Kirjoittajan arkistot: Joakim Reinius

Tietoja Joakim Reinius

Joakim Reinius on innostunut edistämään suomalaisten säästämistä ja sijoittamista. Sitä hän tekee myös työkseen OPn Varallisuudenhoidossa.

Verrataanko paremmuutta vain kuluilla?

Mikä on sijoituksen kannalta tärkeämpää pitkällä aikajänteellä, kulu vai tuotto? Taloussanomissa 11.1.2016 nostettiin esille Suomi-rahastojen kuluja ja tuottoja tietyllä näkökulmalla. Tuon tässä esille muita näkökulmia.

#SijoitaSuomeen-hankkeen idea ei ole hintojen lasku, vaan Suomen talouden vauhdittaminen kotimaista omistajuutta kasvattamalla. Hankkeen tarkoitus on edistää suomalaista omistajuutta erityisesti suoran osakeomistamisen ja toissijaisesti rahastojen kautta. Maksuttomalla sijoitustutkimuksella haluamme parantaa suomalaisten talouslukutaitoa. Osakevälityksen ja -tutkimuksen maksuttomuus ovat määräaikaisia ja Suomi-rahastojen pysyvä merkintäkulun poistaminen koski kertamerkintöjä. Jatkuvassa säästämisessä merkintäkuluja ei ole ollut useaan vuoteen.

Itse rahastovertailussa verrataan keskenään hyvin erilaisia Suomi-rahastoja. Joukossa on aktiivisesti hoidettuja rahastoja, aktiivisesti hoidettuja instituutiorahastoja, passiivisia indeksirahastoja ja niistäkin omia instituutiosarjojaan. Lisäksi tyylilajeja on erilaisia: on laajaa yleisindeksi-näkökulmaa, osinkoyhtiöitä, arvoyhtiöitä sekä pien- tai jopa mikroyhtiöitä.

Kaikki nämä on laitettu yhteen muottiin ja erityyppisten rahastojen juoksevista kuluista on laskettu keskiarvot. Vertailutapa kohtelee kulujen osalta hyvin erilailla eri toimijoita, joiden tuotteiden määrät ja tyypit vaihtelevat. Rahastovertailuissa olisi informatiivisempaa vertailla tarkemmin samantyylisiä rahastojen keskenään ja omasta mielestäni mieluummin niitä tuottoja. Niitähän minä ja moni asiakaskin haluaa.

Kuluista kun puhutaan, on aivan luonnollista, että passiivisilla indeksirahastoilla kustannukset ovat alhaisempia. Niin se kuuluukin olla. Mutta mikäli sijoittaja haluaa kotimaiselta osakemarkkinalta erilaisia tyylisuuntia, monessa tapauksessa indeksirahaston tekeminen on haasteellista, esimerkiksi likviditeetin puuttumisen vuoksi tai tekeminen voi olla jopa mahdotonta koko vertailuindeksin puuttumisen vuoksi.

Artikkelissa kaikkien rahastojen tuottoja on verrattu OMX Helsinki Cap indeksiin, vaikka kaikkien rahastojen vertailuindeksi ei ole kyseinen yleisindeksi.  Esimerkiksi OP-Suomi Pienyhtiöt on voittanut vertailuindeksinsä viiden vuoden aikajänteellä keskimäärin lähes viidellä prosentilla vuodessa. Pienyhtiö-rahastoa, jota on pakko hoitaa aktiivisesti, on verrattu laajempiin rahastoihin, joita on mahdollisuus hoitaa passiivisesti. Lopulta jos haemme vain alhaisinta kulua, niin kotimaisen sijoittajan erilaiset rahastovaihtoehdot poistuvat ja jäljelle jää vain indeksirahastoja.

