Suomi – USA: 6 – 0, kun terveydenhoidosta kysymys

Testasin usalaista ja suomalaista terveydenhoitosysteemiä omakohtaisesti. Suomi voitti.

Viime vuoden lokakuussa piipahdin New Yorkissa ja siellä jouduin turvautumaan lääkärin apuun. Tuorein kokemukseni suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä on Omasairaalasta. Ero on kuin yöllä ja päivällä.

Omasairaala on Pohjola Vakuutus Oy:n omistama sairaala. Siis oikeastaan se on OPn omistaja-asiakkaiden omistama, koska nämä välillisesti omistavat Pohjola Vakuutuksen. Sairaalassa pyritään hoitamaan ihminen nopeasti kuntoon.

Kävin Omasairaalassa Helsingissä, koska saan sieltä työterveyspalvelut. Muutaman vuoden sisällä Omasairaalan palveluja saa eri puolilta Suomea, sillä sairaalaverkko laajenee. Tampereen sairaala avataan kesällä 2016. Sen jälkeen vuorossa ovat Oulu, Kuopio ja Turku

Vuosi sitten New Yorkin reissulla minulle nousi kuume ja menin klinikalle, jota hotellin respa suositteli. Ehkä kuume sumensi ajatteluani. Olisi pitänyt valita toisin.

Kun astuin sisään klinikalle, minut otti vastaan jykevä vartija, joka ojensi rastitettavakseni lomakkeen. Siinä kyseltiin taustojani. Asia hoitui nopeasti ja pääsinkin odottamaan siistiin aulaan, lukittuun sellaiseen. En tiennyt mitä odotin.

Kun viime viikolla soitin Omasairaalaan ja kerroin tarvitsevani lääkärin apua, ajanvaraus järjestyi samalle päivälle. Niin oletinkin. Minua palvellut hymyilevä ääni kysyi missä asun ja olenko tulossa omalla autolla vai julkisilla liikennevälineillä. Hän varmaan kuuli puheessani oululaisen aksentin ja arveli minun tarvitsevan opastusta. Oivallisesti hän kertoi 10-ratikan päätepysäkin olevan Omasairaalan edessä. Se huojensi mieltäni. Minun ei tarvinnut lähteä etsimään reittiä.

Kun kipaisin ratikasta Omasairaalan aulaan, minut otti vastaan infon auttavainen hoivamestari. Hän kysäisi minulta pari taustakysymystä ja ohjasi odottamaan lääkäriä. Lueskelin siinä samalla hetken lehteä.

Suomelle pisteet prosessin alkuvaiheesta!

Newyorkilaisen klinikan aulasta minut kutsuttiin pienehköön tilaan, jossa minua tenttasi sairaanhoitaja. Takanani oleva turvaovi oli tiukasti kiinni. Hoitaja naputteli tietoni järjestelmään. Toinen paikalla oleva hoitohenkilökunnan edustaja napitti huoneen kulmasta silmiini ja seurasi jokaista liikettäni.

Verenpainekin otettiin ja sydäntä kuunneltiin. Iholle ei menty, vaan homma hoitui hienotunteisesti paksun villapaidan päältä. Siinä oli suomalaisella ihmettelemistä.

Lyhyen tuumailun jälkeen minut ohjattiin seuraavan oven taakse odottamaan jotain. Sekin oli turvaovi. Jännittävää.

Sain täytettäväkseni lomakkeen. Sen jälkeen minut ohjattiin tiskille, jossa tietoni käytiin läpi. Ensimmäisenä vakuutustietoni. Tottakai ne olivat kunnossa, sillä minulla on mielestäni paras matkustajavakuutus, jonka rahalla saa. Se on Eurooppalainen matkavakuutus.

Tämän jälkeen minulle ojennettiin pari vihkosta, joissa oli kerrottu minun oikeudet ja velvollisuudet. Tietenkin minun piti allekirjoituksellani vahvistaa, että olen vastaanottanut nämä tiedot.

Paperipinkan kanssa pääsin taas odottelemaan. Tällä kertaa tiesin odottavani sairaanhoitajaa. Mikäpä oli odottaessa, kun ympärillä hääri monenlaisia ihmisiä. Niitä oli mukava seurata, vaikka heikko olo olikin.

Uudelleen ja uudelleen ja uudelleen

Sairaanhoitaja, ei suinkaan sama kuin ensimmäisellä kerralla, tuli ja tenttasi minua. Nyt kysyttiin vähän enemmän ja laajemmin. Otettiin samalla tavalla villapuseron päältä verenpaine ja kuunneltiin keuhkoja. Asiat kirjattiin muistilapulle.

