Verrataanko paremmuutta vain kuluilla?

Mikä on sijoituksen kannalta tärkeämpää pitkällä aikajänteellä, kulu vai tuotto? Taloussanomissa 11.1.2016 nostettiin esille Suomi-rahastojen kuluja ja tuottoja tietyllä näkökulmalla. Tuon tässä esille muita näkökulmia.

#SijoitaSuomeen-hankkeen idea ei ole hintojen lasku, vaan Suomen talouden vauhdittaminen kotimaista omistajuutta kasvattamalla. Hankkeen tarkoitus on edistää suomalaista omistajuutta erityisesti suoran osakeomistamisen ja toissijaisesti rahastojen kautta. Maksuttomalla sijoitustutkimuksella haluamme parantaa suomalaisten talouslukutaitoa. Osakevälityksen ja -tutkimuksen maksuttomuus ovat määräaikaisia ja Suomi-rahastojen pysyvä merkintäkulun poistaminen koski kertamerkintöjä. Jatkuvassa säästämisessä merkintäkuluja ei ole ollut useaan vuoteen.

Itse rahastovertailussa verrataan keskenään hyvin erilaisia Suomi-rahastoja. Joukossa on aktiivisesti hoidettuja rahastoja, aktiivisesti hoidettuja instituutiorahastoja, passiivisia indeksirahastoja ja niistäkin omia instituutiosarjojaan. Lisäksi tyylilajeja on erilaisia: on laajaa yleisindeksi-näkökulmaa, osinkoyhtiöitä, arvoyhtiöitä sekä pien- tai jopa mikroyhtiöitä.

Kaikki nämä on laitettu yhteen muottiin ja erityyppisten rahastojen juoksevista kuluista on laskettu keskiarvot. Vertailutapa kohtelee kulujen osalta hyvin erilailla eri toimijoita, joiden tuotteiden määrät ja tyypit vaihtelevat. Rahastovertailuissa olisi informatiivisempaa vertailla tarkemmin samantyylisiä rahastojen keskenään ja omasta mielestäni mieluummin niitä tuottoja. Niitähän minä ja moni asiakaskin haluaa.

Kuluista kun puhutaan, on aivan luonnollista, että passiivisilla indeksirahastoilla kustannukset ovat alhaisempia. Niin se kuuluukin olla. Mutta mikäli sijoittaja haluaa kotimaiselta osakemarkkinalta erilaisia tyylisuuntia, monessa tapauksessa indeksirahaston tekeminen on haasteellista, esimerkiksi likviditeetin puuttumisen vuoksi tai tekeminen voi olla jopa mahdotonta koko vertailuindeksin puuttumisen vuoksi.

Artikkelissa kaikkien rahastojen tuottoja on verrattu OMX Helsinki Cap indeksiin, vaikka kaikkien rahastojen vertailuindeksi ei ole kyseinen yleisindeksi.  Esimerkiksi OP-Suomi Pienyhtiöt on voittanut vertailuindeksinsä viiden vuoden aikajänteellä keskimäärin lähes viidellä prosentilla vuodessa. Pienyhtiö-rahastoa, jota on pakko hoitaa aktiivisesti, on verrattu laajempiin rahastoihin, joita on mahdollisuus hoitaa passiivisesti. Lopulta jos haemme vain alhaisinta kulua, niin kotimaisen sijoittajan erilaiset rahastovaihtoehdot poistuvat ja jäljelle jää vain indeksirahastoja.

Vertailuissa haetaan useimmiten voittajia ja tässä vertailussa sijat jaettiin alhaisten kulujen mukaan. Jos vertailun tekisi samaisen marraskuun Rahastoraportin viiden vuoden tuottoja vertailemalla, niin OPn Suomi-rahastot saavat yhteensä 32 eri rahaston joukossa sijat 8,10,12 ja 17. Emme voi olla täysin tyytyväisiä omaan suoritukseemme aktiivisena salkunhoitajana, mutta olemme selkeästi rahastojen parhaassa päässä tuoton perusteella.

OP ei ole myöskään unohtanut indeksisijoittajia, meiltä löytyy tällä hetkellä indeksirahastot Pohjoismaihin (hyvää hajautusta monelle kotimaiselle sijoittajalle), Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasian. Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikki henkilöasiakkaamme saavat myös Suomi-rahasto-omistustensa arvoista OP-bonuksia 0,25% vuosittain.

Vaikka emme nyt voittaneetkaan tätä vertailua, koen positiivisena tässä sen, että #SijoitaSuomeen -hankkeemme myötä vertailu tehtiin ja yleisesti Suomeen sijoittaminen sai lisää näkyvyyttä. Kotimaiset pörssiyhtiöt kaipaavat uusia kotimaisia omistajia. Ihan meitä kaikkia.

Joakim Reinius

2 ajatusta artikkelista “Verrataanko paremmuutta vain kuluilla?

