Kirjoittajan arkistot: Petteri Parhi

Tietoja Petteri Parhi

CDO / Cor Group

Veneilijä – ota Trossi!

Fksu veneilijä huolehtii, että oma vene on asianmukaisesti vakuutettu. Vielä fiksumpaa on täydentää veneen vakuutusturvaa Suomen Meripelastajien tarjoamalla Trossi-palvelulla.

Miksi näin? Annetaan asiantuntijan kertoa.

OPssa yhteyspäällikkönä työskentelevä Timo Riutta toimii vapaa-ajallaan meripelastajana Kiviniemen meripelastusyhdistyksessä. Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät 24/7 ja auttavat merellä pulaan joutuvia.

Timo Riutta, maksaako avun saanti merellä?

”Ihmiset viedään turvaan aina korvauksetta, mutta veneen kiireettömäksi siirroksi luettavasta avustustehtävästä peritään omakustannushinta. Summa voi olla jopa satoja euroja pelastusaluksen koosta ja tehtävän pituudesta riippuen. Vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen pelastaminen on yleensä maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa.”

Jos matka vesillä yllättäen keskeytyy, saat Meripelastusseuran Trossi-palvelulla veneellesi hinauksen lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita ja apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa.

Tämän lisäksi saat meri- tai järvipelastusyhdistyksen jäsenyyden, neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Vapaaehtoinen meripelastaja -lehden ja hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustyötä.

Mitä Trossi-maksuilla mahdollistetaan?

”Trossi-tarra veneessä on kannanotto yleisen veneilyturvallisuuden puolesta. Trossi-maksut käytetään maamme vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hankkimalla Trossin olet mukana varmistamassa kaikkien vesillämme liikkuvien turvallista matkaa. Vuosittain vapaaehtoisilta meripelastajilta saa apua yli kaksituhatta ihmistä ja tuhat alusta.”

Mitkä ovat tyypillisimmät viat mihin törmäätte merellä ja miten niihin tulisi varautua?

”Tyypillisin tehtävämme on tekninen vika tai merimiestaidollinen puute. Tästä syystä tulisi ensimmäisenä tarkistaa aluksen merikelpoisuus, huollot ja varusteet sekä punnita oma merimiestaito. Sääolosuhteet muuttuvat usein yllättäen, joten ennusteet kannattaa tutkia hyvin. Merelle lähtiessä huolehdi AINA pelastusliivit päälle ja nollalinja alkoholin suhteen.”

Timo Riutta, kerro jokin esimerkki miten Trossi toimii käytännössä.

”Trossin omaava veneilijä soittaa meripelastuskeskukseen ja ilmoittaa että aluksen pakoputki vuotaa. Vettä tulvii pakoputken kautta aluksen pilssiin. Kiviniemen meripelastajat saavat hälytyksen ja 10 minuuttia hälytyksestä PV Venekuume on matkalla kohteeseen. PV Venekuumeen miehistö tukkii vuodon ja hinaa aluksen lähimpään satamaan jossa tehdään lopullinen arvio jatkotoimista. Hinauksessa pelastusaluksen miehistöstä yksi on koko ajan pelastettavan aluksen mukana ja pitää
yhteyttä alusta hinaaviin meripelastajiin. Asiakkaamme koki heti alusta alkaen kun saavuimme paikalle, että nyt ei ole enää hätää. Satamassa tilasimme paikalle huoltoliikkeen joka kävi vaihtamassa alukseen tarvittavat varaosat ja alus miehistöineen pääsi jatkamaan matkaa Suomen suvessa.”

Suunnittelulla, huolellisuudella ja ennakoinnilla voidaan välttää merellä monta riskiä. Hyvä vakuutusturva auttaa, jos vahinko pääsee yllättämään. Varautumisesta huolimatta yllättäviä tilanteita saattaa kuitenkin tulla merellä eteen ja tällöin ammattilaisten nopea apu voi olla kultaakin kalliimpaa. Trossin hankkimalla varmistat nopean avun merellä sekä itsellesi että muille – ja venekin voidaan saada vielä pelastettua. Veneilijä – muista siis Trossi!

OP on Suomen Meripelastusseuran yhteistyökumppani. OPn venevakuutusasiakkaana saat 20 euron alennuksen Trossi-palvelusta.

Faktaa Suomen Meripelastusseurasta:

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi Seura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa.

Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen
puutteeseen. Vapaaehtoisyksiköiden ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella sitoo vuosittain yli 730 miestyövuotta. 

Merellä meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000.

Tarina kylän hienoimmasta hiekkalaatikosta

”Miten selittäisit osuustoiminnan periaatteet viisivuotiaalle?”

Esitin tämän kysymyksen Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professori Iiro Jussilalle, jonka erityisalana on osuustoimintayritysten johtaminen. Vastauksena sain tämän verrattoman tarinan kylän hienoimmasta hiekkalaatikosta.

Olipa kerran viisivuotias poika Jussi, joka leikki hiekkalaatikolla viisaan vaarinsa kanssa.

Vaari: Tykkäätkö leikkiä kavereiden kanssa hiekkalaatikolla?
Jussi: Joo!

Vaari: Mitäs jos teillä ei olisikaan hiekkalaatikkoa? Tai jos Vaari ei antaisi teille sellaisia leluja millä haluatte leikkiä?
Jussi: Ei olis kivaa.

Vaari: Voisitte silti saada hiekkalaatikon ja sellaiset lelut mistä tykkäätte.
Jussi: Hä, miten? Emmiä ainakaan keksi.

Vaari: Sopisitte Aapon ja Aatoksen kanssa, että käytte kaikki hakemassa pihoiltanne ämpärillisen hiekkaa. Sitten Aapo pyytäisi Niken, Aatos Juhon, Nikke Oliverin ja Juho Visan. Oliverkin pyytäisi vielä Aksun ja Aksu pyytäisi muita kavereita. Kun kaikki pyytäisivät kavereita mukaan, niin kohta teitä olisi yhtä monta kuin päiväkodissa. Saisitte kokoon tosi monta ämpärillistä hiekkaa ja kun veisitte ne kaikki samaan paikkaan, niin teillä olisi hiekkalaatikko. Se olisi teidän kasaama ja ihan teidän oma. Te voisitte yhdessä sopia miten siellä leikitään. Ja Nikellähän on ne tosi kivat ja reilut isoveljet, Anton ja Emppu, jotka tietävät paljon hiekkalaatikkoleikeistä. Voisitte pyytää niitä auttamaan, että leikit sujuvat hyvin ja kaikilla on kivaa.
Jussi: Vau, me kyllä tehdään oma hiekkalaatikko!

