Kirjoittajan arkistot: Laura Hinkkanen

Tietoja Laura Hinkkanen

Laura Hinkkanen työskentelee muun muassa mediaviestinnän parissa OPn Identiteetissä ja viestinnässä. Viestinnän sekatyönainen jäljittää yllättäviä ja inhimillisiä tarinoita taloudesta ja yhteiskunnasta.

Sopivasti lahjakas

Lettinen_vaaka_lores

Katja Lettinen oli ammatiltaan graafinen suunnittelija, joka teki monen vuoden uran mainostoimistoissa. Halu tehdä uutta ja jotain konkreettista sai hänet muuttamaan Inariin ja opiskelemaan siellä artesaaniksi.

Artesaaniopintojen kautta Katjasta tuli korusuunnittelija, jonka pääraaka-aine on hopea ja muut jalometallit. Vuosi sitten Katjalta valmistui oma mallisto, A Drop of Inari, ja Katja voitti mallistollaan Vuoden Artesaani 2014 -palkinnon.

Vuoden Artesaanin valinnut raati kiitteli Katjaa muun muassa siitä, että hän oli luonut perinteisiä jalometallitekniikoita käyttäen nykyaikaisen ja valoisan korumalliston, joka on yhtä aikaa vahva ja herkkä. Myös kokonaisuus oli harkittu ja tuotemallisto markkinointivalmis mukaan lukien korujen pakkaukset, jotka myös henkivät tuotteen omaa muotoilua ja laatua.

Mistä haet inspiraatiota ja mistä saat vaikutteita?

Se on hankala sanoa. Uutta mallistoa suunnitellessani haen tähän päivään liittyviä asioita. Huomaan myös, että koruissani on paljon luontoa, vaikken ole sitä ajatellut. Näen koruissani luonnon elementtejä muun muassa pintastruktuureina, muotoina ja väreinä. Myös korun kantajan tarpeet ja korun käyttötarkoitus vaikuttavat paljon suunnitteluun, kertoo Katja.

Lahjakkuudesta Katja sanoo, että hän on sopivasti lahjakas.

Ilman näkemystä on hankala olla lahjakas, pitää olla joku näkemys, visio, mitä tekee ja miksi. Jokainen meistä on varmasti lahjakas jossain. Paljon riippuu siitä millainen kiinnostus asiaa kohtaan on. Motivaatio ja intohimo sanelevat paljon.

Korusuunnittelussa Katja kokee olevansa erityisen lahjakas kokonaisuuden hahmottamisessa. Hän ei ajattele pelkästään yksittäistä korua, vaan koko mallistoa ja korujen tulevia käyttäjiä. Tämä kokonaisuus kattaa myös markkinoinnin, myynnin ja tuotannon – työ ei lopu siihen, että koru on valmis paperilla tai edes itse tuotteena.

 Suomi nousuun suomalaisella muotoilulla ja käsityöllä?

Suomalainen muotoilu ja käsityöosaaminen ovat huippuluokkaa ja meiltä löytyy todella taitavia muotoilijoita ja käsityön tekijöitä. Suomessa on paljon piilossa olevia lahjakkuuksia ja on valtavan hieno asia, että arvostus suomalaiseen muotoiluun on noussut, sanoo Katja.

– Mutta voi olla, että sellainen osaaminen puuttuu, millä suomalaista muotoilua ja tuotteita saisi ulkomaille jakeluun.

Suomalaisen käsityön ja muotoilun valttina Katja pitää suomalaisia raaka-aineita ja materiaaleja. Hän sanoo Inarissa huomanneensa, että turistit arvostavat suomalaista pohjoisuutta ja suomalaisia arvoja ja kulttuuria. Luonto näkyy suomalaisessa käsityössä.

Mitä olet mieltä, voiko yhden suunnittelijan Inarissa tekemästä mallistosta tulla globaali hitti?