  1. Jussi

    Hyvä kirjoitus ja nostit esille tärkeintä näkökulmia.

    On kuitenkin pakko kommentoida muutamia väitteitäsi, joilla perustelet muun muassa OP:n tarjoamien rahastojen kuluja ja rahastojen vertailua. Nostat esiin, että artikkelissa kaikkien rahastojen tuottoja on verrattu OMX Helsinki Cap-indeksiin ja esimerkkinä käytät OP-Suomi Pienyhtiöt rahastoa. Small Cap yhtiöiden ylituotot suhteessa isompiin yhtiöihin on akateemisesti todennettu ilmiö ja näin ollen kyseiselle OP:n rahastolle parempi vertailuindeksi olisikin OMX Helsinki Small Cap, jolloin myös ns. ylituotot saattaisivat kadota. Sama toimii myös tyylisijoittamisen kohdalla, jossa siinäkään ei niinkään ole kyse salkunhoitajan kyvystä poimia helmiä markkinoilta, vaan salkunhoitaja toteuttaa arvo- tai momentum-strategiaa, sama pystyttäisiin hoitamaan myös mekaanisella indeksoinnilla, jolloin Arvo-strategiaa noudattavaa salkkua voitaisiin yhtä hyvin verrata OMX Helsingistä muodostettuun arvoyhtiöt indeksiin.

    Edelleenkin pankkien yksityishenkilöille tarjottavien rahastojen ongelma on suurten kulujen lisäksi piiloindeksiointi, jossa asiakas maksaa näennäisestä aktiivisesta salkunhoidosta jota ei todellisuudessa ole olemassakaan. Tilanteessa jossa aktiivinen salkunhoito puuttuu, on asiakkaan järkevämpi pyrkiä markkinatuottoon ja minimoida kulunsa. Jos aktiivisen salkunhoidon seurauksena kulut ovat noin 2% luokkaa ja häviää näiden vähentämisen jälkeen indeksille, ei aktiivinen salkunhoito ole tuottanut asiakkaalle mitään lisäarvoa, pankille toki.

    On hyvä että teiltä löytyy myös indeksirahastoja asiakkaan tarpeisiin, toivoisin vain, että näitä markkinoitaisiin ihmisille jotka ottavat ensiaskeleitaan osakesäästämisen kohdalla. Tämä tietysti olisikin ristiriidassa tehtävien voittojen kanssa, joten ymmärrän miksi sijoitusneuvoja neuvookin laittamaan rahansa OP-varovaiseen. Voitaisiin esimerkiksi näyttää asiakkaalle Suomeen sijoittaneen aktiivisen rahaston, sekä vastaavan indeksisijoituksen tuotot ja kulut rinta rinnan 10 vuoden ajalta, jolloin asiakas voi valita kumpaan rahansa laittaa.

    Jatkakaa ihmeessä #SijoitaSuomeen-hanketta ja aktiivista tiedottamista erilaisista mahdollisuuksista!

    Vastaa
    1. Joakim Reinius Kirjoittaja

      Hei Jussi! Kun luin kommenttisi liittyen OP-Suomi Pienyhtiöt -rahaston vertailuindeksiin, niin huomasin, että olisin voinut tarkentaa asian itse blogitekstiinkin alun perinkin. Kyseisen rahaston vertailuindeksi on Carnegie Small CXS Return Finland (EUR), johon verrattuna rahasto on voittanut vertailuindeksin tuoton keskimäärin viidellä prosentilla vuodessa. Eli rahaston ylituotto on tullut pienyhtiöindeksiin verrattuna eikä OMX Helsinki Cap -indeksiin verrattuna.

      Toiseen kohtaan liittyen, kyse ei ole siitä, että emme tarjoa asiakkaalle indeksirahastoja vaan siitä, että monet suomalaiset säästäjät ja sijoittajat ottavat vasta ensi askeliaan sijoittamisessa ja heille sopii matalariskiset sijoitustuotteet. Me kartoitamme mm. asiakkaan sijoitusajan, tuottotavoitteen, riskinsietokyvyn, kokemuksen ja aktiivisuuden, joihin sijoitussuosituksemme perustuu. Moni suomalainen ei ole vielä valmis ottamaan 100% osakeriskiä ja siksi monelle sopii hyvin yhdistelmärahasto, kuten OP-Varovainen tai OP-Maltillinen. Kun asiakkaan kokemus ja riskinsietokyky kasvavat, niin sitten myös eri sijoitusvaihtoehtojen määrä kasvaa. Esimerkiksi kun asiakkaamme on tuottohakuinen, aktiivinen ja sietää riskiä, suosittelemme hänelle yhtenä vaihtoehtona suoraa osakesijoittamista. Jokaiselle asiakkaalle pitää löytää juuri hänelle parhaiten sopivin tuote kasvattamaan varallisuutta.

      Kiitos palautteestasi.

      Vastaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s