Kehittyvät markkinat sijoittajien suosikkialipaino

Viime vuosien markkinakehitys on ajanut sijoittajia yhä voimakkaammin samoihin leireihin. Tyypillisessä osakesalkussa ylipainossa ovat esimerkiksi kuluttajatuotteet ja finanssiosakkeet. Alipainoissa sen sijaan ovat energia ja perusteollisuuden nimet ja vuosien heikon kehityksen seurauksena erityisesti kehittyvät markkinat.

Mitkä tekijät ovat kehittyvien markkinoiden alipainon ja heikon kehityksen taustalla? Perinteisesti on ajateltu, että kehittyvillä markkinoilla on demografian ja vaurastumisen ansiosta edellytykset länsimaita selvästi nopeampaan talous- ja tuloskasvuun. Viime vuodet osoittavat kuitenkin, että nopeampaa kasvuvauhtia on yhä vaikeampaa ylläpitää.

Useat kehittyvät taloudet tarvitsevat globaalia kasvua polttoaineekseen. Kiinan väistämätön kasvuvauhdin hidastuminen ja länsimaiden kykenemättömyys nostaa kasvua finanssikriisiä edeltävälle tasolle ovat ajaneet kehittyvät taloudet hidastuvalle uralle. Tällä on ollut vaikutuksensa monen maan budjetti- ja vaihtotaseille, jotka ovat aiempaa heikommalla tolalla, eikä lisävelkaantumisella ole monessakaan tapauksessa mahdollista vauhdittaa kasvua.

Monelle kehittyvälle taloudelle raaka-ainetuotanto on elintärkeää. Öljyn ja teollisuusmetallien hintojen laskulla on raaka-ainetuottajien lisäksi vaikutuksia myös muihin kehittyviin talouksiin. Vaikutukset muualle tulevat lähinnä pääomavirtojen muodossa raaka-ainetuottajien kotiuttaessa viime vuosien sijoituksiaan maailman osake-, korko- ja kiinteistömarkkinoilta budjettiaukkojen paikkaamiseksi. Tämä lisää rahoituksen hintaa ja vähentää likviditeettiä useilla markkinoilla. Monin paikoin vaikutuksia tulee myös esimerkiksi arabimaissa vierastyöntekijöinä olleiden ihmisten aiempaa pienempinä rahalähetyksinä kotijoukoille.

Toinen sijoittajia karkottava kehityssuunta on viime vuosien lisääntyneet poliittiset riskit, kuten Brasilian yhä laajeneva korruptioskandaali, johon valtaa pitävä presidenttikin on sotkeentunut. Toisaalla Venäjän ja Ukrainan tapahtumat, sitä seuranneet Venäjän sanktiot sekä Turkin ongelmat sisäpolitiikassa ja naapurisuhteissa rikkovat luottamusta. Vaikka nämä ovat vain muutamia esimerkkejä kehittyvillä markkinoilla sinänsä tyypillisistä ongelmista poliittisella rintamalla, eivät ne ole omiaan lisäämään sijoittajien halukkuutta sijoittaa kyseisille markkinoille.

Merkittävän riskin kehittyvillä markkinoilla muodostavat myös markkinaregulaatio ja -rakenteet. Esimerkiksi viranomaisten toimet Kiinan levottomilla valuutta- ja osakemarkkinoilla ovat osoittaneet, että toimintaa avoimilla markkinoilla vasta harjoitellaan ja vahinkoja sattuu. Valuuttakurssipolitiikka on hapuilevaa, eikä sen tarkoitusperiä ole kyetty kommunikoimaan markkinoille. Lisäksi osakemarkkinoiden stabilointitoimet käsittävät mm. osakkeiden myyntikieltoja sekä kaupankäynnin lopetuksia määrittelemättömäksi ajaksi. Nämä epävarmuudet ovatkin saaneet markkinatoimijat siirtämään pääomia muille markkinoille, mistä aiheutuu vain lisää ongelmia.

Hyviä perusteita kehittyvien markkinoiden alipainotukselle on siis helppo keksiä ja näin ollen kehittyvien markkinoiden alipainottamisesta on tullut yksi markkinoiden yleisimpiä näkemyksiä. Pääomavirta ulos kehittyviltä osakemarkkinoilta on ollut erittäin suurta ja tällä hetkellä sijoittajien alipainot kehittyvillä markkinoilla ovat suurempia kuin kertaakaan 2000-luvulla. Tämä on myös painanut kursseja siinä määrin, että arvostuskertoimet eivät ole kovinkaan kaukana historiallisista pohjatasoista. Mikäli öljyn hinnassa olisi havaittavissa vakautumista tai pientäkin nousua ja samalla globaalissa talouskasvussa nähtäisiin merkkejä vauhdittumisesta nykyisiltä erittäin vaimeilta tasoilta, koettaisiin todennäköisesti myös kehittyvien markkinoiden osakkeissa erittäin rajuja nousujaksoja sijoittajien ottaessa alipainoja kiinni. Vastaavia liikkeitä voidaan nähdä yksittäisissä markkinoissa, mikäli poliittisella rintamalla tapahtuisi positiivisia käänteitä.

Pysyvämpään positiiviseen kehitykseen kehittyvät markkinat tarvitsee kuitenkin selvän vauhdittumisen globaalissa talouskasvussa sekä vähintään uskottavan stabiloitumisen raaka-aineiden hinnoissa. OP Varallisuudenhoito pitäytyy edelleen strategisessa alipainossa kehittyvien markkinoiden osakkeissa, vaikka yksittäisissä maissa houkuttelevia mahdollisuuksia onkin nähtävissä. Tällä hetkellä näemme tuottopotentiaalia talouksiaan uudistavissa Intiassa ja Indonesiassa sekä arvostukseltaan edullisissa Kiinassa ja Taiwanissa. Myös Yhdysvaltojen kulutuskysynnästä hyötyvän Meksikon osakkeet houkuttelevat sijoituskohteena.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s