Sitten sain taas odotella. Tiesin odottavani lääkäriä. Eihän siinä mitään, ympärillä oli katseltavaa. Lääkäri tuli aika pian. Koska köhin, hän kääntyi oitis kannoillaan ja tuli hengityssuojain päässä takaisin. Antoi minullekin samanlaisen. Hän tenttasi minua ja kuunteli villapuseron päältä keuhkot.

Saman teki kohta myös toinen lääkäri. Tämä katsoi myös korviin ja kurkkuun. Siinäpä diagnoosikin selkiytyi ja minulle määrättiin antibioottia sekä hengitysteitä avaavaa suihketta.

Tämän jälkeen minulle tuotiin ensimmäinen tabletti ja suuri mukillinen jäävettä. Nämä ojensi kaksimetrinen hoitajaherra, joka katsoi että varmasti nielaisin tablettini. Jäistä vettä sai jättää.

Lääkäri toi reseptin ja kertoi vielä, että he varmistavat minun olevan kotiutuskunnossa. Jotta he voivat kirjoittaa kotiutusta varten paperin, on vielä kuunneltava sydän ja keuhkot sekä otettava verenpaine. Arvasin ihan oikein, että villapaidan päältä riittää.

Kotiutustarkastuksen teki uusi sairaanhoitaja. Hän ojensi minulle kotiutuspaperin ja ohjasi sen kanssa tiskille, jolla olin jo asioinut. Siinäkin oli nyt uusi henkilö. Varmaan työvuoro oli vaihtunut niiden parin tunnin aikana, jotka viivähdin klinikalla.

Laskin, että parin tunnin aikana kohtasin 10 hoitoprosessiin osallistunutta. Mutta ei minulla hätää ollut, koska minulla on Eurooppalainen Matkavakuutus. Sain hoitoa, mikä tärkeintä. Toki joka vaiheessa huolehdittiin, että en varmasti pääse nostamaan oikeusjuttua klinikkaa ja sen henkilökuntaa vastaan.

Omasairaalan mutkattomuus

Omasairaalassa Pikku Huopalahdessa odottelin aulassa hetken.

Lääkäri, joka kertoi nimensä olevan Anne, kutsui minut pian huoneeseensa. Kuunteli asiani ja kuunteli myös keuhkot ja sydämen ihan iholta. Tämä jälkeen hän vei minut lähellä olevan laboratoriohoitaja-Anjan luo. Tämä oli ripeä. Verikoe otettiin pikaisesti ja tulos oli Annella melkein samalla hetkellä kun palasin hänen huoneeseensa.

Anne kertoi, mistä oli kysymys. Kirjoitti reseptin, jolla sain avun. Hän kertoi myös jatkosta, mitä minun pitää tehdä, mikäli oireet jatkuvat tai pahenevat. Kuulemma viesti vastaajaan tai sähköposti olisi paras yhteydenottotapa. Mahtavan mutkatonta!

Suomi – USA: 6 – 0. Todellakin!

Pekka Keskiaho

3 ajatusta artikkelista “Suomi – USA: 6 – 0, kun terveydenhoidosta kysymys

  1. kimmo katavisto

    Näin mutterin vääntäjänä voisin ehkä kommentoida että USASSA tiedetään Suomen talous ja sen teollisuuden heikko markkina tilanne, taidamme olla tuolla Mosambikin ja Nigerian kanssa samassa tilanteessa, no eihän ihan muuta Kreikan kanssa kuitenkin!!! Niin he eivät luottanut sinun maksukykyysi. Olen pahoillani muutta kun Nokia ja Sonera ollaan munattu niin kyllä jenkeissä tiedetään että kuka on Elob ja kuinka Elob huseerasi Suomessa tuolla Tampereen seudulla.

    Vastaa
  2. Marko

    Ovelasti tehty mainos! Kaikki eivät varmasti edes hoksaa mistä tässä kirjoituksessa oikeasti on kyse.

    Vastaa
    1. Pekka Keskiaho Kirjoittaja

      Terve Marko!

      Kiitos kommentistasi. Olen OPssa töissä ja kyllähän minulla on oranssit lasit päässä. Sen kerronkin reilusti esittelytekstissä. Kertomani tapahtumat ovat kuitenkin elettyä elämää ja totta. NYC:ssä lääkärireissulla mulla oli matkakumppani mukana, koska olin sen verran heikossa hapessa. Hänkin ihmetteli sikäläistä touhua, sillä niin toisenlaista se oli 🙂

      Mukavaa syksynjatkoa sinulle!
      P

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s