Kotitalouksien velka vakaalla tolalla

Talousuutiset ovat olleet viime viikkoina synkkiä, työttömyys on ollut nousussa ja kuluttajien luottamus laskussa. Asuntovelkaisten kotitalouksien tilanne on jo herättänyt huolta synkimpien mielissä: onko tilanteesta syytä olla huolissaan?

Lyhyt vastaus tähän olisi, että taloustilanteesta voi toki yleisesti olla huolissaan, mutta kotitalouksien velkatilanne on hyvin hallinnassa.

Suomalaisten kotitalouksien velka on pääosin asuntolainoja. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kansainvälisesti verrattuna EU:n keskitasoa (velkaantumisaste oli 122,3% vuonna 2014;  se kuvaa kotitalouksien luottojen suhdetta käytettävissä olevaan vuosituloon) ja alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa keskimäärin. Tässä mielessä velkaantuminen on varsin maltillisella tasolla. Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on noussut viime vuosina verkkaista tahtia ja esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi sen pysyvän aiempien vuosien tasolla. Kokonaiskuva on siis verraten vakaa.

Asuntolainojen hoitamisessa suomalaisilla on edelleen vain vähän ongelmia työttömyyden kasvusta huolimatta. Järjestämättömien saamisten eli yli kolme kuukautta hoitamattomina olleiden asuntoluottojen osuus on vähäinen. Asuntolainoista oli kesäkuun lopussa hoitamatta vain 1,2 prosenttia.

Stressitestien perusteella melko huomattavakaan työttömyyden kasvu ja asuntolainojen korkojen nousu eivät kasvattaisi vielä kovin monella prosenttiyksiköllä vaikeuksissa olevien kotitalouksien määrää. Takavuosien finanssikriisin aikanakaan raskaimmin velkaantuneet kotitaloudet eivät aiheuttaneet merkittäviä luottotappioita pankeille, vaikka työttömyys nousi huomattavasti. –Mistä tämä voi johtua?

Ensisijainen syy alhaisen korkotason ohella lienee se, että suomalaiset ovat luonteeltaan tunnollisia asuntolainojen lyhentäjiä ja oma koti nousee prioriteeteissa erittäin korkealle, onhan se useimpien kotitalouksien tärkein varallisuuserä. Työttömyyden kohdatessa puskurina toimivat pikemminkin säästöt ja lisäksi muuta kulutusta sopeutetaan ensisijaisesti alaspäin. Asuntolainasta sen sijaan huolehditaan mahdollisimman hyvin, eikä omaa kotia lähdetä myymään kevein perustein. Hyvä työttömyysturva, kattava yhteiskunnallinen turvaverkko ja kohtuullisen nopea uudelleen työllistyminen ja myös pankin vastaantulo lainajärjestelyissä auttavat niin ikään selviytymään ikävästä elämäntilanteesta.

Asuntovelkojen hoito tuntuisi siis olevan vakaalla tolalla niin kotitalouksien kuin koko kansantaloudenkin näkökulmasta. Riskejä on toki aina hyvä puntaroida niin yksilö- kuin kansantalouden tasolla. Pitkäänkään jatkunut talouden heikko jakso ei ole kuitenkaan tähän mennessä tuonut esiin erityisiä ongelmia, ja stressitestien viesti on, että isommatkaan ongelmat eivät nopeasti järkyttäisi kokonaistilannetta.

Maarit Lindström
ekonomisti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s