Vaari: Onko sinulla karkkipäivä lauantaina?
Jussi: On, mut iskä ostaa mulle joskus salaa karkkia, kun äiti ei tiiä.

Vaari: No jos sinä sanoisit iskälle, että antaa sulle karkkipussin sijasta kolme euroa. Että sinä teet kavereiden kanssa oman hiekkalinnan ja tarvitsette leluja.
Jussi: Emmä tiiä, ku mä tykkään karkista. Mut okei.

Vaari: Jos te kaikki hiekkaa tuoneet tekisitte samoin. Siitä tulisi iso läjä kolikoita. Sitten se Niken isoveli Anton voisi koota teiltä rahat. Emppu voisi sitten kysyä teiltä kaikilta mitä te haluaisitte leikkiä ja millaisia leluja haluaisitte hommata. Sitten Anton ja Emppu voisi käydä ostamassa teille just niitä teidän suosikkileluja ja kaikkea mihin ne rahat sitten riittää. Yhdessä te saisitte paljon hienommat lelut ja enemmän erilaisia leluja kuin jos sinä vaikka ostai-sit sinun veljesi kanssa omat. Ja yhdessä on kivaa leikkiä, eiks niin.
Jussi: Joo!

Vaari: Sitten ne lelut olisivat teidän yhteisiä, et kukaan ei saisi viedä niitä kotiinsa. Ja kaikki pitäisi yhdessä huolta niistä ja siitä hiekkalaatikosta. Ja voisitte te sitten pyytää vanhempiakin auttamaan. Se hiekkalaatikko ja ne lelut voisivat olla sitten nimeltään osuuskunta.
Jussi: Joo! Mikä mä sit oisin? Ja Aapo?

Vaari: Te oisitte sitten niitä, jotka pääsevät leikkimään siellä laatikolla ja niillä leluilla. Et saisitte sitten pitää just niin paljon hauskaa kuin vain ehtisitte siellä leikkimään. Ja samalla sitten pitäisitte huolta siitä leikkipaikasta. Teitä voisi sitten kutsua asiakasomistajiksi. Se tarkoittaa, että se hiekkalaatikko on teidän oma ja ootte kiinnostuneita siitä siks, että te haluatte käyttää sitä leikkimiseen. Et se leikkiminen on tärkeätä ja se et siitä hiekkalaatikosta tulee aina vaan parempi ja hienompi, kun te kaverit yhdessä keksitte ja teette kaikkea hienoa siellä. Te voisitte sitten sanoa kiitos niille kavereille, jotka ovat keksineet parhaita juttuja. Ja voisitte sitten vaikka antaa jotain palkintoja niille kavereille, jotka tekevät siellä enemmän kuin muut.
Jussi: Ai niin ku vaikka jätskiä tai tikkareita?

Vaari: Just niin. Tai vaikka enemmän aikaa leikkiä sillä suosituimmalla lelulla.
Jussi: Mä ainakin rakentelisin linnaa hienommaksi.

Vaari: Joku sit teidän kavereista, vaikka se jota kutsutaan Teddyksi, huomais, että nyt mä tiedän miten tällainen hiekkalaatikko toimii. Et mun iskällä on paljon hiekkaa, mun sedällä kaivuri ja meillä on Eskon ja Mikon kanssa paljon viikkorahoja, joilla ostaa leluja. Kun ne laittaisivat rahat yhteen, niin se olisi sitten nimeltään osakeyhtiö ja ne viikkorahansa antaneet olisivat nimeltään osakkaita. Sit ne rakentaisi isän ja sedän avulla sen hiekkalaatikon ja ostais sinne sellaisia leluja, joita ne arvelisivat että työ haluatte käyttää. Sitten ne yrittäisi houkutella teidät pois siltä teidän omalta hiekkalaatikolta. Ne kertoisivat teille aina päiväkodissa ja lätkäpelissä, että niiden hiekkalaatikolla on hienommat lelut. Et niillä saa leikkiä, jos antaa niille vähän viikkorahasta tai lauantaikarkeista.
Jussi: Aijaa.

Vaari: Teddy olisi Eskon ja Mikon kanssa ottanut riskin. Sillä tarkoitetaan, että ne kaverit ei voi tietää tuutteko te leikkimään sinne vai ette. Ne uskovat ja toivovat, mutta mitä jos te ette menekään? Ne kaikki uudet lelut voisi jäädä käyttämättä ja rahat olisivat menneet ihan hukkaan.
Jussi: Sitte niitten pitäis keksiä jotain.

Vaari: Niiden pitäisi saada teidät uskomaan, että siellä on niin paljon kivempaa kuin teidän omalla hiekkalaatikolla, että te haluaisitte antaa niille rahaa tai karkkia, et saatte mennä leikkimään sinne. Jos te sitten menisitte, niin ne saisi rahansa takaisin ja ehkä vähän ylimääräistäkin.
Jussi: Okei.

Vaari: Sitten te joilla oli se yhteinen hiekkalaatikko, te alkaisitte miettiä, että kyllä te mieluummin leikkisitte omalla hiekkalaatikolla, jos se vaan olisi parempi. Sitten Anton ja Emppu keksisi, että voittehan te kerätä lisää rahaa. Et kaikki te käyttäjät, joita siis kutsuttiin asiakasomistajiksi, laittaisitte lisää rahaa saadaksenne vielä hienommat lelut. Te voisitte sopia, että jokainen alkaisi jatkuvasti antaa pikkuisen rahaa siihen. Anton ja Emppu voisivat varmistaa, että saatte uusia leluja rikki menneiden tilalle ja että teidän hiekkalaatikko on parempi paikka leikkiä kuin Teddyn. Antaisitte sitten sen mukaan rahaa kuinka paljon käytätte niitä leluja, mut aina vähemmän kuin mitä teidän tarvitsisi antaa Teddylle. Ja olisihan teitä iso porukka. Voisitte sitten yhdessä keksiä vaikka mitä mikä tekee omasta hiekka-laatikosta paremman.
Jussi: Ai et me niin kuin kisattaisiin sen Teddyn kanssa et kumpi on parempi?

