäisiä superinnovaatioita. Pieniä parannuksia.

Suurten muutosten tekeminen kerralla on usein erittäin vaikeaa. Tämä koskee niin yhteiskunnallisia asioita kuin henkilökohtaista elämää. Mutta pieniä asioita voi tehdä paremmin joka päivä. Ehkä sitä kautta saamme yhdessä Suomen nousuun?

Vieläkö otsikko askarruttaa? Vastaus: pala kerrallaan. Kuten edellä mainituissa esimerkeissä, tavoitteisiin pääseminen helpottuu kun ymmärtää ison kokonaisuuden muodostuvan pienistä asioista.

Petteri Parkkisenniemi

OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.

Lähteet:
http://www.newyorker.com/magazine/2008/05/12/the-open-secret-of-success
http://www.bbc.com/sport/0/olympics/19174302
http://en.wikipedia.org/wiki/Cycling_at_the_2012_Summer_Olympics

 

2 ajatusta artikkelista “Miten elefantti syödään?

  1. Tero O. Six Sigma MBB

    Suomessa isoissa ja monessa keskisuurissa yrityksissä Lean ja Six Sigma on ollut arkipäivää jo pitkään. Maailmalla myös pankki sektori on näitä menetelmiä käyttänyt vuosikymmeniä. Varsinkin jenkkilässä myös julkinen sektori on näihin herännyt ja saanut isot säästöt. Nokian matkapuhelin tehdas Salossa oli edelläkävijä 90-luvulla Six Sigma käytössä Suomessa ja aloitti myös Lean/Kaizen menetelmien käytös 2000-luvun alussa

    Vastaa
    1. Petteri Parkkisenniemi Kirjoittaja

      Kiitos Tero kommentistasi! Erilaiset agile-menetelmät ovat etenkin ohjelmistotaloissa syrjäyttämässä tai lähes kokonaan syrjäyttäneet jo perinteisemmät kehitysmallit. Scrum- ja kanban-mallit ovat olleet meillä (sovelluskehityksessä) käytössä mutta tuo Six Sigma on ainakin itselle uusi tuttavuus. Pienen googlettelun jälkeen se vaikutti erittäin järkevältä!

      -Petteri

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s