Rakentaminen on kääntynyt Suomessa 10 %:n kasvuun. Vai oliko se laskuun?

Olen hämmästellyt jonkin aikaa ristiriitaisia viestejä kotimaan rakennusalalta. Välillä rakentaminen on 10 %:n kasvussa, välillä useita prosentteja laskussa. Joskus uusien asuntojen kauppa on hurjassa vauhdissa, joskus kituvassa laskussa. Suuntaa hakevassa taloudessa kaikki näyttää mahdolliselta.

Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen määrä kasvoi Suomessa 9,6 % kesä-elokuussa. BKT kuitenkin laski 0,2 % kolmannella neljänneksellä. Tilasto rakentamisen määrästä perustuu alv-velvollisten rakennusyritysten liikevaihtoihin ja 200 suurimman yrityksen kyselytutkimukseen.

Rakentamisen kehityksestä saa toisenlaisen käsityksen, kun sitä tarkastelee uudisrakentamisen kautta. Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentamisen määrä laski kolmannella vuosineljänneksellä 6,5 %. Uudisrakentamisen osuus rakentamisen arvosta on 38 %. Noin 40 % rakentamisesta on tasaista korjausrakentamista ja loput noin 22 % infrarakentamista. Näiden tasaisempien osa-alueiden täytyisi kasvaa hurjaa kaksinumeroista tahtia, jotta yhtälössä päästäisiin lähellekään 9 %:n kasvuvauhtia. Se ei ole mitenkään realistista.

Ristiriitaisiin tilastoihin on vaikea nojata. Toimialalla moni asia on muuttunut, mikä saattaa selittää tilastojen eroja. Rakennushankkeiden paloittelu aliurakoihin on taantumassa yleisempää, jolloin aliurakointiketjun pidentyminen johtaa liian suureen yhteenlaskettuun liikevaihtoon. Rakennusaktiviteetti on keskittynyt aikaisempaa enemmän pääkaupunkiseudulle, missä se on kalliimpaa. Arvo nousee, mutta hintakomponentin aliarviointi voi antaa määrästä liian ruusuisen kuvan. Joidenkin arvioiden mukaan rakentamisesta jopa 70 % tapahtuisi pääkaupunkiseudulla. Lisäksi valtion toimet harmaan talouden vähentämiseksi voivat kannustaa liikevaihtojen raportointiin verottajalle.

Voiko tulevaisuutta ennustaa, jos nykyhetki perustuu arvailuihin? Ennustelaitokset odottavat ensi vuonna rakentamiseen kasvua. Positiivisuuteen on kyllä aihetta, sillä rakennusyritysten luottamus on noussut pohjamudista ja tarjoushinnat ovat nousussa, kun suuria hankkeita on aloitettu. Kaikissa seuraamissani yhtiöissä tunnelmat eivät ole ihan näin positiiviset. Kymmenen prosentin kasvu vaatisi kuluttajan tukea. Se on sisäistä devalvaatiota tavoittelevassa Suomessa kaukainen haave.

http://www.tilastokeskus.fi/til/rlv/2015/08/rlv_2015_08_2015-11-12_tie_001_fi.html

http://www.tilastokeskus.fi/til/ras/2015/09/ras_2015_09_2015-11-25_tie_001_fi.html

Matias Rautionmaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s