Kirjoittajan arkistot: Maarit Lindström

Tietoja Maarit Lindström

Ekonomisti Maarit Lindström seuraa OPssa makrotaloutta erityisesti kuluttajien ja kotitalouksien näkökulmasta.

OPn kuluttajakysely: Talouskasvu ja yhteiskunnan kilpailukyky on suomalaisille tärkeä päämäärä

Suomalaisten kuluttajien perususko omaan talouteensa on pitkittyneestä taantumasta huolimatta edelleen kohtalaisen hyvä, sillä valtaosa suomalaisista uskoo oman taloustilanteen pysyvän joko ennallaan tai paranevan (70 prosenttia). Vain joka neljäs suomalainen uskoo taloustilanteensa heikkenevän lähitulevaisuudessa. Nämä tulokset selviävät OPn IRO Researchillä loka-marraskuussa toteuttamasta kuluttajapaneelista.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että toisaalta merkittäviä tulevaisuuden suunnitelmia kulutuksen suhteen ei nyt ole. Tilanne on pikemminkin jähmettynyt ja odottava. Varautumiskäyttäytyminen tuntuu edelleen olevan kuluttajien mielestä paras tapa suhtautua epävarmaan tulevaisuuteen, jota leimaa heikko talouskasvu ja tietynlainen ponneton näköalattomuus. Varmaa tuntuu olevan vain epävarma.

Kuluttajat ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että Suomen talouskasvu ja yhteiskunnan kilpailukyky ovat tärkeitä asioita. –Jopa 80 prosenttia on tästä väittämästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Suomalaiset ovat myös valmiita henkilökohtaisiin taloudellisiin leikkauksiin yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden nimissä: jopa 47 prosenttia allekirjoittaa väitteen: ”Suomen talouden kuntoon saattaminen vaatii myös minulta henkilökohtaisia panostuksia” Vain 18 prosenttia oli tästä eri mieltä.

Neljä leikkausta osoittautui suomalaisille helpoimmin nieltäviksi:

• 58 % oli valmis asettamaan eläkkeeseen tulorajakaton
• 47 % lapsilisälle tulorajakaton,
• 44 % poistamaan pekkaspäivät ja
• 44 % pienentämään lomarahaa

Luetelluista etuuksista vähiten leikkauksia haluttaisiin vuosiloman pituuteen, josta vain 15 % olisi valmis tinkimään. Kautta linjan miehet olivat naisia valmiimpia leikkaamaan etuuksiaan.

Luottamus työmarkkinakysyntään on laskenut

Työttömyys huolestuttaa suomalaisia. Usko siihen, että omalle osaamiselle löytyy kysyntää, mikäli työttömyys kohtaa, on vähäinen. Vain 36 % uskoi, että kysyntää löytyisi, jos nykyinen työsuhde päättyisi. Joka neljäs vastaaja arveli, ettei heidän osaamiselleen olisi työttömyyden kohdatessa enää kysyntää. Nämä tulokset ovat heikentyneet vuodentakaisesta.

Suomalaiset kokevat epävarmuutta siitä, ettei heidän osaamiselleen ole murroksen pyörteissä painivassa työelämässä jatkossa kysyntää. Jos usko työhön kuitenkin vähenee oleellisesti, on vaikea saada aikaan kasvua ja yritysten tavoittelemaa kilpailukykyä. Meidän pitäisikin pystyä luomaan innostusta ja myönteistä näkymää pidemmälle tulevaisuuteen, koska synkistelyn vastapainoksi tarvitaan toivoa siitä, että talouden paikallaan polkeva suojuoksu päättyy vielä kuivalle maalle. –Toivottomuudesta syntyy heikosti talouskasvua.

