Kirjoittajan arkistot: Elina Juntunen

Tietoja Elina Juntunen

Elina Juntunen työskentelee Pohjola Vakuutus Oy:ssä vahinkokäsittelijänä. Elina bloggaa korvauskäsittelyn arjesta ja antaa vinkkejä korvauksenhakutilanteisiin.

Kaamos, kiire, stressi

Kolme kirosanaa otsikossa. Tämä tuntuu olevan nyt pelin henki. Monilla on kiire ja lähes kaikkia väsyttää. Kiire ja kiireentuntu stressaa. On niitä, jotka ratkaisevat nämä ongelmat hyppäämällä oravanpyörästä, pakkaavat reppunsa ja ostavat menolipun tropiikkiin. Varsin houkutteleva ajatus, mutta näin kolmen kouluikäisen lapsen vanhemmalle ajatus on utopistinen.

Kuvassa on uuvahtanut blogin kirjoittaja työpisteellään. Arki kulkee kuin juna. Välillä tuntuu, että pysäkiltä hyppää liikkuvaan junaan ja roikkuu viimeisillä voimilla kahvassa ja pyristelee itsensä kyytiin. Sitten asiat vain tapahtuvat – kalenterissa on ohjelmaa toisen perään, joista yrittää suoriutua asia kerrallaan.

Kuulostaako yhtään tutulta? Miten kaamoksesta selviää jokseenkin tolkuissaan kevääseen?

Ihminen on kokonaisuus. Kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa ja koko pakettia pitäisi helliä ja huoltaa hyvin, että jaksaa.

Ruokavalio
Voidakseen hyvin, pitäisi syödä riittävästi ja laadukkaita ruokia. Ruokarytmi on myös erittäin tärkeä seikka. Keho tarvitsee säännöllisesti polttoainetta jaksaakseen. Huonolaatuinen ruoka, liian vähäinen syöminen tai epäsäännöllinen ruokarytmi vain väsyttää ja tekee pahantuuliseksi. Sokeri väsyttää ja vähäinen kehon sokeripitoisuus virkistää. Huono tai vääränlainen ruokavalio aiheuttaa pahimmillaan suolisto-ongelmia, jotka vaikuttavat mielialaan ja unenlaatuun.

Liikunta
Liikunta virkistää ja auttaa jaksamaan, vaikka jo ajatus liikkumisesta pitkän työpäivän päälle tuntuu väsyttävältä. Liiku nauttiaksesi siitä, älä siksi että pitää liikkua. Kaikkien ei pidä käydä body pumpissa tai juoksemassa. Sinun liikuntamuotosi voi olla vaikkapa puissa kiipeily. Työmatkaliikunta on oiva tapa poistaa ajankäyttöongelmat liikuntaharrastusten suhteen.

Uni
Riittävä lepo on aivan keskeinen asia jaksamisen kannalta. Aivot tarvitsevat kunnollista lepoa nollautuakseen ja palautuakseen seuraavan päivän ponnisteluita varten. Liikunta parantaa unenlaatua ja syventää unta. Rauhoita nukkumaanmeno. Älä rasita itseäsi juuri ennen nukkumaanmenoa ärsykkeillä, kuten räpäläämällä kännykkää. Unirytmiä voi helpottaa ja itseään virkistää myös kirkasvalolla, jota otetaan aamuisin. 20 minuuttia kirkasvaloa riittää antamaan aivoille signaalia valosta ja näin saada itselleen virkeämmän olon.

15665860006_e0c8dc5ab4_c

Mieli
Kaiken kiireen keskellä olisi tärkeää saada rauhoittua välillä. Tätä voi harjoitella. Vaikka kesken työpäivän voi ottaa hetken itselleen nollatakseen kiireen tunteen. Näitä rentoutushetkiä voi ottaa missä tahansa ja suosittelen kaikista hermostuttavimmalla hetkellä pysähtymään vaikka pariksi minuutiksi ihan paikoilleen. Hengittää syvään ja tietoisesti rentouttamaan jokaisen ruumiinosan kerrallaan ja samalla tunnustella oloa. Miksi hermostuttaa, mikä stressaa? Sitten vain hyväksyä tilanne sellaisena kuin se on ja rauhoitella itseään sietämään tilannetta. Sitten voi taas jatkaa, yleensä hieman rauhallisemmalla mielellä.

