Sijoittajat rahoittaisivat Kreikkaa mielellään

Ajattelet ehkä että nyt puhut kyllä sekavia. Mutta malta hetki niin perustelen, millä tavoin ja edellytyksin otsikkoa pitäisi paikkansa.

Nyt näköpiirissä on siis ratkaisu, jossa Kreikka pitää yllä vaadittua talouskuria ja saa vastapainoksi rahoitusta euromaiden pääomittamalta Euroopan vakausmekanismilta (EVM). Kreikan vanhojen lainojen ehtoja on kuitenkin höllennettävä, jotta IMF tulisi mukaan. Niinpä laina-aikoja pidennetään ja korkoja lasketaan edelleen.

Olisiko tälle vaihtoehto? Voisiko Kreikka saada pidempiaikaista lainaa markkinoilta? Argentiina tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin.

Argentiina ei pystynyt laskemaan lainoja liikkeelle kansainvälisillä markkinoilla noin 15 vuoteen vuoden 2001 defaultin jälkeen. Huhtikuun 19. päivä Argentiina tuli markkinoille rytinällä laskemalla liikkeelle dollarimääräisiä lainoja yhteensä 16,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Tämä oli kehittyvien markkinoiden uusi ennätys. Sijoittajakiinnostus oli suurta ja markkinat olisivat imeneet enemmänkin. Korko 10 vuoden lainalle oli Argentiinan tapauksessa kohtuullinen 7,5 %.

Sijoittajien kiinnostus Argentiinan lainoihin on, sanotaanko, mielenkiintoista. Argentiinan on järjestellyt velkojaan tämän tästä. Maassa riehuu kymmenien prosenttien inflaatio. Julkinen vaje on kuutisen prosenttia BKT:sta ja velkasuhde noin 60 %. Puhumattakaan siitä, että talous on taantumassa, ja näkymät epävarmat. Politiikassa maa on kuitenkin heilahtanut markkinamyönteisempään suuntaan. Näytöt ovat vielä antamatta.

Argentiinan tapaus rohkaisee ajattelemaan, että myös Kreikka voisi kiinnostaa sijoittajia. Kreikan korkea velkataakka on tietysti omiaan karkottamaan sijoittajat, joten velkoja pitäisi tietysti leikata. Tämänhetkisen markkinahinnoittelun perusteella puolet pois olisi harkittava mittaluokka. Kohtuullisella talouskasvulla Kreikan velkakehitys näyttäisi kestävältä.

Näillä järjestelyillä luulisi Kreikan liikkeelle laskemille uusille lainoille löytyvän sijoittajakiinnostusta vähintään siinä missä Argentiinallekin.  Luonnollisesti suurin osa sijoittajista ei edes vilkaisisi Kreikan lainoihin, mutta riskinottajia olisi mitä todennäköisimmin riittävästi.

Aluksi uusista markkinoille liikkeeseen lasketuista lainoista voisi hyvin maksaa argentiinalaista hintaa. Ajan myötä korot laskisivat, kun luottamus tilanteen vakautumiseen kasvaisi.

EU-maiden ei tarvitsisi rahoittaa Kreikkaa edelleen kymmenillä miljardeilla. Vanhoista lainoista saataisiin reaalisesti hyvä osa takaisin, kun järjesteltyjen velkojen laina-ajat olisivat kohtuulliset ja niille ehkä maksettaisiin pientä korkoa.

Näinhän tuskin tulee käymään. Poliittisesti ei ollut ongelma tehdä vuonna 2012 historiallisen suurta velkajärjestelyä, jossa yksityisten sijoittajien velkoja leikattiin yli 100 miljardia euroa. Nythän Kreikan velat ovat lähes täysin julkisilta tahoilta. Poliittinen logiikka kuitenkin estää veronmaksajien saamisten kannalta suotuisamman ratkaisun, jota asiantuntijuuden takia mukaan haluttu IMF olisi myös valmis puoltamaan.

Reijo Heiskanen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s