Minun asuntolainani korko ei nouse (?)

Vuoden takaisessa postauksessani kerroin hankkineeni ensimmäisen oman asunnon 22-vuotiaana. Siitä on lähes 8 vuotta aikaa (apua, pyöreisiin vajaa kuukausi – missä paperipussi!), mutta hyvin muistan asuntolainani korkoprosentin. Noin viisi ja puoli, eikä tuntunut missään. Mutta, miltä viiden prosentin korko tuntuisi nyt, kun euriborit ovat jo pitkään pyörineet lukemissa nolla-piste-jotain, tai nolla-piste-nolla-jotain? Paperipussi voisi olla avuksi tässä(kin).

Mihin pienellä ihmisellä on varaa 

Sillä hetkellä kun se unelmien koti on löytynyt, pankista riittää vastaus ”laina järjestyy”. Jes! Ei mitään väliä kuukausierän suuruudella, kunhan se tarvittava määrä rahaa irtoaa käyttöön. Kyllä niistä kuukausittaisista maksuista sitten aina jotenkin selviää, eikö? Näin muistan ainakin itse vuosia sitten ajatelleeni.

Ensimmäinen asuntolainani oli suuruudeltaan 119 000 euroa. Sillä sai vajaat 8 vuotta sitten varsin toimivan saunallisen rivitalokaksion Nummelasta ( = Anssi Kela!). Maksoin lainaa 750 euroa kuussa plus yhtiövastikkeen ja sähkön. Tiukkaa teki. Muistan lainanottohetkellä tuijottaneeni ainoastaan kuusinumeroista lukua enkä niinkään sitä, mihin on kuukausittain varaa ja mitä kaikkien menojen jälkeen jää räpylään. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan kaiketi edelleen pitää sitä, että kuukausierän olisi hyvä olla enintään 30–35 prosenttia nettopalkasta, jotta eläminenkin onnistuu. Hilkulle meni, ehkä vähän nyrkkisäännön ylikin. Ja euroakaan en säästöön saanut. Tai olisin ehkä saanut, mutten laittanut, koska ei muka ollut varaa.

Maksukyky – nipin napin niukin naukin?

Lainanmaksukyvyllä tarkoitetaan sitä, miten suureen lainaan ja kuukausierään on varaa, kun vertaa lainanhoitomenoja omiin nettotuloihin. Yhtä lailla sen voidaan sanoa tarkoittavan myös sitä, selviytyykö lainanhoitomenoista korkojen noustessa. Lisäksi maksukyvyssä arvioidaan sitä, jääkö muuhun elämiseen ja säästämiseen riittävästi rahaa. Itse lisäisin näihin määritelmiin vielä sen, että jos ei aidosti pysty säästämään senttiäkään kuussa, on yksinkertaisesti ottanut liian suuren lainan. Sitä kait se maksukyky, tai tässä tapauksessa kyvyttömyys, loppujen lopuksi tarkoittaa. Näin ehkä omalla kohdallani kävi, ja vasta toisen asuntolainan otettuani 4 vuotta sitten ymmärsin laskea hiukan tarkemmin, mihin ne rahat aidosti riittävät.

No, miten sitä omaa kipurajaa sitten voi testata, esimerkiksi korkojen nousun osalta? Finanssivalvonta opastaa sivuillaan käyttämään omaa lainanhoitokykyä arvioivissa laskelmissa matalan korkotason vallitessa vähintään 6 %:n korkoa lainalle. Aika lähellä muuten sitä lukemaa, joka itselläni oli ensimmäisessä lainassa. Fivan sivuilta löytyy myös havainnollistava laskuesimerkki, joka avaa koronnousun vaikutusta paremmin:

”100 000 euron tasaerälainassa, jonka laina-aika on 25 vuotta ja korko 2 %, on kuukausierä 424 euroa. Jos korko nousisi kolmen vuoden kuluttua lainan nostamisesta kolmella prosenttiyksiköllä, se aiheuttaisi lyhennystavasta riippuen seuraavanlaisia muutoksia lainanhoitoehtoihin: 1) kokonaislaina-aika pitenee 47 vuoteen, ja lainaa on 25 vuoden kuluttua lyhentämättä vielä 68 000 euroa, tai 2) kuukausierä on nostettava 566 euroon.”

Eri korkoprosenttien vaikutuksia omaan lainaan kannattaa käydä laskemassa vaikkapa op.fi:stä löytyvällä asuntolainalaskurilla.  

Voiko oman maksukyvyn ”vakuuttaa”?

Laina-ajan korkokehitystä ei voi ennustaa, kun ei omista kristallipalloa. Ja tuskin se pallokaan kaikkea tietää.  Näin ollen ei myöskään voi varmuudella sanoa, mikä eri korkovaihtoehdoista tulisi lopulta edullisimmaksi. On ehkä kuitenkin hyvä muistaa, että lainan kustannukset kasvavat kun korot nousevat. Ja melko looginen johtopäätös tästä on se, että korkojen nousun vaikutus omaan maksukykyyn on sitä suurempi, mitä isomman osan palkkapussista joutuu käyttämään lainanlyhennysten ja korkojen maksuun.