Maarit Lindström

 
Lisätietoja: Postauksen tiedot perustuvat Internetin kautta tehtyyn valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin, johon vastasi tuhat suomalaista. Kyelyn toteutti OPlle 26.10. – 4.11.2015 IRO Research Oy. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Veronpalautusta tulossa? – Tilinumeron ehtii vielä päivittää

Kohtapuoliin on jälleen veronpalautusten aika. Mukavaa niille, jotka sitä odottavat ja saavat. Veronpalautukset maksetaan 3.12.2015 ja pienin palautettava määrä on 5 euroa. Sillä summalla saa jo vaikkapa joulun tunnelmaan virittävän pienen jouluglögin.

Veronpalautukset laukaisevat perinteisesti liikkeelle myös joulukaupan. Ne antavat monelle meistä ikään kuin luvan kuluttaa, ja hemmotella läheisiä tai itseä. Menojahan tähän vuodenaikaan riittää pikkujouluriennoista joululahjoihin ja tulevan talviloman harrasteisiin. – Yleensä kotitaloudet ottavatkin veronpalautukset budjetoinnissaan huomioon. Ne tulevat vain harvalle yllätyksenä. Tänä vuonna henkilöasiakkaiden ennakonpalautuksia tulee kaikkiaan 2,3 mrd. euroa, mikä on 2,5 prosenttia suurempi summa kuin viime vuonna.

Kannattaa siis muistaa päivittää ajoissa veronpalautuksen tilinumero, sillä se nopeuttaa palautuksen saamista. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti viimeistään huomenna perjantaina 20.11.2015 osoitteessa http://www.vero.fi/tilinumero. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Jos maksunsaaja ei ole ilmoittanut Verohallinnolle tilinumeroaan, maksuosoitukset toimitetaan OP Ryhmän osuuspankkien konttoreihin. Maksuosoitusten saapumisilmoitukset saapuvat asiakkaille 9.–11.12. Kaikkien pankkiryhmien asiakkaat voivat käydä lunastamassa maksuosoituksen osuuspankin konttorista seuraavan 28 päivän aikana. Osuuspankin asiakkaat voivat lunastaa saapuneen rahalähetyksen myös OP-verkkopalvelussa.

Tulevaisuudessa, reaaliaikaisen verotuksen toteutuessa veronpalautusten tai jäännösverojen merkitys voi laskea kun niitä tulee enää harvoille. Verohallinnon mukaan reaaliaikaisesta verotuksesta olisi se hyöty, että kansalaiset voisivat seurata tulojaan ja menojaan myös tätä kautta paremmin. Reaaliaikaisen verotuksen käytännön toteutukseen menee kuitenkin vielä  useampi vuosi.

Maarit Lindström

Korjauskelvotonta vai korjauskelpoista asuntokantaa?

Suomalaiset asuntojen omistajat ja asunto-osakeyhtiöt remontoivat viime vuonna lähes kuudella miljardilla eurolla. Melkoinen summa, joka monissa meistä herättää tunteita paitsi puolesta myös vastaan. Toisten mielestä kiinteistöistä huolehtiminen on hyvä juttu ja parantaa asuntojen ja talojen arvoa ja käyttöikää. Toisten mielestä taas Suomessa alkaa jo olla yliremontoinnin makua, kun remonttirevohkaa monessa vanhassa kerrostalossa käydään jatkuvalla syötöllä putkiremontista ikkunaremonttiin ja siitä hissiremontin kautta parvekkeiden korjauksiin. Ei mitenkään halpaa hommaa! Kolmannet puolestaan pahoittavat mielensä Suomen syrjäseutujen ja rakennemuutosalueiden vuokrataloista, joita ei kannata enää edes korjata, vaan pikemminkin purkaa pois kun ne seisovat väärillä paikoilla väärään aikaan.

