Osuustoiminnassa on sitä jotain – WAU:ta

Iso-setäni Erkki oli perustamassa osuuskassaa pieneen Kainuulaiseen pitäjään vuonna 1906. Kassan tavoite oli yksinkertainen: kannustaa säästämiseen ja myöntää lainoja osuuskunnan jäsenille. Se oli sen ajan modernia pankkitoimintaa, vertaistaloutta.

Kattavat pankkipalvelut ja kilpailukykyiset hinnat ovat meille itsestään selvyyksiä. Moderni kuluttaja huomioi myös yrityksen arvot ja osoitetun yhteiskuntavastuun. Vastuullinen toiminta tuo uusia asiakkaita ja luo asiakasuskollisuutta. Asiakkaat äänestävät jaloillaan.

Ei ole ihme että osuustoiminta menestyy myös huonoina aikoina. Oman OP Ryhmämme kasvu finanssialalla on tästä malliesimerkki. Yhteistä menestymistä korostava arvopohja ja asiakasuskollisuutta palkitseva toiminta vetoavat vahvasti suomalaisiin. Jakamalla, tukemalla ja yhdessä tekemällä olemme luoneet asiakasomisteisuudelle huikean nosteen.

Yhä tärkeämpää on, että yritystoiminnalla voidaan tukea oman yhteisön rakentamista. Ulkomaille karkaavia osinkotuloja katsotaan yhä karsaammin, varsinkin jos yrityksen yhteisöverot Suomeen jäävät olemattomiksi.

Menestyksemme tuntuu olevan monelle osakeyhtiömuotoiselle kilpailijallemme katkera pala. Tähän heidän on totuttava, sillä osuustoiminnan voittokulku tulee jatkumaan. Tässä saamme mukavasti vetoapua heiltä itseltään. Kasvoton, vain yrityksen omistaja-arvon kasvattamiseen, globaalin lainsäädännön puitteet hyödyntävään ja yhteiskuntavastuun minimointiin pyrkivä yritystoiminta ei houkuta eikä koukuta valveutuneita kuluttajia.

2000-luku on yhteisöllisen osuustoiminnan vuosisata, todellinen WAU.

Jaakko Pehkonen

8 ajatusta artikkelista “Osuustoiminnassa on sitä jotain – WAU:ta

  1. jussi

    Tämä artikkeli viittaa todennäköisesti If:n tekemään valitukseen.

    Osuustoiminnan ongelma on kuitenkin se, että minulle asiakasomistajana on aivan sama tekeekö OP miljardin euron voiton vai tappion. Se ei vaikuta minuun mitenkään. Osuustoiminta ei tässä mielessä pysty vaurastuttamaan yksityisiä henkilöitä. Sijoittamalla päinvastoin osakeyhtiöön, sijoittaja vaurastuu yrityksen kasvaessa ja jakaessa osinkoa. Tässä mielessä karsastan osuustoimintaa, koska se muistuttaa enemmänkin sosialismia (=kaikille saman verran).

    Vastaa
  2. Jarmo Somero

    Höpön höpö Jussi! Osuuspankin jäsenyys on sijoitus määrältään 100 euroa. Tällä sijoituksella pääset osaksi bonusjärjestelmäämme ja voit hyödyntää niitä omien välttämättömien palvelujen kustantamiseen. Näin säästyvät varat voit sijoittaa OP ryhmän tarjoamiin sijoituspalvelutuotteisiin ja pikkuhiljaa itsellesesikin yllätyksenä vaurastut, ihan niin kuin itse tuossa kerrot. Sosialisimi on aika kaukana tästä mallista. Asiakasomistajana sinulle on tosi tärkeää, että OP ryhmä tekee kunnon voittoa, sllä silloin me voimme varmasti olla asiakkaidemme mukana heidän hankkeissaan nyt ja tulevaisuudessa sekä voimme pitää palvelumme muuttuvissa asiakastarpeissa ajantasalla.

    Vastaa
  3. MTJ

    Nykyaikainen osuustoiminta on aika epäosuustoiminnallista. 80% nykyisistä asiakasomistajista ei välitä yhtään siitä osuustoiminnasta. Eivät he innostu osuuskuntavaaleista tai muustaakaan osallistumisesta.

    80% nykyisistä asiakasomistajista käsittelee osuustoiminnalista jäsenyyttään ihan tavallisena kanta-asiakkuutena. On joku etukortti ja jotain kantisetuja.