Vaari: Just niin. Ja se kisa olisi hyvä asia, koska sitten kaikki yrittäisi koko ajan keksiä uusia juttuja. Mut teillä olisi tavallaan helpompaa, kun te tekisitte kaiken yhdessä ja te myös tietäisitte mitä te haluatte. Teddyllä olisi vain Esko ja Mikko kavereina ja heidän olisi vaikeata ihan tarkkaan tietää mitä te haluatte tehdä. Mut kun ne oikein kovasti yrittäisi, niin ne voisi kuitenkin keksiä jotain mitä ette olleet keksineet. Ja sit ne pärjäis kisassa.
Jussi: Mmm.

Vaari: Ja sitten olisi vielä yksi jännä juttu.
Jussi: Mikä?

Vaari: Teidän päiväkodin opettaja kertoisi teidän omasta hiekkalaatikosta toisen päiväkodin opettajalle. Sitten hän kertoisi omassa päiväkodissaan teidän hienosta ideasta ja sen päiväkodin lapset tekisi samanlaisen. Yksi niistä lapsista kävisi äitinsä kanssa katsomassa teidän hiekkalinnaa ja leluja ja ne kyselis Antonilta ja Empulta neuvoja.
Jussi: Kivaa!

Vaari: Sitten Anton ja Emppu ehdottaisi sen toisen hiekkalaatikon porukalle, että aletaan jakaa ideoita ja hankki-maan leluja yhdessä. Silloin keksisitte vielä enemmän ja saisitte leluja halvemmalla.
Jussi: Joo, iskäkin sano kaupassa, et pitää saada halvemmalla kun ostettiin niin paljon. Saisinko mä joskus käydä leikkimässä sillä toisellakin hiekkalaatikolla?

Vaari: Kyllä varmaan.
Jussi: Siellä voisi olla aika samanlaista, mutta vähän erilaisiakin leluja ja leikkejä. Se olisi kivaa!

Vaari: Arvaa mitä?
Jussi: No mitä.

Vaari: Kun äiti maksaa niitä teidän laskuja siellä internetissä, siellä missä on paljon sitä oranssia, ja sit se vihreä iso kauppa, jossa te usein isin kanssa käytte. Ne on sellaisia aikuisten osuuskuntia. Ne toimii niin kuin teidän hiekka-laatikko, mutta on vähän monimutkaisempia.
Jussi: Minä kyllä kysyn kotona tykkääkö isi ja äiti käydä niissä.

Vaari: Joo, kannattaa kysyä. Kyllä ne varmaan tykkää, kun melkein kaikkien lasten vanhemmat ovat niitä sellaisia asiakasomistajia. Tai oikeastaan te kaikki olette, te lapsetkin.
Jussi: Ai miten niin.

Vaari: Ne pankit ja kaupat on olemassa ihan teitä varten. Että teillä olisi hyvä olla. Tekin pääsette käyttämään niitä ja yhdessä keksimään miten niistä tulisi vielä parempia. Että te tykkäisitte niistä vielä enemmän.
Jussi: Jee, vähän kivaa!

Vaari: Pyydäpäs äitiä ja isää näyttämään kaikki ne sellaiset paikat, jotka ovat niitä osuuskuntia. Et mitkä ovat teidän omia.
Jussi: Mä kysyn iskältä heti, kun se hakee mut kotiin päiväkodista ja me mennään kaupunkiin.

Sen pituinen se.

Kauppatieteiden tohtori Iiro Jussila on Lappeenrannan teknillisen yliopiston johtamisen ja organisaatioiden professori, erityisalanaan osuustoimintayritysten johtaminen. Jussila on Elsevierin kustantaman Journal of Co-operative Organization and Management (JCOM) -nimisen kansainvälisen tiedelehden päätoimittaja sekä Taloudellisen yhteistyön ja osuustoiminnan tutkimuksen seuran puheenjohtaja. Osuustoiminnan asiantuntemusta Jussila on hankkinut laajan tutkimustoiminnan ja muun osuustoimintaan liittyvän älyllisen työskentelyn kautta. Hän on opettanut osuustoimintaa eri yliopistoissa ja antautunut tiiviiseen vuoropuheluun osuustoimintayritysten ja näiden ylimmän johdon sekä järjestöväen kanssa niin erilaisissa seminaareissa ja hallintotehtävissä kuin yrityksensä kautta toteuttamissaan valmennus- ja konsultointihankkeissa. Jussila on itse monen osuustoimintayrityksen omistajayhteisön jäsen.

Muokattu 20.3.2015: Lisätty alustus jutun syntytavasta.

Pinkistä eurosta piristystä talouteen

Suomalaisten joukossa on satojen tuhansien asiakkaiden vähemmistö, jota ei juurikaan huomioida palveluita ja tuotteita myytäessä ja markkinoitaessa. Tässä vähemmistössä on mukana ostovoimaisia ja laatutietoisia kuluttajia, joilla on käytettävissään runsaasti ylimääräistä rahaa kulutukseen. Olisiko aika ottaa pinkki euro vakavasti?

Pinkki euro, tai kansainvälisesti Pink Pound, Pink Dollar tai vaikka rosa pengar, viittaa seksuaalivähemmistöjen ostovoimaan. Suomessa ilmaisu ei ole kovin vakiintunut, mutta käytän tässä jutussa ensimainittua termiä.

Kyseessä on siis asiakasryhmä, jota ei Suomessa olla kovinkaan paljoa hyödynnetty – eikä kovin paljoa edes tutkittu. Mitä pinkki euro on sitten syönyt sisäänsä ja miksi yritysten pitäisi olla siitä kiinnostuneita?