Elämä loman jälkeen

On ilta ennen loman loppumista. Pieni paniikki pyrkii päälle. Missä kellokortti? Missä kaikki työvaatteet? Viimeiset viikot ovat kuluneet repaleisissa shortseissa ja hellemekoissa. Nämä eivät ihan kelpaa työvaatteiksi. Pukeutumisongelmaa aiheuttaa myös sääskien syömät jalat. Ne pitää saada piiloon. Kylpyhuoneesta pitää raivata aurinkovoiteet ja aftersunlotionit sivuun ja etsiä kesäloman ajan käyttämättömänä olleet meikit esiin.

Aamulla kello soi. Vielä en ole ehtinyt turtua herätyskellon ääneen, että torkuttaminen luonnistuisi vanhaan tyyliin. Olo on kuin ensimmäisenä kouluaamuna pitkän kesäloman jälkeen. Vatsanpohjassa pieni jännitys ja samalla on innostunut olo.

Työpaikan ovi aukeaa niin kuin aina ennenkin ja rutiinit ovat niin syvällä, että toimin kuin kone työmatkapyöräilyn jälkeen. Kutkuttava jännitys alkaa taas kun kiipeän omaan kerrokseeni. Käytävillä tulee vastaan tuttuja kasvoja, vaikkakin huomattavasti päivettyneempinä kuin kesän alussa. Tervehdin heitä hymyillen.

Koneelle kirjautuessa minun pitää ihan tosissaan pinnistellä muistaakseni salasanat. Väitetään, että loma on tehnyt tehtävänsä, jos salasanojen muistaminen tuottaa hankaluuksia. Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna salasanojen vaihtaminen käytöntuen avustuksella on vain iso kuluerä ja aiheuttaa resurssivajetta.

Otan poissaoloilmoituksen pois päältä, avaan puhelimen ja käyn sähköpostien kimppuun. Sähköpostien kahlaamiseen menee puoli päivää. Samalla pääsen vähitellen takaisin työrooliin ja mietin mitenköhän arkeen taas solahtaisi mahdollisimman kivuttomasti ja miten työpäivät tuntuisivat mahdollisimman stressittömiltä? Listaan alle muutaman vinkin.

tumblr_m9y678r2IX1qiqf01o1_500

Kaikista tärkeintä on, että pidät työstäsi ja työpaikalle on mukava tulla. Loman jälkeen rentoutuneena aistit ovat paremmin hereillä. Hyödynnä tilaisuutesi ja yritä tarkastella työympäristösi toimintatapoja uusin silmin. Voisiko jonkun asian tehdä tehokkaammin, paremmin, järkevämmin?

1. Sähköposteja ei kannata vahtia pitkin päivää. On paljon tehokkaampaa, jos katsot sähköpostit tiettyinä aikoina päivästä ja vastaat kaikkiin kerralla. Sähköpostin jatkuva kyttääminen ja niihin sitä mukaa reagointi vain keskeyttää tekemisen.

2. Suunnittele päiväsi. Tee edellisenä päivänä seuraavaa päivää varten tehtävälista, jota lähdet heti aamulla suorittamaan. Tehtävien yliviivaaminen konkretisoi asioiden etenemisen. Älä tee sitä virhettä, että laadit itsellesi liian pitkän listan, jota et saa päivän aikana tehdyksi. Listan tarkoitus on motivoida ja tehostaa työntekoasi, ei saada sinua stressaantumaan.

3. Hoida asiat heti pois, äläkä siirrä asioita seuraavalle päivälle. Tee ne epämiellyttävätkin asiat vain reippaan rohkeasti alta pois. Epämukavuusalueella käyminen tekee hyvää ja jälkeenpäin siitä tulee hyvä olo.

4. Hymyile työkavereille, tervehdi kollegoita, hymyile myös puhelimessa ja pidä positiivinen asenne. Hymyyn saa yleensä vastaukseksi hymyn ja näin levität hyvää ilmapiiriä työympäristössäsi. Jos voit pienellä vaivalla auttaa työkaveria, tee se, siitä tulee itsellekin hyvä mieli.

5. Pidä huoli terveydestäsi. Päivän aikana on hyvä pitää pieniä jaloittelutaukoja. Käytä mahdollisuuksien mukaan rappusia. Syö riittävästi ja muista välipalat. Verensokerien laskeminen ei tee hyvää keskittymiselle. Muista myös juoda riittävästi vettä. Liiallinen kahvinjuonti ei todellakaan piristä.

Voit vaikuttaa vain omaan asenteeseesi ja onnellisuuteesi.