On totta, että korjausrakentaminen kasvaa selvästi ripeämmin kuin muu rakentaminen, joka sakkaa pitkään kestäneen laskusuhdanteen vuoksi. Talouden epävarmuudesta ja ankeudesta huolimatta nimenomaan korjausrakentaminen kuitenkin porskuttaa tasaisen varmasti vuodesta toiseen. Uudisrakentaminen on siis suhdanneherkkää, mutta korjausrakentaminen ei. Rakennusteollisuuden mukaan talonrakentamisen tuotannon arvo on nyt noin 22,5 miljardia euroa, josta korjausrakentamisen osuus on peräti 52 prosenttia ja uudisrakentamisen 48 prosenttia. Korjaaminen lyö laudalta uudisrakentamisen.

Tärkein syy korjausrakentamisen kasvuun on se, että kaupungistumisen ja muuttoliikkeen aikana 70-luvulla rakennettu talokanta alkaa vaatia saneeraajan kättä. Putki- ja kattoremontit sekä julkisivujen uusimiset lisääntyvät lähivuosina kiihtyvällä tahdilla. Asunnonostajalle se merkitsee sitä, että entistä huolellisemmin on arvioitava ostopäätöstä tehdessä asunnon ominaisuuksien lisäksi talon järkevä sijainti, taloyhtiön taloudellinen kunto sekä yhtiön nykyiset ja tulevat remontointitarpeet. Niillä voi olla oleellinen vaikutus asunto-osakkeen tulevaan arvon kehitykseen. Kaikkialta remontoitavaa taloa ei ole fiksua ostaa.

Korjausrakentaminen on tietysti lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä se lisää asukkaiden viihtyisyyttä, asumisen laatua ja nykyaikaistaa toiminnallisuuksia paremmin palvelemaan muuttuvia tarpeita. Mutta milloin se voi olla kannattamatonta? Mediasta on voitu lukea vuokratalojen purkamisesta joillakin muuttotappioalueilla, kun kiinteistö on niin huonossa kunnossa että sen korjaaminen maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen tulisi maksamaan. Onneksi näin käy kuitenkin verraten harvoin. Suomessa asuntokanta kestää kansainvälisen kuntovertailun mennen tullen. Paljon tärkeämpää ja ennaltaehkäisevääkin olisi se, että tavallinen asunnon omistaja perehtyisi ja vaikuttaisi korjausrakentamishankkeisiin taloyhtiössään. Korjaushankkeiden todellinen tarve kannattaa arvioida huolella ja korjaukset kilpailuttaa. Se takaa tolkullisissa mitoissa pysyvät kustannukset ja estää ylilyönnit korjaustarpeiden mitoituksessa sekä turvaa kiireellisiä remonttitarpeita niin, ettei  lyhyen aikavälin säästöjen tavoittelu vie uudistustarpeita liian pitkälle tulevaisuuteen.

Maarit Lindström

Kotitalouksien velka vakaalla tolalla

Talousuutiset ovat olleet viime viikkoina synkkiä, työttömyys on ollut nousussa ja kuluttajien luottamus laskussa. Asuntovelkaisten kotitalouksien tilanne on jo herättänyt huolta synkimpien mielissä: onko tilanteesta syytä olla huolissaan?

Lyhyt vastaus tähän olisi, että taloustilanteesta voi toki yleisesti olla huolissaan, mutta kotitalouksien velkatilanne on hyvin hallinnassa.

Suomalaisten kotitalouksien velka on pääosin asuntolainoja. Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on kansainvälisesti verrattuna EU:n keskitasoa (velkaantumisaste oli 122,3% vuonna 2014;  se kuvaa kotitalouksien luottojen suhdetta käytettävissä olevaan vuosituloon) ja alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa keskimäärin. Tässä mielessä velkaantuminen on varsin maltillisella tasolla. Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on noussut viime vuosina verkkaista tahtia ja esimerkiksi valtiovarainministeriö arvioi sen pysyvän aiempien vuosien tasolla. Kokonaiskuva on siis verraten vakaa.