Kysytään asiasta Jenny Kangasvuolta, joka on seksuaalivähemmistöihin perehtynyt tutkija.

– ”Pinkillä eurolla” viitataan yleensä nimenomaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuluttajasegmenttinä, oli kyse sitten vaikkapa kaupunkilaisista nuorista bilehomoista, vakiintuneista keski-ikäisistä miespareista, burleskitransvestiiteista tai naisparista lapsineen.

Jos pohditaan seksuaalivähemmistöjen päälukua Suomessa, niin eri laskentavoista riippuen kyseessä on satojen tuhansien henkilöiden joukko. Kun heidät jaetaan ympäri Suomen, tullaan helposti siihen johtopäätökseen, että pelkästään vähemmistöille kohdennetuilla palveluilla on Suomessa vaikea elää – ehkä pääkaupunkiseutua ja kasvukeskuksia lukuun ottamatta.

Jenny Kangasvuo, voiko pinkillä rahalla tehdä bisnestä?

– On muistettava, että pinkki brändi tai maine houkuttelee seksuaalivähemmistöjen lisäksi myös koulutettua ja tiedostavaa kansanosaa, joka ei välttämättä miellä itseään seksuaalivähemmistöön kuuluvaksi, mutta jolle nämä asiat ovat muuten tärkeitä. Kyse ei siis ole siitä, kuinka monta homoa Suomessa on, jotka voivat pinkkiä rahaa kuluttaa, vaan siitä, kuinka monelle suomalaiselle kuluttajalle solidaarisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan on tärkeää, ja kuinka paljon he ovat valmiita siitä maksamaan. Esimerkiksi Finlaysonin Tom of Finland -lakanoita tuskin ostavat pelkästään nahkahomot.

Pinkin euron kuluttajaryhmää ei siis voi pitää erityisen yhtenäisenä. Tai ainakin kannattaa jakaa pinkin euron kohderyhmä pienempiin osiin. Kaupunkilaisten homomiesten tarpeet ovat hyvin erilaisia kuin vaikkapa sateenkaariperheen. Myös ostovoima voi olla hyvin erilainen – esimerkiksi jos pariskunnan muodostaa kaksi hyvin toimeentulevaa homomiestä verrattuna vaikka matalapalkka-aloilla työskentelevään naispariin.

Minkälainen on pinkki kuluttaja

Pinkkiä euroa on tutkittu Pinkki raha Suomessa – suomalaisten homomiesten kulutuskäyttäytyminen -opinnäytetyössä vuonna 2012. Opinnäytetyöhön liittyneessä tutkimuksessa tutkittiin homomiesten kulutuskäyttäytymistä ja mukana oli myös heteromiehistä koostunut verrokkiryhmä. Mitään kaikkia seksuaalivähemmistöjä koskevia yleistyksiä tuloksista ei kannata tehdä.

Tutkimuksen mukaan homomiehet ovat valmiimpia maksamaan laadukkaasta tuotteesta tai palvelusta enemmän. Heille on myös tuotteen merkillä enemmän merkitystä, vaikka varsinaiseen ostopäätökseen sen ei todettu vaikuttavan. Yrityksen tekemällä mainonnalla on homomiehille heteroita enemmän merkitystä ja he ovat myös kiinnostuneempia yrityksen maineesta. Erityisen merkittävä ero on, kun tarkastellaan mainonnan asenteellisuutta esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan. Noin kolme neljästä homomiehestä kiinnittää jonkin verran tai paljon huomiota mainonnan asenteisiin.

Ostokäyttäytymisessä neljä viidestä homomiehestä suosii homomyönteisiä tuotemerkkejä ja 70 prosenttia välttää homokielteisiä tuotteita. Kahdelle kolmesta ostopäätökseen vaikuttaa positiivisesti homoseksuaalisuutta tukeva yrityskulttuuri ja tasa-arvopolitiikka sekä tieto siitä, että yritys kouluttaa henkilökuntaa homoasiakkaiden kohtaamiseen. Jos yritys tukee seksuaalivähemmistöjen toimintaa, niin jopa kolme neljästä vastanneesta kokee sen positiiviseksi asiaksi.

Rahankäyttöä tutkittaessa vertailtiin eri tuoteryhmiä ja erityisesti vaatteiden, kosmetiikan, jalkineiden ja sisutuksen kohdalla homomiehet kuluttivat heteroita enemmän. Esimerkiksi vaatetuksessa 27 prosenttia homomiehistä käytti yli 300 euroa kuussa vaatteisiin – heteromiesten vastaavan luvun ollessa yhdeksän prosenttia. Kuriositeettina mainittakoon, että tutkimukseen vastanneiden keskuudessa suosituin vakuutusyhtiö, tosin hyvin pienellä marginaalilla, oli Pohjola.

Näyttäisi siis siltä, että ainakin homomiehet ovat valmiita ohjaamaan eurojaan sen mukaan miten yritys toimii ja mikä sen suhtautuminen on vähemmistöihin on. Tätä tietoa on Suomessa jonkin verran hyödynnettykin. Esimerkiksi pinkitsivut.fi -sivustolla on listaus yrityksistä, joiden takana on pinkkejä yrittäjiä. Ranneliike.net ylläpitää sateenkaarimyönteistä palveluhakemistoa yrityksistä.

Pinkki euro mainonnassa

Seksuaalivähemmistöille kohdennettua mainontaa valtamedioissa on Suomessa tehty jonkin verran. Tai ainakin on tehty pieniä nyökkäyksiä vähemmistöjen suuntaan. Esimerkkeinä vaikkapa lapsettomat lomakohteet tai erään optikkoketjun mainonta. Lapseton loma toimii toki heteropariskunnillekin, ei se lasten kanssa matkustaminen aina niin herkkua ole. Mainonnan määrästä tällä hetkellä on vaikea antaa edes ns. hiha-arviota. Kuten vanha markkinoinnin viisaus kuuluu, jos et ymmärrä viestiä et ehkä ole kohderyhmää.

Jenny Kangasvuo, miltä suomalainen markkinointi näyttää seksuaalivähemmistöjen tutkijan näkökulmasta?

