Katoavat taitomme

Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että osa koulunsa aloittavista lapsista ei osaa juosta. Ajatuksena se tuntuu käsittämättömältä, kyseessä on ”kaikkien hallitsema perustaito”. Opimme kuitenkin niitä asioita, mitä teemme. Jos ei ole mahdollisuutta tai tarvetta juosta, ei juokseminenkaan automaattisesti onnistu – se on opeteltava.

Palveluiden kehittymisen myötä monia muitakin monille itsestään selviä taitoja jää opettelematta tai ymmärtämättä. Joku ei osaa keittää perunoita, toinen ei saa nuotiota syttymään ja kolmas ei ymmärrä miksi loppuun asti pyörinyt VHS-nauha ei lähde play-nappia painamalla alusta pyörimään.

Viime viikkojen aikana 3,5-vuotias poikani on halunnut opetella kirjoittamaan oman nimensä. Ilolla olen opettanut, miten kirjaimet piirretään yksi kerrallaan ja poika on ne hyvin oppinut. Jäin kuitenkin miettimään, että tarvitseeko hänen enää opettaa omille lapsilleen kirjoittamista. Miksi kenenkään tarvitsisi enää tulevaisuudessa käsin kirjoittaa numeroita ja kirjaimia, kun sama asia on opeteltavissa jo tälläkin hetkellä esimerkiksi iPadin avulla. Tunnistetaan kirjaimet ja valitaan sieltä sopivat, jotta saadaan rakennettua toivottu sana. Lukemaan ja kirjoittamaan oppii ilman, että osaa oikeasti kynän ja paperin avulla piirtää oikeanlaiset symbolit.

Ajatuksena kirjoittamistaidon katoaminen tuntuu utopistiselta. Samoin ajattelivat isovanhempamme monesta heille tarpeellisesta taidosta. Mikään ei ole kuitenkaan niin varmaan kuin jatkuva muutos ja sen myötä emme yksinkertaisesti enää tarvitse kaikkia taitoja – emmekä siten myöskään opi niitä.

Tulevaisuudessa poistuu lukuisia nykyisin tarvitsemiamme taitoja. Vastaavasti joudumme opettelemaan asioita, joista nyt emme osaa edes uneksia. Autotkin kulkevat ilman kuljettajaa. Autokoulut käyvät tarpeettomiksi ja Suomen surkein kuski poistuu Nelosen ohjelmistosta.

Petteri Parkkisenniemi

Yksi ajatus artikkelista “Katoavat taitomme

  1. kimmo Katavisto

    Suurin luontainen katoava taitomme on maalaisjärjen käyttö. Siihen vaikuttaa suuresti se mikä on asuinympäristö onko kaupunki taikka maaseutu. Myös työpaikka jossa henkilö on tehnyt töitä 40 vuotta niin uusi johtaja sukupolvi tulee yritykseen ja kyseenalaistaa tämän henkilön ammattitaidon sanon tämän siksi että kokemusta on.
    Miksi siis Suomen talous on EU maissa Kyproksen kanssa samalla tasolla. Meille yrityspuolelle on periytynyt julkiselta puolelta asioiden ja niiden toteuttaminen julkisen puolen jähmeys.pyrokratia.

    Onko meillä siis menty yliopistoissa väärään suuntaan opetuksessa jossa sen siirtäminen käytäntöön vie aikaa kuukausia jopa vuosia, tästäkin minulla on kokemusta ja tämä kokemus minulle on ollut hämmentävää koska minun pitää opettaa vastavalmistunut insinööri toimimaan laitteistolla joka on hänelle vieras alue.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s