Kirjoittajan arkistot: Heidi Putaansuu

Tietoja Heidi Putaansuu

Heidi Putaansuu on nuori yrittäjänainen, joka on tehnyt vuodesta 2009 muotikauppaa Sillä Chic! ja Chicret –myymälöissään. Hänet valittiin vuonna 2013 Kainuun nuoreksi yrittäjäksi ja Kajaanin Vuoden Yrittäjänaiseksi.

Korvat hörölle!

Tunnen intoa niin yrittäjyyttä kuin muotikauppaa kohtaan samasta syystä: jatkuva muutos kiehtoo.

Muodissa trendit vaihtuvat alati ja samanaikaisesti eletään useaa eri sesonkia, kun myymälässä esillä olevan muodin lisäksi sisäänostetaan seuraavan vuoden mallistoja ja mietitään, mitkä tulevista muotivirtauksista olisivat kaupallisimmat ja juuri meidän asiakkaitamme houkuttavimmat.

Myös yrittäjänä on oltava kärryllä siitä, mihin maailma on menossa.  Täytyy olla valmis omaksumaan ja oppimaan uutta koko ajan. Jos ei pysy liikkeessä, jää paikoilleen ja muu maailma menee ohi!

Yrittäjyys vaatiikin kehityshalua ja uteliaisuutta. Sitä, mitä maailmalla tapahtuu, voi kouluttautumisen tai vaikkapa matkustelun lisäksi seurata myös lukemalla monipuolisesti niin kirjallisuutta, blogeja kuin lehtiä – ehdottomasti myös oman alan ja osaamisalueen ulkopuolelta.

Ihmisistäkin kannattaa olla kiinnostunut. Asiakkaista ennen kaikkea! Kysellä heidän toiveistaan ja tarpeistaan.  Kuulumisistaan. Koskaan ei tiedä, mitä voi oppia jos ei ole itse kokoajan äänessä. Kannustankin kulkemaan kotikaupungissakin silmät avoinna, jutustelemaan kahvilla ja kaupoissa. Istumaan rohkeasti vieraaseen lounasseuraan. Kertomaan itsestä ja yrityksestä, käyttämään kaikki yhteydet hyödyksi.

Pitämällä silmäni ja korvani auki olen itse pysynyt paremmin selvillä siitä, mihin suuntaan toimialani on menossa tai esimerkiksi mistä löydän tarvitsemani kontaktit. Mutta lisäksi olen pystynyt tuottamaan lisäarvoa asiakkailleni. Myymälätyössä olen huomannut, miten mielellään asiakkaat kuulevat esimerkiksi tuotteiden valmistusprosessista ja materiaaleista, brändien taustoista tai mistä malliston suunnittelija on saanut inspiraationsa. Etenkin myyjän omakohtaiset, aidot ja rehelliset kokemukset ja kommelluksetkin ovat tykättyjä ja samastuttavia. Ne ja asiakasta hyödyttävät vinkit myös rakentavat luottamusta. Lisäksi uskon yrityksestä huokuvan intohimon tekemiseen tarttuvan asiakkaaseenkin ja samalla tuotteille ja palveluille, koko yritykselle, luodaan tarinaa, jolla erottua muista.

Kliseisesti muotiyrittäjän työpäivissä pysyvää on vain jatkuvasti kiihtyvä muutos. Mutta yhtä kliseisesti muutos on mahdollisuus ja haluan pysyä yritykseni kanssa kehityksen kelkassa!

Ollaan siis aistit avoinna.

Heidi Putaansuu

Ihan(an) älytön yrittäjän riski

Katsoin kerran YouTube-videon, jossa näyttelijä Jim Carrey rohkaisi puheessaan collegesta valmistuvaa luokkaa seuraamaan heidän unelmiaan. Jim kertoi isästään, joka olisi voinut olla loistava koomikko, mutta ajatteli perheelliselle miehelle olevan vähemmän riskialtista ryhtyä kirjanpitäjäksi. Se olisi turvallinen työ, turvallinen valinta. Mutta isä menettikin työnsä ja perheellä oli edessään muutama todella vaikea vuosi. Niinpä nuori Jim oppi, että koska voit epäonnistua jossain mitä et halua, voit yhtä hyvin kokeilla onneasi seuraamalla unelmiasi.

Jos unelmansa seuraaminen tarkoittaa yrityksen perustamista, on edessä karkeasti ottaen kolme vaihtoehtoista kohtaloa.  Pahimmassa tapauksessa käy kuten Jimin isälle palkkatyössä: ponnisteluistaan huolimatta ei vaan onnistu.  Enemmistö kuitenkin kehittää mukavan bisneksen, mieluisan työn, jolla elättää itsensä ja perheensä.  Ja aina silloin tällöin joku räjäyttää pankin!