– Markkinoinnin yksisilmäisyys korostuu Suomessa. Vaihdoin itse vastikään vakuutusyhtiötä, ja kaikkien kilpailuttamieni vakuutusyhtiöiden materiaaleissa esiintyvät iloiset lapsiperheet isine ja äiteineen. Miten olisi, jos joukossa olisikin vaikkapa naispari lapsineen? Tai miespari? Tai vaikka transvestiitti, joka miettii arvokkaan korkokenkäkokoelman vakuuttamista?

Sateenkaariliput salkoon ja Suomi nousuun?

Onko pinkki raha Suomessa merkittävä tekijä? Sitä vastaan puhuvat ensisijaisesti tilastot, Suomi on pieni maa ja vastaavasti seksuaalivähemmistöjen koko on myös lukumääräisesti pienempi – käytettiinpä minkälaista arviota vain. Kuluttajina nämä vähemmistöt ovat monessa suhteessa samanlaisia kuin heterotkin ja pinkin kulutuksen suuruutta voi olla vaikea arvioida euromääräisesti.

Toisaalta pinkin euro koskettaa huomattavasti seksuaalivähemmistöjä laajempaa asiakasjoukkoa. Lisäksi kauppaa ei tehdä enää vain kivijalassa. Digitalisaation myötä markkinat ovat globaalit ja on yhä helpompaa tavoittaa eri kohderyhmiä niin koti- kuin ulkomailla. Pohjoismaat mielletään maailman mittakaavassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistömyönteisiksi ja suomalaisten yritysten kannattaisi ottaa tämä huomioon kansainvälisessä markkinoinnissa. Maakohtaista eroakin on ja kaikissa tuoteryhmissä ei pinkillä eurolla ole merkitystä.

Liiketaloudellisessa mielessä tässä ei ole mitään uutta eikä erikoista. Oikeilla toimenpiteillä on mahdollista vahvistaa omaa markkinaosuutta ja löytää uusia asiakkaita. Raha ei myöskään haise. Pinkillä eurolla maksetaan palkkoja ja kustannetaan suomalaisten hyvinvointia.

Seksuaalivähemmistöjen huomioiminen liiketoiminnassa ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa. Kuten yleensäkin, asiakkaiden huomiointi onnistuu sitä paremmin mitä enemmän tunnetaan kohderyhmän kiinnostuksista, kulttuurista ja arvostuksen kohteista. Mutta Jenny Kangasvuon mukaan jotain voi tehdä helpostikin:

– Aika pienillä vivahteilla saadaan erilaisuutta näkyviin. Sateenkaariystävällisyys riippuu tietysti myös tuotteesta. Eikä pidä unohtaa yrityksen sisäistä ilmapiiriä itsessään: hyvän työympäristön luominen, jossa kuka tahansa voi laittaa kultansa kuvan työpöydälleen sukupuolesta riippumatta, säteilee myös ulospäin. Hiljainen tieto siitä, missä yrityksessä voi työntekijä olla avoimesti oma itsensä, voi valua myös kuluttajien korviin.

Petteri Parhi
OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.

Lähteet:

Voisimmeko tutustua hieman paremmin?

Osana toimivaa asiakassuhdetta jokaisella pankilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa. Arkisesti ajateltuna tämän voisi ajatella tarkoittavan sitä, että pankkiin astuessasi sinua tervehtii nimelläsi se tuttu Pirkko tiskin takaa. Nykyaikana asiakkaan tuntemisvelvollisuus on kuitenkin huomattavasti monipuolisempi asia – ja siitä voi syntyä ainakin asiakkaan näkökulmasta koomiseltakin tuntuvia tilanteita.

Vai tiesitkö, että pankkisi tulee tietää oletko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö? Tai onko sinulla liittymää Yhdysvaltoihin? Näitä kysytään, vaikka et olisi elämäsi aikana käynyt ulkomailla ja poliittinen aktiivisuutesi rajoittuu äänestämiseen vaalipäivinä. Ehkäpä on hyvä avata mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja miksi niitä kysytään. Tässä vastaukset kolmeen erikoisimpaan kysymykseen:

Kysymys 1. Oletko sinä tai lähiomaisesi poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö?

Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP – Politically Exposed Person) tarkoittaa henkilöä, jolla on merkittävä julkinen virka ulkomailla. Tällainen henkilö on omassa asemassaan alttiimpi mahdolliselle lahjonnalle ja korruptiolle. Sama koskee myös tällaisen henkilön lähiomaisia – eli puolisoa, vanhempia, lapsia tai puolison lapsia.

Esimerkkejä:

Olet poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö jos,

  • olet naimisissa afrikkalaisen valtion ministerin lapsen kanssa.
  • poikasi on kenraali eurooppalaisessa valtiossa.
  • olet eurooppalaisen valtion suurlähettiläänä Suomessa.

Et ole poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö jos,

  • olet kuntasi kunnallisvaltuustossa.
  • äitisi on kansanedustaja.
  • sukulaisesi toimii Suomen edustajana Europarlamentissa (kuuma juristivitsi: MEPpi ei oo PEPpi! Saa nauraa.)
  • toimit aktiivisesti oman puolueesi organisaatiossa.
  • olet luottamusmies työpaikallasi.

Osittain tässä asiassa voi hämätä käännöstermi ”vaikutusvaltainen”, kun tosiasiassa tarkoitetaan henkilöä jolla on ulkomailla olevan korkean asemansa puolesta kasvanut mahdollisuus ja jopa alttius joutua lahjonnan tai korruption kohteeksi. Tavallinen suomalainen on harvemmin tällaisessa asemassa.

Kysymys 2. Oletko asunut viime aikoina Yhdysvalloissa tai onko sinulla sinne liittymäpintaa?

Tämän kysymyksen taustalla on Yhdysvaltojen verokarhu. Suomi on allekirjoittanut FATCA-sopimuksen (Foreign Account tax Compliance Act), jonka perusteella meidän pankkina tulee tunnistaa yhdysvaltalaiset asiakkaamme. Yhdysvaltojen kansalaisuus ja vakituinen asuinpaikka sekä tunnusmerkit Yhdysvaltoihin edellyttävät asiakkaan verovelvollisuuden laajempaa selvittämistä.