Hymyillen,
Elina Juntunen

Tapaturman sattuessa

Tapaturma on äkillinen tapahtuma, johon kukaan ei osaa ennalta varautua. On hyvä tarkistaa oma vakuutusturva tapaturman varalle. Kun se yllättävä hetki koittaa, niin tietää, mistä vakuutuksesta korvausta voi hakea ja mihin voi hakeutua saamaan hoitoa.

Normaali tallaaja raahaa itsensä tapaturmavamman kanssa terveyskeskuspäivystykseen. Siellä aikaa kuluu jonottaessa helposti useampi tunti. Vakuutusturvan piirissä oleva voi hakeutua lähimpään yksityiseen hoitolaitokseen saamaan hoitoa nopeammin.

14214153743_773c2c7983_b

Listaan tähän postaukseen asioita, joita on hyvä ottaa huomioon tapaturman sattuessa ja esittelen teille Omasairaalan korvauspisteen, jossa itsekin työskentelen osan viikosta.

Mikä on tapaturma?

Tapaturma on äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka tapahtuu tahtomattasi ja sen aiheuttaa jokin ulkoinen asia. Moni virheellisesti luulee, että kun kipu alkaa yllättäen, kyseessä on tapaturma. Usein toki näin on, mutta ei aina. On hyvä muistaa, että tapaturmaan tulee liittyä nuo kolme tekijää: äkillinen ja odottamaton, se tapahtuu tahtomattasi ja aiheuttajana on jokin ulkoinen tekijä.

Esimerkkejä:

Tapaturma: Juoksulenkillä astuin kuoppaan ja kaaduin, nilkka vääntyi ja kipeytyi.

Ei tapaturmaa: Juoksulenkillä alkoi äkillinen kova kipu polvessa.

Sattuiko vahinko työajalla, työmatkalla, vapaa-ajalla vai urheiluseuran toiminnassa?

Näihin kaikkiin tilanteisiin on omat vakuutukset. Työajalla tai työmatkalla sattuneesta tapaturmasta tulee ilmoittaa työnantajalle ja täyttää työnantajan allekirjoittama tapaturmailmoitus. Vapaa-ajalla tai urheiluseuran toiminnassa sattuneesta tapaturmasta tulisi tehdä vahinkoilmoitus joko sähköisellä korvaushakemuksella tai soittamalla puhelinpalveluumme 03 03 03 03. Linkit sähköisiin korvaushakemuksiin: henkilökohtaiset vakuutukset, työnantajan ottamat vakuutukset. Korvausasian käsittelemistä varten tarvitsemme aina ensimmäisen lääkärikäynnin potilaskertomuksen.

Mihin hakeudun hoitoon?

Voit mennä mihin tahansa hoitolaitokseen lääkärin vastaanotolle. Suosittelemme kuitenkin käyttämään hoitolaitoskumppaneitamme. Kumppaneilla asioidessasi yhteistyö Pohjolan kanssa on sujuvaa ja nopeaa. Mikäli tapaturmavammasi vaatii kalliimpaa tutkimusta tai toimenpidettä, kumppaneidemme kautta maksusitoumusasiasi hoituu nopeammin.

Pääkaupunkiseudulla asuville on tarjolla erityisen hyvää palvelua ortopedisissä vahinkotapauksissa. Pohjolan Omasairaala on erikoistunut ortopedisiin vaivoihin ja sieltä löytyy alan huippuosaajia joka lähtöön. Omasairaala on auki maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 22.00, sekä viikonloppuisin klo 11.00 – 17.00. Omasairaalassa käydessäsi voit hoitaa Pohjola Vakuutuksen vakuutusasiasi samalla. Korvauspalvelupiste on avoinna arkisin Omasairaalan aukioloaikaan. Voit siis tulla suoraan tapaturmapaikalta Omasairaalaan saamaan hoitoa ja samalla reissulla saat opastusta korvauksenhakuun.

14170879836_ddb0784264_b

Omasairaalan korvauspiste

Omasairaalan korvauspisteeltä saat tosiaan palvelua sairaus- ja tapaturmavahinkoasioissa. Lääkärireissun yhteydessä sinulla on mahdollisuus saada vahinkoasiaasi korvausratkaisu ja voit kysyä mieltäsi askarruttavia kysymyksiä korvauskäsittelijältä kasvotusten. Maksusitoumusasiat kalliimpiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin hoituvat myös samalta luukulta. Tervetuloa!

Elina Juntunen