”Tuossa on kyllä ihan älytön riski onnistua” on kuitenkin lause, jonka epäilen hyvin harvan aloittavan yrittäjän kuulleen. ”Ootko ihan loppuun asti miettinyt” todennäköisempi. Saattaapa hän jopa kuulla olevansa ”Hullu”! Yleensä yrittäjän riskistä puhuttaessa tarkoitetaankin jotain ihan muuta kuin mahdollisuutta menestyä. Valitettavasti silloin muistutellaan siitä aivan päinvastaisesta lopputuloksesta. Mutta mitä jos lasi olisikin puoliksi täynnä ja yrittäjän riski yhtäkuin onnistumisen riski?

Itse aion olla yritystoimintaa suunnittelevan kohdatessani kauhukuvilla maalailevan kamppaajan sijaan tsemppaaja!

Heidi Putaansuu

Yksin oot sinä yrittäjä

Kaiken keskellä yksin. Paitsi vaalien alla ja juhlapuheissa?

Kun pienyrittäjän johtoryhmän palaveri käydään illalla unta odottaessa oman pään sisällä, saattaa yrittäjyys tuntua kovin yksinäiseltä elämäntavalta. Ideoita ja ajatuksia yksin työstäessä se sitä monesti onkin. Mutta ei se onneksi koko totuus ole.

Kun aloin yrittäjäksi, sain ympärilleni mahtavan heimon. Yrittäjäyhteisön. Isoon porukkaan luonnollisesti mahtuu monenlaista tyyppiä. Onhan yrityksiäkin yksinyrittäjästä ketjuuntuneeseen, startupista satavuotiaisiin perheyrityksiin ja stand up –komiikasta hautausurakointiin. Silti moninaista joukkoa enimmäkseen yhdistää tietynlainen tekemisen meininki, työhön tarttumisen taito ja usko aina parempaan huomiseen. Niin innostuneessa porukassa voimaantuu väkisin itsekin!

Suosittelenkin lämpimästi osallistumista erilaisiin yrittäjätapahtumiin. Aloittaa voi vaikka kotipaikkakunnan tarjonnasta. Vaikkei se oman kaupan ovea saakaan tiheämmin käymään, lohduttaa kuulla ettei sinä yhtenä ällistyttävän hiljaisena päivänä naapurikahvilassakaan lounasruuhkaa ollut. Ehkä joku porukasta hoksaa sen olleen se torstai, kun jossain jaettiin ilmaisia ämpäreitä.

Kun on tultu tutuksi, henkisen tukiverkoston lisäksi yrittäjäkollegoilta saa myös monenlaista konkreettista käytännön apua. Pienen yrityksen pienenpienessä organisaatiossa on mahtavaa saada aamuinen idea käytäntöön jo iltapäivällä – tai viimeistään huomenna. Siinä saattaa yrittäjäystävistä olla iso etu. Aina tuntee jonkun, jonka tiloilla, välineillä tai muulla avulla ja yhteistyöllä asiat mahdollistuvat.

Pieni suuri apu onkin ollut, kun olen esimerkiksi talviliukkaiden yllättäessä lainannut naapuriyrityksestä petkelettä tai onpa onnekseni yhdeltä yrittäjätutulta löytynyt faksikin, kun sitä välttämättä erään ranskalaisen tavarantoimittajan kanssa asiointiin tarvitsin.                     Yhdessä on toteutettu erilaisia tapahtumia, jaettu flyereita ja lahjakortteja toisten yrityksiin, tarjottu porukalla ilmaista parkkitilaa keskustassa – mahdollisuudet ovat rajattomat.

Yhteistyön ei tarvitse rajoittua pelkästään kotikatuun tai –kaupunkiin. Itse olen onnekseni päässyt Suomen joka kolkkaan levittäytyneeseen liivijengiin: liivikauppiaiden ja alusasujen maahantuojien verkostoon. Heiltä saan vinkit esimerkiksi siitä, mitkä tuotteet tai mainoskampanjat ovat olleet erityisen toimivia. Facebook-ryhmämme kautta päätyy toistemme alusasuputiikkeihin myyntiin puuttuvia kokoja tai tehtaan varastosta loppuunmyytyjä tuotteita.

Tämän kaltaisen yhteistyön soisin leviävän muihinkin ”jengeihin”, myös yli toimialarajojen. Se ei ole itseltä pois, päinvastoin. Yhdessä olet enemmän.

Heidi Putaansuu

Hyviä uutisia!

”Kioskikauppias kaksinkertaisti henkilökuntansa palkkaamalla toisen työntekijän” on uutinen, jota yksikään lehti ei kirjoittanut koskaan. ”Vaatekauppias ei tänäkään vuonna irtisanonut yhtään työntekijäänsä” voisi olla toinen.