Vertailuissa haetaan useimmiten voittajia ja tässä vertailussa sijat jaettiin alhaisten kulujen mukaan. Jos vertailun tekisi samaisen marraskuun Rahastoraportin viiden vuoden tuottoja vertailemalla, niin OPn Suomi-rahastot saavat yhteensä 32 eri rahaston joukossa sijat 8,10,12 ja 17. Emme voi olla täysin tyytyväisiä omaan suoritukseemme aktiivisena salkunhoitajana, mutta olemme selkeästi rahastojen parhaassa päässä tuoton perusteella.

OP ei ole myöskään unohtanut indeksisijoittajia, meiltä löytyy tällä hetkellä indeksirahastot Pohjoismaihin (hyvää hajautusta monelle kotimaiselle sijoittajalle), Pohjois-Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasian. Lisäksi on hyvä muistaa, että kaikki henkilöasiakkaamme saavat myös Suomi-rahasto-omistustensa arvoista OP-bonuksia 0,25% vuosittain.

Vaikka emme nyt voittaneetkaan tätä vertailua, koen positiivisena tässä sen, että #SijoitaSuomeen -hankkeemme myötä vertailu tehtiin ja yleisesti Suomeen sijoittaminen sai lisää näkyvyyttä. Kotimaiset pörssiyhtiöt kaipaavat uusia kotimaisia omistajia. Ihan meitä kaikkia.

Joakim Reinius

Ekaluokkalaisen vanhempi, oletko muistanut myös tämän?

Penaali. Check. Kynät. Check. Kansio. Check. Reppu. Check. Kännykkä. Check. Kouluvaatteet. Check. Koulutie tehty tutuksi. Check. Lapsi osaa IP-kerhoon. Check. Jaahas, olisikohan tässä nyt kaikki kunnossa?

Meidän pienten lasten vanhempien pitää muistaa varmistaa, että lapsiemme pienet oleelliset asiat ovat kunnossa. Tilannehan ei ole vain kerran vuodessa kun koulut tai tarhat alkavat, vaan meidän pitäisi olla jatkuvasti tietoisia, että lasten vaatteet/urheiluvälineet/pyörä/yms. ovat sopivat kokoisia ja ehjiä. Haaste on siinä, että kun joudumme kiireisessä arjessa varmistamaan nykyhetken toimivuutta, niin lapsen pidemmän ajan tulevaisuuden miettiminen jää usein tekemättä.

Faktahan on vaan se, että kun lapsi kasvaa, niin kasvavat myös kustannukset. Vanhemmalle lisää harmaita hiuksia aiheuttavat esimerkiksi harrastamisen määrän ja laadun kautta alati kasvavat harrastusmaksut, jatkuvasti uudistuvat elektroniset vempeleet ja ihan vaan kasvava ruokalasku. Kaikkeen tähän jotenkin pystyy sopeutumaan, koska muutokset tapahtuvat vähitellen.

Mutta miten vanhemman lompakko on varautunut mopon tai skootterin hankintaan kun lapsi on teini-iässä? Tai auton ja ensimmäisen asunnon huonekalujen hankintaan aikuisuuden kynnyksellä? Lopultahan lapselle säästämisen aloittaminen auttaa meitä itse vanhempia. Kun se iso hankinta tulee eteen, niin harva lapsi pystyy rahoittamaan sitä täysin omilla kesätöillään. Useimmiten meidän vanhempienkin pitää avata lompakkoa siinä vaiheessa. Ja summa ei välttämättä ole ihan pieni.

Tietoisuus lapselle säästämisestä on kasvanut mutta edelleen turhan harvalle lapselle säästetään. Tilastollisesti useimmat muistavat aloittaa säästämisen lapsen kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, mutta tämän jälkeen aloittajien määrät putoavat kun arjen kiire kasvaa. Säästäminen kun ei vaadi suuria summia, voit aloittaa vaikka parilla kympillä kuukaudessa.

Ekaluokkalaisen vanhempi, jos et vielä säästä lapsellesi, tee lapselle ja itsellesi palvelus ja tutustu helppoihin säästämisvaihtoihin osoitteessa op.fi/aloita. Taputat vielä itseäsi selkään kymmenen vuoden päästä.

Joakim Reinius