Asuntolainojen hoitamisessa suomalaisilla on edelleen vain vähän ongelmia työttömyyden kasvusta huolimatta. Järjestämättömien saamisten eli yli kolme kuukautta hoitamattomina olleiden asuntoluottojen osuus on vähäinen. Asuntolainoista oli kesäkuun lopussa hoitamatta vain 1,2 prosenttia.

Stressitestien perusteella melko huomattavakaan työttömyyden kasvu ja asuntolainojen korkojen nousu eivät kasvattaisi vielä kovin monella prosenttiyksiköllä vaikeuksissa olevien kotitalouksien määrää. Takavuosien finanssikriisin aikanakaan raskaimmin velkaantuneet kotitaloudet eivät aiheuttaneet merkittäviä luottotappioita pankeille, vaikka työttömyys nousi huomattavasti. –Mistä tämä voi johtua?

Ensisijainen syy alhaisen korkotason ohella lienee se, että suomalaiset ovat luonteeltaan tunnollisia asuntolainojen lyhentäjiä ja oma koti nousee prioriteeteissa erittäin korkealle, onhan se useimpien kotitalouksien tärkein varallisuuserä. Työttömyyden kohdatessa puskurina toimivat pikemminkin säästöt ja lisäksi muuta kulutusta sopeutetaan ensisijaisesti alaspäin. Asuntolainasta sen sijaan huolehditaan mahdollisimman hyvin, eikä omaa kotia lähdetä myymään kevein perustein. Hyvä työttömyysturva, kattava yhteiskunnallinen turvaverkko ja kohtuullisen nopea uudelleen työllistyminen ja myös pankin vastaantulo lainajärjestelyissä auttavat niin ikään selviytymään ikävästä elämäntilanteesta.

Asuntovelkojen hoito tuntuisi siis olevan vakaalla tolalla niin kotitalouksien kuin koko kansantaloudenkin näkökulmasta. Riskejä on toki aina hyvä puntaroida niin yksilö- kuin kansantalouden tasolla. Pitkäänkään jatkunut talouden heikko jakso ei ole kuitenkaan tähän mennessä tuonut esiin erityisiä ongelmia, ja stressitestien viesti on, että isommatkaan ongelmat eivät nopeasti järkyttäisi kokonaistilannetta.

Maarit Lindström
ekonomisti

Digitaaliset kuluttajatrendit – mitkä ilmiöt ovat vahvistumassa 2015?

Kuluttajatrendien bongaus ja ymmärtäminen nopeasti digitalisoituvassa kuluttajamaailmassa on mitä mielenkiintoisinta, mutta myös haastavinta. Erityisesti voittajakonseptin poimiminen varhaisessa vaiheessa tuntuu olevan yhtä vaikeaa kuin neulan poimiminen heinäsuovasta, ainakin näin ekonomistille.

Tiettyjä vahvistuvia ilmiöitä on kuitenkin kohtalaisen helposti hahmotettavissa verkkokaupassa ja monikanavaistuvassa ostosmaailmassa:

1) Yksilöllisyys ja personointi viittaavat asiakkaiden haluun erottautua ja luoda omaa identiteettiä. Mahdollisuudet siihen ovat mitä parhaimmat kun pitkälle erikoistuneita tuotevalikoimia on tarjolla globaalisti. Lisäksi kuluttajan mahdollisuudet osallistua tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseihin on kasvamassa. Räätälöityjä tarpeita tukee myös asiakastiedon parempi analytiikka ja sen hyödyntäminen kuluttajan hyväksi.

2) Yhteisöllisyyden merkitys ostospäätöksissä kasvaa vertaisyhteisöjen, harrasteryhmien ja ammatillisten verkostojen kautta. Omasta kuluttamisesta kerrotaan aiempaa laajemmalle piirille. Samalla myönteiset, kokemukset ja suositukset, mutta myös pettymykset, kiirivät nopeasti ja laajalle. Sosiaalinen media osana liiketoimintamallia on yhä yleisempää.