Esko Valtaoja havainnollisti luennollaan uutisoinnin logiikkaa näyttämällä kaksi piirrosta: toisessa kuvassa koira puri miestä, toisessa mies koiraa. Ensin mainittua tapahtuu tämän tästä, jälkimmäinen on jokseenkin harvinaista. Ilmiselvää kumpi ”tapahtumista” ylittäisi uutiskynnyksen – ja siltä pohjalta syntyy mieliimme kuva kamalasta nykymaailmasta, jossa tuon tuosta miehet purevat koiraparkoja.

Kuitenkin on viimeaikoina korviini kantautunut myös positiivisia uutisia. Tilastokeskuksen luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien arviot talouskehityksestä paranivat helmikuussa. Etenkin kuluttajien odotukset Suomen talouden kehityksestä vahvistuivat ja ajankohdan nähtiin olevan otollinen etenkin kestotavaroiden ostamiselle. Ja sen voin ”mutulla” vahvistaa myymäläarjestakin, asiakkaat ovat sovittelun lomassa kertoneet asunto- ja autokaupoistaan ja hiihtolomien aikaan bikineitä ja uimapukuja on ostettu käytettäväksi niin kaukomatkoilla kuin kotimaan avannoissakin.

Toivottavasti myös yrittäjät ovat malttaneet hiihtolomansa pitää.  Uutisoinnin muokkaaman maailmankuvan tavoin voi käsitys omasta elämästä vääristyä jos kaiken aikansa viettää työpaikalla mahdollisia haasteita mielessään pyöritellen. Into laantuu ja sitä alkaa nähdä ainoastaan koiria purevia miehiä. Kyllä vain, myös yrittäjän elämä on kuin onkin muutakin kuin työntekoa, vaikkapa leppoisia hiihtoretkiä keväthangilla ystävien ja perheen kanssa. Levännyt ja virkistynyt mieli voi keksiä ratkaisut työhaasteisiinkin vähän kuin itsestään.

Levänneenä niin mieli kuin levänneen yrittäjämielen pyörittämä yritys ovat valmiina jokaista taantumaa väistämättä seuraavaan kasvukauteen. Tällä hetkellä meillä investoidaan yritykseemme, kun kohtapuolin aloittelemme remonttia ja tehostamme toimintaamme muuttamalla molemmat myymälämme yhteiseen liikehuoneistoon. Taantuman aikaansaama tehostaminen näkyy asiakkaille positiivisesti myös parantuneena valikoimana: valmistajat ovat miettineet tuotantoaan tarkasti, mikä on laskenut tuotteiden hintoja ja ”kaupallistuneet” mallistot ovat kauniita ja käyttökelpoisia.

Globaalissa nykymaailmassa markkinoita kannattaa hakea myös Suomen rajojen ulkopuolelta. Euroopassakin sekä Portugali että Irlanti näyttävät selvinneen vaikeuksistaan – lähes kaikessa hiljaisuudessa ilman näyttäviä lööppejä. Molempien maiden kasvu kiihtyy ja työttömyys vähenee.

Ostovoimaa löytyy siis niin Suomesta kuin Suomen rajojen ulkopuoleltakin. Kuljemme kokoajan kohti parempaa huomista.

Jounin Kaupan kauppiaan Sampo Kaulasen sanoin: ”jos yrittäjällä laskento on nelonen, uskonnon pitää olla kymppi”.

Heidi Putaansuu

Vain kasvuyrittäjä on laulun arvoinen?

Tänä vuonna en aio laajentaa yritystäni. ( *)Tarkennus tekstin päätteeksi)

Se, etten aio laajentaa yritystäni, on äärimmäisen vaikea myöntää julkisesti nykyisessä ilmapiirissä, jossa hehkutetaan kasvu- ja startup-yrittäjyyttä. Yrittäjyyttä, jonka olennaisin piirre on nopean kasvun tavoitteleminen.

Suomeen sanotaan tarvittavan 200 000 työpaikkaa lisää ja toiveet uusien työpaikkojen luomisesta on asetettu yrittäjille. Ajoittain yleisessä keskustelussa saakin aistia kasvua tavoittelemattoman yrittäjän olevan näköalaton asennevammainen, kykenemätön riskinottoon ja menestykseen. Jopa laiska?

Laajentamisen sijaan aion tänä vuonna keskittyä ydinjuttumme tekemiseen entistä paremmin ja tuottavammin. Palvelemaan asiakkaamme mahdollisimman hyvin. Turvaamaan työntekijöidemme työpaikat. Auttamaan muutaman nuoren työuransa alkuun tarjoamalla työharjoittelupaikan, jossa saa tehdä ”ihan oikeita” oman alan töitä. Tekemään omalta osaltani kotikaupunkimme keskustasta eläväisemmän viihtyisillä kivijalkamyymälöillämme. Lisäämään ihmisvilinää ja tapahtumatarjontaa keskustaan toteuttamalla tapahtumia yhdessä yrittäjäkollegoideni kanssa.