Oman maksukyvyn voi kuitenkin tietyllä tavalla vakuuttaa suojautumalla korkojen nousulta. Etenkin laina-ajan alussa korkosuoja on tärkeä, koska yleensä kaikki varat on käytetty asuntoon, eikä arvonnousua ole ehtinyt vielä juuri kertyä. Vaihtoehtona on sopia omalle lainalle, tai osalle siitä, pidempi kiinteä korkojakso tai ottaa lainalle vaikkapa korkokatto. Se on eräänlainen vakuutus siitä, ettei asuntolainan korko nouse yli sovitun katon, mutta laskee kuitenkin normaalisti markkinakorkojen laskiessa. Jotainhan se korkokatto maksaa, mutta niin maksaa palovakuutuskin. Ei se talo toivottavasti koskaan pala, mutta uskaltaako ottaa riskiä sen suhteen, että jättäisi palovakuutuksen ottamatta?

Kukin toki arvioi itse sen, mihin rahansa laittaa. Itse haluan myös elää, tehdä ja nähdä – sen lisäksi,  että lyhennän asuntolainaa. Itse lainan maksaminen ei tee minua onnelliseksi, vaan se, minkä lainan ottaminen  ja sen takaisinmaksaminen mahdollistaa.

Lomaterkuin, Hanna

P.S. Kuka muu odottaa alkavaa Vain Elämää -kautta ja Anssi Kelaa yhtä paljon kuin allekirjoittanut? 🙂

8 ajatusta artikkelista “Minun asuntolainani korko ei nouse (?)

  1. Eb

    Pankeis taitaa olla ihan kelpo liksat kun 22v vetää nettona yli kahta kiloo ja 2500 jos 750 on 30% nettotuloista.

    Vastaa
  2. mikko

    Toisaalta, mikä vuokra on helposti kalliimpi kuin yhtiövastike + lainanlyhennys. Kyllä minä maksaisin lainaa mielummin kuin vuokraa, jos vain pankki uskoo, että pystyy maksamaan esimerkiksi vuokran verran ~ 600e/kk.. Mietin, että millä perusteilla lainaa myönnetään, jos kumminkin vuokra olisi kalliimpi kuin laina.

    Vastaa
  3. JaniPoloinen

    Uuden noin 300k€ asunnon kahdella autopaikalla saa vuokralle Hyvinkäältä 750€/kk. Sitä ei saa ostettua vuokran suuruisella summalla saati 600€/kk joka jää vastikkeen jälkeen.
    Vuokran saa kertoa kahdella jos haluaa ostaa omaksi.

    Vastaa
  4. Jassestiina

    ”Myyntipäällikkö markkinoinnissa” – tämä yhdistelmä kertoo, että puheet ovat myyntipuheita, eikä niillä todellisuuden kanssa ole välttämättä mitään tekemistä. Ja kun on nuorena heti päässyt hyville tuloille, on isukilla ja äitylillä myös hyvät tulot, asema ja asunto. Ei ilman perheen tukea juuri koulusta valmistunut hyville palkoille pääse – suhteet siis ovat olleet kunnossa lapsesta lähtien.

    Hyväosainen tässä siis jakaa ”neuvoja”, jotka tulevat asuntolainan ottajalle kalliiksi, sillä jos todellakin on niin huolissaan korkojen noususta, että harkitsee korkokaton ostamista, kannattaa miettiä ehdotetun korkokaton suuruisen summan säästämistä omalle tilille, sen sijaan että maksaa pankille kalliisti kenties tyhjästä. Korkokatto on sen verran – oikeastaan järkyttävän – kallis suoja, että vastaavan summan säästäminen on käytännössä tie vaurastumiseen; osan säästetystä summastahan voi säästöjen karttuessa ruveta laittamaan säännöllisesti indeksirahastoon. Ei kuitenkaan pankin suurikuluisiin rahastoihin, vaan niihin pienikuluisiin, joista vinkkejä löytyy sijoitusblogeista runsaasti.

    Vastaa
    1. Hanna Leijala Kirjoittaja

      Moikka Jassestiina, ja kiitos kommentistasi!

      Olen kanssasi samaa mieltä, että tulevaisuuteen varautumisessa on muitakin hyviä tapoja, eivätkä ne mielestäni poissulje toisiaan. Korkojen nousulta suojautumisessa voi harkita korkokattoa tai kiinteää korkoa tietyksi ajanjaksoksi, ja yhtä lailla myös säästää siinä rinnalla. Kukin toki tekee oman asuntolainansa kohdalla ne itselleen sopivimmat ratkaisut ja valinnat, ja pohtii mitkä riskit ovat omalle taloudelle suurimmat.

      Mukavaa syksyn jatkoa sinulle! 🙂

      Vastaa
  5. Paluuviite: ”Huomenta Hanna! Olet alittanut keskikulutuksesi!” | Taloudessa

  6. Anonyymi

    Samaa myyti/markkinointi spiikkiä, josta saimme nauttia jo takaisinmaksuturvaa koskevassa postauksessa. Jos alkaisin kritisoimaan teksiä tarkemmin, kuten kritisoin TMT:tä koskevaa postausta, saisin Hannalta vain muutaman ympäripyöreän vastauksen ja toteamuksen, että kukin toki toimii omalla tavallaan. Taidan siis jättää välistä tällä kertaa. Hyvää joulun odotusta kaikille.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s