Johtajuus digiajassa edellyttää uudenlaista yleisosaamista

Digitalisaatio ei tunnetusti kunnioita toimialojen tai organisaatiofunktioiden välisiä rajoja. Päinvastoin, se murtaa useat tutut tavat lokeroida yrityksen toiminta ja eri tehtäväroolit yrityksen sisällä. Tällä on vääjäämättä vaikutus myös johtajuuden yleisiin osaamisvaateisiin.

Esimerkiksi finanssialan toimijat ovat yhä enenevissä määrin asiakkaan arjen hallinnan ja hyvinvoinnin mahdollistajia, ei niinkään rahan välittäjiä tai vakuutusten tarjoajia. Digitalisaation myötä myös yrityksen sisällä on vaikeaa vetää perinteistä rajaviivaa eri organisaatioyksiköiden, erityisesti myynnin, markkinoinnin ja tuotekehityksen välillä. Myynti digitaalisissa kanavissa on aina samalla markkinointia. Markkinointia on puolestaan mahdotonta tehdä ilman ymmärrystä ja kykyä kehittää digitaalisia palveluita. Tuotekehityksen näkövinkkelistä jatkuva asiakastarpeisiin perustuva digipalveluiden optimointi on taas hyvin lähellä markkinointia.

Substanssiosaamisen lisäksi tarvitaan riittävän laaja yleisosaaminen

Osaamisen kehittämisen kirjallisuudessa on jo pitkään puhuttu T-mallin osaajista. T-kirjaimen vaakasuoralla palkilla viitataan omaa tehtävää laajempaan yleisosaamiseen. Pystysuora viiva puolestaan viittaa tiettyyn tehtävään liittyvään syvään substanssiosaamiseen. Molempia osaamislajeja tarvitaan. Perinteisesti johtotehtävissä laaja osaamisvaade on liittynyt yrityksen toimialan ja sille tyypillisten liiketoimintamallien tuntemiseen ja substanssiosaaminen puolestaan omaan rooliin (esim. markkinointi tai myynti) liittyvien tehtävien syvälliseen hallitsemiseen.

Mitä kuuluu digiajan johtajuuden T-osaamiseen?

Jos lähetään liikkeelle T-kirjaimen yläpalkista, eli laajasta yleisosaamisesta, ei siinä enää korostu niinkään tietty toimialaosaaminen vaan yleisemmin digitaalisen liiketoiminnan, digitaalisten palveluiden kehittämisen ja digitaalisen viestinnän ymmärtäminen riittävällä tasolla. Keskeisimpiä osa-alueita ovat:

  • Digitaalisen toimintaympäristön arvoketjut ja liiketoimintamallit, esimerkiksi ekosysteemit ja alustaliiketoiminta
  • Lean startup –tyyppinen kehittäminen: innovointi, nopeat kokeilut ja riskinottokyky, vahva asiakasorientaatio ja jatkuva digitaalisten palveluiden optimointi
  • Palvelumuotoilu
  • Perusymmärrys ohjelmistokehityksen ja IT-infrastruktuurin lainalaisuuksista
  • Markkinointiautomaatio ja sisältömarkkinointi
  • Analytiikan hyödyntämisen mahdollisuudet
  • Vuorovaikutustaidot sosiaalisessa mediassa, oman asiantuntijuuden rakentaminen digitaalisen läsnäolon kautta
  • Verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä

Toisin kuin aikaisemmin, T-mallin pystysuora viiva eli syvä substanssiosaaminen koostuu tietyn liiketoiminta-alueen tai toimialan erityisosaamisesta yhdistettynä henkilön omaan tehtävänkuvaan liittyviin osaamisvaateisiin.

Digitaalisen toimintaympäristön laaja yleisosaaminen ei synny tyhjästä

Tyypillisesti johtajarooliin kehitytään askeleittain siirtymällä sopivin väliajoin aikaisempaa vaativampiin tehtäviin. Tällä hetkellä digitalisaation muutosvauhti on kuitenkin niin kova, että aikaa työn ja urapolkujen kautta oppimiselle ei ole. Iso osa digiajan johtajuuden yleisistä osaamisvaateista on sellaisia, että aiheita voi opiskella oma-aloitteisesti. Harrastuneisuus ja kokeileminen korvaavat merkittävissä määrin formaalia oppimista. Peräänkuuluttaisin kuitenkin erilaisten koulutusorganisaatioiden ja erityisesti korkeakoulujen kykyä vastata mahdollisimman nopeasti omalla koulutustarjonnallaan digitalisaation yleisosaamisen kasvaviin oppimisvaateisiin.

4 ajatusta artikkelista “Johtajuus digiajassa edellyttää uudenlaista yleisosaamista

  1. Veikko Punkka

    Hyvä kirjoitus. Tähän on hyvä verrata nykyisiä vallitsevia rekrytointikäytäntöjä, jotka perustuvat pääsääntöisesti tehtäväkohtaiseen osaamiseen hyvin teknisellä tasolla.

    Vastaa
  2. Laura Tiilikainen

    Hyvä kirjoitus. Digitalisaatio muuttaa sekä ammatteja (oman alan digitaalisista työvälineistä tulee osa substanssiosaamista) että organisoitumisen ja työn tekemisen tapoja (virtuaalitiimit, etätyö, kollaboraatio…). Lisäksi digitalisaation myötä tulee ihan uudenlaista kieltä (renderöinti, tubettaa, vlogi, SEO…). Ne kaikki muuttavat myös johtamista.

    Vastaa
  3. Tommi Laivuori

    Samoilla linjoilla edellisten kanssa, eli upea ja inspiroiva näkemys. Lisäyksenä keskeisimpiin osa-alueisiin voisi ottaa vielä: digiajan projektijohtamisen, huippuosaajien hankkimisen ja pitämisen sekä vastuullisen liiketoiminnan. Yrityksen kannalta hyvät vuorovaikutustaidot sosiaalisessa mediassa kiteytyvät nopeaan reagoimiseen ja asiakasymmärrykseen. Oma intohimo kiteytyy siihen, mitä näitä osaamisia diginatiiveilla on luonnostaan ja mitä pitää opetella…

    Vastaa
    1. Sari Heinonen Kirjoittaja

      Kiitos kommentista! Nuo mainitsemasi asiat ovat ehdottomasti myös tärkeitä prioriteetteja digiajan johtamisessa.

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s