Voi! Kannustan kaikkia yrittämään ja arvostamaan omaa tekemistään. On itsestä kiinni paljonko moodagomaan tekemiseen panostaa ja paljonko siihen laittaa omaa sieluaan ja sydäntään. Jos globaalius on tavoite ja siihen laittaa intohimonsa, niin uskon että onnistuu, kannustaa Katja.

Katja Lettisen korumallistoon voit tutustua osoitteessa moodag.com

 

Kuvat: Ulla Isotalo

Lue myös aikaisempi juttumme: Olipa kerran lahjakkuus

Nuori lahjakkuus sai Stradivariuksen

Kasmir Uusitupa, lupaava 19-vuotias viulisti, sai keskiviikkona Pohjola Pankin Taidesäätiön arvokkaimman soittimen, Antonio Stradivarin kultaisen kauden viulu ”Iiriläisen” vuodelta 1702.

Kasmir Uusitupa sai jo vuonna 2013 soitettavakseen Taidesäätiön Silvestre-viulun. Asiantuntijoista koostuva säätiön jousitoimikunta valitsi laajasta ja ansioituneesta hakijajoukosta Stradivariuksen saajaksi Uusituvan, jonka viimeaikainen edistyminen ja saavutukset vakuuttivat toimikunnan.

– Stradivariuksen kaltainen huippusoitin haastaa. Se houkuttelee soittajan ottamaan kaiken taitonsa ja lahjakkuutensa käyttöön ja kehittymään sitä kautta viulistina. Toimikunta näkee Uusituvassa valtavasti oikeanlaista potentiaalia. Hän on teknisesti taitava ja hyvin lupaava, perustelee Taidesäätiön asiamies Tuire Jäkkö.

Salla Salovaara haastatteli Kasmiria lahjakkuudesta ja viulun soistosta.

This embed is invalid

Lue lisää lahjakkuudesta aikaisemmasta jutustamme.

Miltä näyttää Suomi suuryritysten kannalta?

”Suomesta pitää tehdä otollisempi ympäristö yrityksille ja investoinneille”, sanoo OPn yritysasiakkaiden pankkipalveluista vastaava johtaja Hannu Jaatinen.

Myös professori Pekka Mattila vastaa kysymykseen, miten saadaan Suomi nousuun:

This embed is invalid

Katso koko OP Nyt Suuryritysten tutkimuksesta: Suoraa asiaa suuryrityksiltä.

Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Ensi kertaa tutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Tutkimusta johtivat tänäkin vuonna professorit Pekka Mattila ja Henrikki Tikkanen.

Miten saadaan Suomi nousuun? Hyvät ideat haussa!

OPStudio_kysyy_

Terveiset Tukholmasta!  Aloitin tämän viikon OP Studion teeman jo viikonloppuna Tukholmassa. Kysyin ruotsalaisilta naapureiltamme, mikä piristäisi Suomen taloutta.

Kysymys herätti kieltämättä kummastusta. Ensinnäkin, mitä ihmettä Suomi nousuun onkaan ruotsiksi… Kun kysymyksen sisältö saatiin selvitettyä, niin vastaus kuului: ”Meneekö Suomella ja Suomen taloudella huonosti?” ”Eurokin on niin vahva juuri nyt, eikö olekin?”, oli naapureidemme yleisin kommentti.

Ruotsista käsin katsottuna meillä vaikuttaisi menevän hyvin.

Nyt on kuitenkin teidän vuoronne, hyvät kansalaiset. Haluamme kuulla teidän mielipiteenne siitä, miten saadaan Suomi nousuun? Ääneen pääsee monen alan asiantuntijoita, mutta nyt ei kysellä titteleiden perään, vaan haetaan hyviä ideoita.

Paras idea voi olla juuri sinulla! Katsotaan, mitä saamme yhdessä aikaan.

Mitä tekisit, jos saisit 700 euroa kuussa ylimääräistä?

Suomalainen säästää kulutukseen. Mielessä ovat muun muassa lemmikit, kampaaja ja urheiluvaatteet. Mitä sinä tekisit, jos saisit kuussa 700 euroa ylimääräistä?