En siirrä liiketoimintaani Viroon vaan maksan veromme asuinseudulleni. Ostan yritykseni kirjanpidon, vartioinnin, tulostuspaperin, kahvin, mainossuunnittelun – kaiken mahdollisen – omasta kaupungistamme. Tuen kotimaista musiikkia maksamalla myymälämusiikistamme Teosto- ja Gramex -maksut. Ehkä remontoin myymälämme.

Suomi tarvitsee kasvua ja kasvuyrittäjiä ja -yrityksiä, se on selvä.

Iso osa yrittäjistä kuitenkin pyörittää hyvin pientä yritystä. He saattavat olla esimerkiksi parturikampaajia, liikkeenharjoittajia, taksinkuljettajia. Mahdollisesti downshiftaajia, unelmiensa toteuttajia.

He ovat itsensä työllistäjiä ja perheensä elättäjiä. Ja se on aivan yhtä arvokasta kuin kasvu.

*) Kirjoittaja varaa oikeuden muuttaa mieltään ja tarttua mahdollisuuksiin myös tänä vuonna.

Heidi Putaansuu

Asiakas on aina netissä

Meillä on noin 30 neliömetriä myymäläpinta-alaa, johon on varastokirjanpidon mukaan saatu sievästi esille 5985 eri tuotetta. Ja nyt en puhu pikkumuttereista vaan alusasuista.

Mutta mikä on se meidän ydintuotteemme, ykkösmyyntiartikkeli, joka ei edes sisälly tuohon lukuun? Se on Palvelu.

Perinteisen kaupan murroksesta ja digitalisoitumisesta on puhuttu lähes yhtä kauan kuin paperittomasta toimistosta. Ehkä juuri siksi huomion kiinnitti uutinen verkkokaupan laajentumisesta kivijalkaan. Uutisen mukaan esimerkiksi kotimaisella Varustelekalla on jo kivijalkamyymälä, nettikaupan jättiläinen Amazon vielä suunnittelee omaansa. Miksi tuollainen verkkokaupan uranuurtaja haluaa tässä vaiheessa avata kivijalkamyymälän tai miksi voin astella sisään Verkkokauppa.com -nimiseen kauppaan? Väittäisin vastauksen olevan taas Asiantunteva Palvelu. Mitä muuta netistä ei voisi jo ostaa?

Kivijalkaa puoltavat myös tutkimustulokset, joiden mukaan asiakkaiden kertaostokset ovat verkossa pienempiä, verkkokaupan kuljetuskulut kasvussa ja kivijalkamyymälän ”nopea toimitusaika” houkuttaa malttamatonta nykyihmistä.

Lisäksi asiantuntijuus ja innovaatiot ovat verkko- ja kivijalkakaupan vastakkainasettelussa kivijalkakaupan aseista vahvimpia. Kun asiakkaalle tarjotaan elämyksellinen ostoympäristö asiantuntijamyyjien kera, on kivijalkamyymälä ainakin varteenotettava vaihtoehto helpolle ja mukavalle kotisohvaskrollailulle.

Eikä kivijalkaa ja verkkoa aina tarvitse nähdä toisiaan syövinä. Pienelle putiikille pienellä markkina-alueella oman verkkokaupan tuomat asiakkaat ovat aivan varmasti tervetulleita. Toisaalta pienessä putiikissa usein myydään merkkituotteita, joiden kateprosentit ovat sen verran pieniä, ettei oma verkkokauppa ehkä ole kannattava. Silloin ratkaisu voisi olla kunnolliset nettisivut tarkkoine tuotetietoineen. Asiakas voisi tutkia valikoimaa netissä ja tulla sitten myymälään ostoksille – palveltavaksi. Yhteiskunta digitalisoituu, kaupan on seurattava sinne missä asiakkaat ovat.

Lähes kaikki 5985 tuotteestamme voi ostaa myös verkosta, vaikka omaa nettikauppaa meillä ei vielä olekaan. Mutta voisiko sen ykkösmyyntiartikkelimme kaupallistaa?

Yrittäjä, yritysvalmentaja Ollis Leppänen heittää ilmaan mainion idean kivijalkakaupan pääsylipuista! ( http://yrittajyysvalmennus.fi/milloin-kivijalkakauppaan-aletaan-myyda-paasylippuja/ ) Olliksen mukaan siten korostuisi kivijalkakaupan elämyksellisyys ja yksilöllinen palvelu. Sen sijaan että kilpailisimme samoilla keinoilla verkkokaupan kanssa, keksisimme jotain ihan omaa. Pieni isku altavastaajalta verkkokaupan vyön alle.

Heidi Putaansuu