Kysymys 3. Saatko rahaa ulkomailta tai lähetätkö rahaa ulkomaille?

Tällä kysymyksellä haluamme selvittää miltä normaali rahaliikenteesi näyttää. Tiedon avulla voimme suojata rahojasi erilaisia väärinkäytöksiä vastaan. Hälytyskellot soivat, jos tiliäsi käytetään tavallisuudesta poikkeavalla tavalla – esimerkiksi suuriin rahansiirtoihin ulkomaille

Kaikesta huolimatta – sinun vuoksesi

Vaikka olisit miten varma itsestäsi, on myös pankilla aina velvollisuus tuntea kuka sinä olet. Tällä tavoin voimme turvata parhaalla mahdollisella tavalla kovalla työllä ansaitsemiasi rahoja nykyajan vitsauksia, kuten identiteettivarkauksia ja erilaisia verkkohuijauksia vastaan.

Petteri Parhi

PS. Lue myös Finanssialan keskusliiton juttu aiheesta.

Parisuhteesta potkua talouteen – pannaan Suomi nousuun!

Talouselämä leikkaa läpi koko yhteiskunnan ja on osa arkeamme – halusimme tai emme. Mutta miten talous vaikuttaa suomalaisiin parisuhteisiin?

On siis aika tutkia, mikä on euron vaikutus suomalaisten parisuhteiden onnellisuuteen ja seksielämään.

Näkemyksiä kysyin parisuhteita pitkään ja laajasti tutkineelta Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontulalta sekä Oulun perheneuvottelukeskuksen perheneuvoja Marja Haapakoskelta, joka tekee etulinjan parisuhdetyötä.

Talous ja ura, ei niin tärkeää paitsi jos…

Arvotutkimuksissa suomalaisten kestosuosikkina pysyy pyhä kolminaisuus perhe, parisuhde ja terveys. Uraa ja taloutta ei näihin verrattuina koeta kovinkaan tärkeiksi.

Mutta ei talousasioita sivuuttaakaan voi – ainakaan silloin kun niistä tulee ongelma.

Marja Haapakoski, miten vaikeudet taloudessa näkyvät parisuhteissa?
– Taloudelliset huolet, mm työttömyys heijastuvat parisuhteeseen niin kuin muutkin huolet ja vastoinkäymiset. Pariskunnilla on kuitenkin huomattavia yksilöllisiä eroja siinä miten ongelma- ja kriisitilanteista selviydytään. Joskus haastavat olosuhteet aiheuttavat siinä määrin stressiä, unettomuutta, henkistä pahoinvointia ja toivottomuutta, että parisuhdekin on koetuksella.

Mutta mikä on parisuhteen merkitys vaikeina aikoina?

Osmo Kontulan mukaan parisuhde on erittäin hyvä sosiaalinen ja henkinen puskuri taloudellisia vaikeuksia ja työttömyyttä kohtaan. Hyvä parisuhde antaa sosiaalista ja henkistä tukea, mikä pitää yllä uskoa elämään – vaikka muuten tulisikin lunta tupaan. Jos suhteessa on vuorovaikutus, kommunikaatio, kumppanin arvostus ja jopa rakkaus kunnossa, niin ympäröivä maailma ei siihen voi vaikuttaa.

Molemminpuolinen tuki lujittaa parisuhdetta ja vahvistaa me-henkeä: ”myötä- ja vastoinkäymisissä” -asennetta, Marja Haapakoski täydentää.

Niin – niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Monille kirkossa vihityille edellä mainitun ei pitäisi tulla varsinaisesti yllätyksenä, varsinkin jos vihkiseremoniaan oli valittu luettavaksi osia 1. Korinttolaiskirjeestä.

Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.

Hyvän suhteen perusteet kerrotaan suurelle osalle suomalaisista jo ennen papin aamenta – ainakin rivien välissä. Kun vain vielä muistaa, että rakkaus ei riitä loputtomiin. Tarvitaan myös tekoja ja työtä suhteen eteen.

Mutta menipä suomalaisessa taloudessa hyvin tai huonosti, on nalkutuksen määrä vakio.

Parisuhteissa esiintyy aina ongelmia riippumatta ulkoisesta taloudellisesta tilanteesta. Osmo Kontulan tutkiessa 1990-luvun laman terveysvaikutuksia vain joka kymmenes vastanneista oli sitä mieltä, että lama vaikutti haitallisesti omaan parisuhteeseen.

Marja Haapakoski, jos talous ei ole riitojen syynä, niin mistä parisuhteissa sitten kiikastaa?

– Yleisin parisuhteen ongelma on vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Tästä seuraavat monet muut parisuhteen vaikeudet, kuten riitely, syyttely, vieraantuneisuus, epäluottamus, uskottomuus ja erokysymykset.

Mutta on rahasta ja erityisesti sen käytöstä toki helppo riidellä.

Joka toisessa avioerotilanteessa on ollut vähintään kerran kuukaudessa riitaa rahankäytöstä, mutta rahan käyttö harvoin tärkein syy erota. Kun pariskunnan yhteisten rahojen käyttö sujuu ilman kummempia ristiriitoja, on se hyvän parisuhteen merkki. Yhteinen rahankäyttökin on taito johon voi harjaantua, jotta se tuntuu tasapuoliselta ja reilulta.

Entä kun parisuhde ei toimi?

1990-luvun laman seurantatutkimuksessa jaoteltiin parisuhteet vastausten perusteella hyviin, huonoihin ja neutraaleihin suhteisiin sen perusteella kuinka toimivia ne olivat. Huonoissa parisuhteissa, joissa eli tuolloin 600 000 henkilöä, oli kolme kertaa useammin mielenterveyshäiriöitä. Itsemurha-ajatukset olivat kolme kertaa yleisempiä ja peräti 10 % oli ajatellut tekevänsä itsemurhan. Huonossa suhteessa elävistä velkaongelmaisista jopa joka toisella oli mielenterveysongelmia.