    Tuossa mielessä oman toiminnan ”vastuullisuuspeseminen” firman historiallista osuuskuntamuotoisuutta hyväksikäyttämällä on jopa moraalitonta.

    Vastaa
  4. Jukka

    OP/Pohjola ryhmittymä on siis nykyaikainen kanta-asiakaspohjainen pankki ja vakuutusyhtymä. Voittoa tulee joka vuosi ja en ihan kyllä ymmärrä kuitenkaan, että kuka siitä voitosta hyötyy. Jos kaikki ”voitto” menee bonusjärjestelmän ylläpitämiseen, niin hyvä niin. Vaikea kuitenkaan uskoa, että joku ns. omistajataho ei todellakaan hyötyisi OP ryhmän voitoista. Tai sitten tällä tavalla tosiaan pystytään toimimaan edullisemmin ja kilpailukykyisemmin, kuin muut vakuutuslaitokset ja pankit.

    Sitä tässä myös samalla ihmettelen ja kyselen, että miksi kuitenkin viime aikoina on OP ryhmässäkin ollut yt-neuvotteluita ja porukkaa on irtisanottu. Tavoitteena on siis kai tehokkuus ja isomman voiton tavoittelu. Siis kenelle se voitto siis menee, kysyn edelleen.

    Vastaa
  5. Tero

    Voitto jää OP-ryhmään joka sijoittaa edelleen suurimman osan voitoistaan, purkaa terveitä rakennuksia Helsingissä ja tilalle rakentaa uutta. Osa voitoista jaetaan bonuksina ja etuina henkilökunnalle. Osuustoiminnan ajatuksena on ollut että SUURIN OSA voitosta jaetaan ’asiakasomistajille’, mutta ajansaatossa voittoja kertyy niin paljon että voittovaroista suurin osa jää osuuskuntaan sisään. Jotta kasvua ja Tulosta saadaan niin henkilöstöstä vähennetään mielummin kuin voitosta. Digitalisaatio on tullut ja mennyt, sääntely on teko syy näin isolle tekijälle ja ainoa selitys on johdon pohjaton ahneus. Tämä on toki tuttua nyky-yhteiskunnassa.

    Mitään tekemistä OP-ryhmällä ei ole enää vanhanaikaisen Osuustoiminnan kanssa. Sama pätee myös SOK toimintaa. Suomi on maailman Osuustoiminnallisin maa, mutta onko se hyvä?

    Vastaa
  6. Oskar Salin

    Digimaailmassa asiakas on kuningas. Asiakkuuden vaihto ja palveluntuottajan valinta on helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Mikä intressi loppuasiakkaalla on loppujen lopuksi rikastuttaa yhtiöiden omistajia? Osuuskuntamuoto jakaa ylijäämäänsä asiakkaille – yhtiömuoto on voittaja digiajan olosuhteissa, jossa kaikki valta on asiakkaalla.

    Vastaa
  7. Tero

    Oscar, ylijäämää näyttää tänä vuonna kertyvän n 600miljoonaa op-bonuksien jälkeen. Viime aikoina on lehdistä luettu merkittäviä lahjoituksia kouluille (hatun nosto), mutta silti tätä ylijäämää jää n 550m€ ellei enemmän. Miten asiakasomistaja hyötyy tästä vuosia kestäneestä menestyksestä. Osakeyhtiössä tästä suuri osa tulisi osingoissa jaettavaksi, mutta osuuskunnalla tämä jää Osuuskuntaan sisään. Miten minä asiakasomistajana tästä hyötyisin?

    Vastaa
  8. Oskar Salin

    Osakeyhtiö ei myöskään jaa kaikkea tulostaan osinkoina. Ns. hyvä osinkosuhde on n. 50% tuloksesta. Kuten mainitsemistasi luvuista käy ilmi OP on lähellä tuota jakosuhdetta asiakkailleen jakamissa bonuksissa. Loppu jätetään yritykseen kasvun eväiksi. Pankissa se tarkoittaa käytännössä sitä, että vakavaraisuuden on riitettävä kasvavaan luotonantoon ja voittovarat jäävät pankkiin kasvattamaan omia pääomia so. vakavaraisuutta. Vastauksesna kysymykseesi: se hyödytää asiakasomistajaa siten, että myös esim. vuonna 2025 saat OPsta asuntolainaa.

    Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s