Tällä viikolla OP Studiossa pohditaan euron voimaa. Entä jos sen 700 euroa laittaisi kiertoon –  saataisiinko sillä Suomi nousuun? Minkälainen summa yhteensä riittäisi, että se piristäisi Suomen taloutta?

Avantouinti, isyysloma ja jääkaappi – mikä ei kuulu joukkoon?

Startup

Mitä yhteistä on sauvakävelyllä ja äitiyspakkauksella? Kumpikin on suomalainen sosiaalinen innovaatio, arjen parantaja. Monet suomalaiset sosiaaliset innovaatiot ovat maailmalla huikeita menestystarinoita.

Äitiyspakkaus, kouluruokailu, suomalainen koulutusjärjestelmä ja suomalainen neuvolajärjestelmä sekä isyysloma ovat suomalaisia innovaatioita, joita Ilkka Taipale listaa kirjassaan 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Ilkka Taipale on sosiaalilääketieteen dosentti, aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja ja pitkäaikainen SDP:n kansanedustaja, jonka teos on noussut esimerkiksi Etelä-Koreassa bestselleriksi.

Näitä itsestäänselviä arjen helpottajia harvoin tulee ajateltua – ulkomailla ne kuitenkin herättävät suurta kiinnostusta ja innostusta. Ympäri maailmaa äitiyspakkaus on herättänyt valtavaa kiinnostusta.

Sauvakävely on suomalaiset kehittämä vuonna 1979, avantouintia ei olisi varmasti keksitty muualla kuin Suomessa, ja vesijuoksunkin voi varmasti laskea mukaan. Vesijuoksun alkuperä ei ole, mutta ainakin vesijuoksun MM-kilpailut on aina järjestetty Suomessa.

2010-luvun menestystarinat?

Monet suomalaiset sosiaaliset innovaatiot tehtiin heti sotien jälkeen, mutta kekseliäisyys ei ole missään nimessä laantunut. 2010-luvun sosiaalisena innovaationa loistavat sellaiset kansainväliset menestystarinat kuin esimerkiksi Ravintolapäivä. Sitten ensimmäisen ravintolapäivän 2011 on yhteensä 16 000 yhdenpäivän ravintolaa ja 64 000 ravintoloitsijaa ruokkineet 1,8 miljoonaa asiakasta. Ravintolapäivään on osallistunut yhden päivän ravintoloita 88 maasta.

Suomalaisia keksintöjä ovat myös Siivouspäivä ja Nappi Naapuri. Se on karttapohjainen sosiaalinen media, jossa sisään kirjautuneet voivat keskustella paikallisesti keskenään. He voivat tutustua, auttaa toisiaan ja järjestää asuinalueensa asioita. Perinteistä naapuriapua siis, mutta vähän uudella tapaa organisoituna.

Kysyimme Yhteismaan Pauliina Seppälältä, miten hän haluaisi, että Nappi Naapuri muuttaisi suomalaisten arkea?

Haluaisin, että kommunikaatio lisääntyisi niiden kesken, jotka asuvat tai ovat töissä lähellä toisiaan. Tämä lisäisi naapurihenkeä ja turvallisuudentunnetta naapurustoissa. Arki helpottuisi, kun ihmiset alkaisivat auttaa toisiaan erilaisissa asioissa.

Arjen askareet toimivat tehokkaammin, kun apu tulee oikeaan aikaan mahdollisimman läheltä ja mahdollisimman vähällä vaivalla, tämä voi olla esimerkiksi kaupassa käynti naapurille samalla kun tekee man perheen ostokset, jatkaa Pauliina Seppälä.

Nappi Naapuri voi olla avuksi kun tarvitaan apua koiran ulkoiluttamiseen, halutaan jakaa leipomuksia kun oma laskiaispullakiintiö on täynnä tai etsitään kalakaveria. Pieniä arjen asioita, joista muodostuu hyvä elämä.

Ja ei, jääkaappi ei kuulu joukkoon. Sen keksivät ruotsalaiset naapurimme.

Lisää suomalaisten ja ruotsalaisten keksintöjen eroja

Nappi Naapuri

Ravintolapäivä