Vaikka toisin saattaisikin joskus tuntua, ei parisuhde itsessään tee ihmistä hulluksi. Taustalla olevat aiemmat tekijät voivat kuormittaa suhdetta ja vaikuttaa koettuun onnellisuuteen.

Suomi nousuun paremmilla parisuhteilla

Mikä merkitys parisuhteella on työssä menestymiseen ja jaksamiseen?

Marja Haapakosken mukaan on selvää, että työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen vaikuttaa omalta osaltaan myös yleinen henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Parisuhteen vaikeudet, esimerkiksi erotilanteet, ovat haastavia työssä jaksamisen kannalta ja lisäävät sairauspoissaoloja. Vastaavasti henkinen hyvinvointi antaa virtaa myös työelämään, varsinkin jos työpaikan olosuhteet ovat kunnossa.

Kun kotona menee hyvin, niin ihmiset ovat tehokkaampia ja pystyvät parempiin tuloksiin työelämässä. Tässä on mahdollisuuksia positiiviseen kierteeseen, kun tyytyväisyys työelämässä heijastuu myös muuhun elämään.

Laitetaan Suomi nousuun korjaamalla huonoja parisuhteita paremmiksi ja pitämällä hyviä parisuhteita yllä.

Mistä työ voisi alkaa?

Osmo Kontulan mukaan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten huomioit kumppaniasi ja paljonko käytätte aikaa yhdessä oloon. Yhteinen aika on tärkeimpiä tekijöitä, mikä liittyy siihen miten hyväksi suhde koetaan. Naisilla on enemmän toiveita yhdessä olosta ja toisen huomioimisesta. Tätä ei suomalainen mies valitettavasti usein ymmärrä. Eikä riitä, että ollaan paikalla vaan pitää olla myös läsnä.

Marja Haapakoski toteaa, että ykkössijalla parisuhteen parantamisessa on vuorovaikutukseen ja kommunikointiin satsaaminen.

– Pysähdy kuuntelemaan ja puhumaan. Jaa ajatuksia, päivittäisiä kuulumisia, tunnetiloja ja tulevaisuuden haaveita. Keskustelun ei tarvitse aina olla kovin vakavaa ja syvällistä. Jos ollaan pahasti solmussa, viimeistään siinä vaiheessa olisi hyvä hakea ammattiapua esimerkiksi perheasian neuvottelukeskuksesta.

Myös työpaikoilla voidaan tukea parempia parisuhteita. On todettu, että työntekijät ovat motivoituneempia ja sitoutuvat työpaikkaansa paremmin, kun töissä joustetaan perhe-elämään liittyvissä asioissa.

On todettu että jos työpaikalla työntekijät kokevat että joustetaan perhe-elämään liittyvissä asioissa. Jos vaikka lapsi sairastuu niin pääsee hoitamaan, sitoo työpaikkaan paremmin ja motivoi paremmin. Ymmärretään että on elämää työpaikan ulkopuolella.

Ja vihdoinkin – entä se seksi?

Suomalaisten aktiivisuus sängyssä on laskemaan päin. Tästä ei kuitenkaan voida syyttää taloustilannetta, tai ainakin 1990-luvun tutkimuksissa lama ei vaikuttanut suomalaisten seksuaaliseen aktiivisuuteen. Odotukset ja halut ovat ennallaan ja senioreilla jopa nousussa.

Onko toiveilla ja odotuksilla sitten katetta? Ei ole.

Kovista toiveista huolimatta suomalaiset harrastavat seksiä entistä vähemmän. Erityisesti tässä pudotuksessa kunnostautuvat lapsiperheet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhdyntöjä on keskimäärin kerran viikossa. Yhdyntöjen määrää on korvannut lisääntynyt itsetyydytys – myös parisuhteissa – ja samalla pornon kulutus on kasvanut erityisesti miehillä.

Mutta laatuhan korvaa määrän?

Vaikka usein ajatellaan, että seksin laatu olisi määrää tärkeämpää – niin tutkitusti tilanne ei näin ole. Sekä miehillä että naisilla tyytymättömyys seksin määrään kasvaa samassa suhteessa, vaikka yksittäiset kerrat olisivat miten laadukkaita tahansa. Enempi onkin parempi.

Käytännössä kaksi kertaa seksiä viikossa pitäisi suomalaiset tyytyväisenä. Nyt toteuma jää yhteen. Mitä siis tulisi tehdä?

Minusta tässä on selkeä ja jopa varsin yksinkertainen ohje, jolla saadaan suomalaisia parisuhteita paremmiksi ja sitä kautta Suomi nousuun.

Suomalaiset – harrastakaa enemmän seksiä parisuhteissanne. Olette isänmaan asialla.

Varo ylikuumenemista parisuhteessasi

Kuvitellaan lopuksi tilanne, jossa suomalaiset ovat tsempanneet ja pistäneet parisuhteissa tuulemaan. Onnellisuus suhteissa on räjähtänyt käsiin ja suomalaisten seksielämää kadehditaan ulkomaita myöten. Talous kasvaa kohisten, kun kotona ollaan onnellisia ja töissä voidaan antaa 100 % panos.

Onko meillä käsillä ylikuumenemisen vaara?

Työssä menestymisessä ja työhön rakastumisessa piilee erityisesti suomalaisten miesten kompastuskivi. Työ tulee niin tärkeäksi, että se vie ajan ja voimat parisuhteelta. Suhteeseen astuu mukaan kolmas osapuoli, joka onkin tärkeämpi kuin se oma kumppani.

Perinteisesti suomalainen mies on ajatellut velvollisuudekseen tuoda perheelle elannon ja pitää materiaalisen puolen kunnossa. Raha on tuonut onnellisuuden taloon. Vaan ajat ovat muuttuneet. Taloudellisen tasa-arvoistumisen myötä nainen ei enää arvioi parisuhteessa menestymistä taloudellisen toimeentulon turvaamisen kautta. Odotetaan muita asioita – ennen kaikkea läsnäoloa.

Frank Papan sanoin, kosketelkaa toisianne.

Petteri Parhi
OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.