3) Mobiili elämäntyyli kattaa eri medioiden yhtäaikaisen ja sujuvan käytön. Kanavien määrän sijaan yhä tärkeämpää vaikuttaa kuitenkin olevan se miten asiakaskokemus rakentuu kokonaisuutena. Kuluttajien ostosten teon eri vaihteet: tiedonhaku, tuotteiden ja palveluiden vertailu, tilaaminen ja toimitus sekä palautus/peruutus on saatava hyvin sujuviksi ja integroituneiksi eri kanavissa.

Nämä vahvistuvat ilmiöt vaikuttavat kaikissa kuluttaja- ja käyttäjäryhmissä, mutta selvimmin ne  ovat näkyvissä ns. Millenials –sukupolven elämäntavoissa ja arvoissa. Tämän profiilin oivaltavasti hyödyntävät palvelu-, ja kuluttajaratkaisut tulevatkin yleistymään ja menestymään kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Millennials –sukupolven profiili 

  • Syntyneet 1980-2000
  • Usein korkeasti koulutettuja
  • Katsovat tv:tä harvemmin, eivätkä omaa ns. perinteisiä lukutottumuksia
  • Erittäin sosiaalisia reaaliaikaisissa kanavissa ja verkossa
  • Pitävät teknologiasta
  • Yrittäjähenkisiä ja avoimia uusille ideoille
  • Pitävät ”pureskellusta” tai ”jalostetusta” tiedosta, erityisesti jos se koskee itseä.
  • Elämän laatu ja ajankäyttö sekä terveys korkeammalla prioriteettilistalla kuin vaikkapa korkea palkka tai asema
  • Kokemuksia ja elämyksiä arvostetaan enemmän kuin omistamista itseisarvona.
  • Halukkaita vuokraamaan, jakamaan, kierrättämään tavaroita ja asioita vaihtoehtona uuden ostamiselle
  • Vertaisryhmien vaikutus omaan mielipiteenmuodostukseen suuri
  • Ennen ostopäätöksiä tehdään paljon on-line- selvittelyä ja vertailua verkossa
  • Odottavat, että kiinnostavat kuluttajabrändit kuuntelevat ja vastaanottavat sekä huomioivat kuluttajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia      Lähde: http://www.KPMG.com/consumercurrents

Maarit Lindström

Alennusmyynneistä myötätuulta kuluttajien purjeisiin

Kotimaisia kuluttajia on viime kuukausina varoiteltu vajoamasta liialliseen synkkyyteen ja ajattelemaan optimistisesti, jotta Suomen talous saataisiin taas nousuun. Ilmapiirillä ja luottamuksella onkin vaikutusta kotimaiseen kysyntään, joka on tärkeässä asemassa erityisesti nyt kun vienti ei edelleenkään vedä toivotulla tavalla.

Monet yritykset ovat tänä keväänä pyrkineetkin tulemaan vastaan ja puhaltamaan tuulta kuluttajien purjeisiin erilaisten alennusmyyntien ja hintakampanjoiden voimin. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat olleet vähittäiskauppaketjujen laajamittaiset elintarvikkeiden hintojen alennukset ja nyt myös sesonkialennusmyynnit, jotka lähtivät osin jo ennen juhannusta liikkeelle.

Kaikki tämä on hintatietoisia suomalaisia kuluttajia ilahduttavaa. Elintarvikkeiden hintojen, liikennekulujen ja korkokulujen maltillisuus on myötävaikuttanut kuluttajien yleisen luottamuksen kohenemiseen, joka on puolestaan vauhdittanut yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä loppuvuotta kohden mentäessä.

Eurostatin tuoreen yksityisen kulutuksen hintavertailuohjelman mukaan Suomi on yksi EU-maiden ja euroalueen kalleimmista maista. Kokonaishintataso ylittää EU-keskiarvon peräti 23 prosentilla. Laskun varaa siis on ja oikeaan suuntaan mennään!

Maarit Lindström