Edit. Korjattu kirjoitusvirheitä. (9.2.)

Näin meidän perhe käyttää lyhennysvapaan

Tämä on ensimmäinen kerta, kun asuntovelallisena edes harkitsen käyttäväni lyhennysvapaata. Totta puhuen ajatus on ollut minulle tähän asti vieras. Olen pitänyt lyhennysvapaan käyttöä ensisijaisesti keinona, joka on käytettävissä lähinnä hätätilanteessa – esimerkiksi työttömyyden tai sairastumisen kohdatessa. Perheemme talous ei onneksi ole minkäänlaisessa kriisissä, mikä siis tekee tästä tilanteesta erilaisen?

Meidän taloudessamme vaikuttavat seuraavat tekijät:

  1. Nykyinen korkotaso. Oma tuntumani on, että asuntolainojen korot tulevat todennäköisesti pysymään alhaalla vielä ainakin vuoden ajan. Tätä ei voi varmaksi tietää, mutta tämä on oma ymmärrykseni talouden kehityksestä. Lyhennysvapaan käyttö ei siis lisäisi merkittävästi lainataakkaamme.
  2. Muutostarpeet asumisessa. Onnellisten perhetapahtumien myötä nykyistä asuntoamme tulee joko remontoida tai sitten meidän tulee harkita uuden asunnon ostamista.
  3. Työllisyystilanne. Omat näkymät työllisyystilanteen suhteen ovat positiiviset. Asuntovelallisena pitää aina ainakin vähän murehtia lainanmaksukyvyn säilymisestä.
  4. Varallisuuden kasvattaminen. Oman talouden puskureita kannattaa aina kasvattaa. Jos ylijäämää pääsee kertymään, niin aina sille käyttökohteita löytyy.
  5. Asuntolainaa riittää maksettavaksi. Nykyistä asuntolainaa on maksettavana vielä noin yhdeksän vuotta. Käytännössä emme tule todennäköisesti maksamaan nykyistä lainaa loppuun, vaan tulemme muuttamaan sitä ennen ja ottamaan reippaasti lisää lainaa. Yhdeksän vuoden laina-ajalla ja nykyisellä korkotilanteella on meille totta puhuen aika samantekevää onko laina-aika paperilla yhdeksän vuoden sijaan 10 vuotta, kun asuntovelallisen elämää on tiedossa todennäköisesti vielä 20 vuotta.

Ennen kuin esittelen oman suunnitelmamme, niin on hyvä tietää paljonko sitä rahaa on käytettävissä. Käytännössä lyhennysvapaa lisäisi taloudessamme kuukausittain käytettävissä olevan rahan määrää noin 600 eurolla. Puolen vuoden lyhennysvapaa tarkoittaisi siis 3600 euroa ja vuoden lyhennysvapaa 7200 euroa. Summat eivät ole tietystikään heti käytettävissä, vaan tuo 600 euroa jäisi kuukausittain käyttöön. Mahdolliset isommat investoinnit tulee siis rahoittaa jotenkin muuten, tai säästää ensin muutama kuukausi ennen hankinnan toteuttamista.

Tässä ovat meidän perheen suunnitelmat lyhennysvapaan käytölle:

Remontti käyntiin

Remontoimme nykyistä asuntoa vastaamaan muuttunutta perhetilannetta. Remontti on siksikin hyvä käyttökohde, että voimme hyödyntää kotitalousvähennyksen remontin työosuuksista. Remontin alustava budjetti on sitä luokkaa, että voisimme maksaa remontin OP Visalla ja lyhentää korttivelan pois muutamassa kuukaudessa.

…tai asunto vaihtoon

Asunnon vaihto voi olla myös ajankohtaista. Tämä on vielä suunnitelman asteella, mutta käytännössä lyhennysvapaa auttaisi muuttoon liittyvissä kuluissa ja uuden kodin hankinnoissa. Käytännössä meidän tulee neuvotella myös uusi asuntolaina, joten tässä suunnitelmassa on muutama muukin liikkuva osa… Selvää kuitenkin on, että asunnon vaihdon hetkellä ylimääräiset eurot eivät haittaa yhtään.

Puskuria talouteen

Säästämme taloutemme vararahastoon vähän ylimääräistä tulevia hankintoja ja ns. pahaa päivää varten. Nyrkkisääntönä taisi olla, että säästössä tulisi olla kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa jossain muodossa. Käytännössä merkitsisimme lisää meille sopivia rahastoja. Rahastot on helppo muuttaa tarpeen tullen käteiseksi ja vähäisellä huolenpidolla sekä sopivalla riskiprofiililla niistä ei pitäisi tulla taloudellemme ikäviä yllätyksiä. Tällainen pidempi lainanlyhennys on myös hyvä tapa tervehdyttää omaa taloutta esimerkiksi maksamalla pois kulutusluottoja.

Pikku reissu piristää

Jotta tämä meidän taloudenpitomme ei vaikuttaisi liian suunnitelmalliselta, niin kyllähän sitä tilapäistä ylijäämää olisi mukava käyttää vaikka matkustamiseen. Suunnitelmissa on ollut pieni kotimaan kierros ja kuukauden lyhennysvapailla maksaisi mukavasti polttoaineet ja elämisen reissun päällä. On tämä elämä muutakin kuin lainanmaksua ja euronvenyttelyä.

Kätevää – kun muistaa ainakin yhden asian…

Lyhennysvapaa olisi siis meidän taloudessa sangen kätevä vaihtoehto. Siihen liittyy kuitenkin yksi riski, jonka kanssa tulee olla tarkkana – nimittäin menojen vaivihkainen kasvu. Saatamme huomaamattamme ”sopeuttaa” kulutustamme ylöspäin ja kun lainanmaksun aika taas koittaa, voi edessä olla kylmä suihku kun tulot ja menot pitää tasapainottaa takaisin arkeen.

Pientä suunnitelmallisuutta ja talouskuria täytyy siis noudattaa, mutta ainakin meidän perheessä lyhennysvapaa tekisi muutaman mukavan asian mahdolliseksi varsin vähäisillä kokonaisvaikutuksilla.

Petteri Parhi
OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.