Aihearkisto: Raha ja arki

Rauhaisin mielin metsäomistuksen kanssa?

Tämä syksy ei ole ollut oikein suotuisa, kun katson sitä metsänomistajana. Sateet alkoivat jo viime vuoden syyskuussa ja loppuivat vasta tämän vuoden elokuussa. Vettä on joka paikassa. Ainoa positiivinen piirre kesässä metsänomistajan lasein katsottuna oli se, että keväällä istuttamani taimet saivat ainakin tarpeeksi vettä pitkän kasvunsa alkutaipaleella.

Takassa ”Valiopuuta”

Kostea maa teki kuitenkin ensimmäiset kepposensa, kun Valio-myrsky ravisteli Suomea. Märässä maassa puut kaatuvat paljon helpommin, kuin jos niillä olisi jäinen tai edes kuiva maa auttamassa pystyssä pysymistä. Oman metsäni kohdalla selvisin myrskystä muutamien puiden menetyksellä ja takassamme poltetaan talvella 2016-2017 ”Valiopuuta”. Myrskyjen kohdalla ei aina selvitä näin helpolla, vaan liian usein myrsky tuhoaa metsän tuotto-odotukset kokonaan.

Hurrikaanit puhaltavat Suomeen saakka

Perinteisesti loka- marraskuussa eletään mm. Etelä-Amerikassa hurrikaaniaikaa. Hurrikaaniaika vaikuttaa myös Suomeen, sillä loppuvuoden aikana meille iskeneet myrskyt ovat ns. laantuneita hurrikaaneja. Nämä hurrikaanien ”jämät” puhaltavat viimeiset voimansa Suomeen. Näin kävi myös tänä vuonna kun Patricia-hurrikaanin rippeet iskeytyivät Atlantin ylitse. Tällä kertaa rakkaan naapurimme Ruotsin ansiosta vältyimme tuhoilta. Muutamia trooppisia myrskyjä ja hurrikaaneja on edelleen jäljellä tänä vuonnakin, joten joudumme vielä jännittämään alkutalven ilmastoa ja sitä, toimiiko Ruotsi seuraavassa myrskyssä meidän turvapuskurinamme.

Metsiä uhkaavat myös hyönteiset

Ilman myrskyjäkin on Suomen metsissä ollut uhkia kesällä ja syksyllä täysin riittävästi. Kirjanpainaja-hyönteiset ovat tehneet suuriakin lovia metsäomistajien lompakkoon ja jos vakuutusturva ei ole ollut ajan tasalla, ovat menetykset menneet suoraan metsänomistajan katteesta. Kirjanpainajan levittäytyessä varmoin ottein uusille metsäkuvioille on Suomessa tehty havaintoja myös uusista hyönteisistä. Uusin tulokas ei ole lentänyt Suomeen, vaan se on tullut paikalle rahtilaivalla. Aasianrunkojäärä on lehtipuita tuhoava hyönteinen, jonka kotimaa on Kiina. Metsiemme onneksi meillä on vielä mahdollisuus välttää suuret menetykset Aasianrunkojäärän kohdalla, sillä Eviran ammattilaiset tekevätkin kovin töitä tämän otuksen leviämisen estämiseksi.

Oletko turvannut metsävarallisuutesi?

Valio-myrskyn kaatamia puita raivatessani pohdin jälleen kerran syitä, miksi metsäomaisuus jätetään vieläkin ilman vakuutusta niin usein. Myrskyn tai hyönteisen iskiessä voi metsänomistaja menettää hetkessä hyvinkin kalliin perheauton hinnan edestä puunmyyntituloja. Niitä muutamaa myrskytuhopuuta sahatessani en keksinyt yhtään syytä jättää metsääni vakuuttamatta. Metsä tuottaa minulle ja perheelleni muutakin kuin vain mielenrauhaa, ja uskon etten ole ainoa, joka pohtii näin.

Matti Roms

Katso lisätietoa OPn metsävakuutuksesta.

 

Veronpalautusta tulossa? – Tilinumeron ehtii vielä päivittää

Kohtapuoliin on jälleen veronpalautusten aika. Mukavaa niille, jotka sitä odottavat ja saavat. Veronpalautukset maksetaan 3.12.2015 ja pienin palautettava määrä on 5 euroa. Sillä summalla saa jo vaikkapa joulun tunnelmaan virittävän pienen jouluglögin.

Veronpalautukset laukaisevat perinteisesti liikkeelle myös joulukaupan. Ne antavat monelle meistä ikään kuin luvan kuluttaa, ja hemmotella läheisiä tai itseä. Menojahan tähän vuodenaikaan riittää pikkujouluriennoista joululahjoihin ja tulevan talviloman harrasteisiin. – Yleensä kotitaloudet ottavatkin veronpalautukset budjetoinnissaan huomioon. Ne tulevat vain harvalle yllätyksenä. Tänä vuonna henkilöasiakkaiden ennakonpalautuksia tulee kaikkiaan 2,3 mrd. euroa, mikä on 2,5 prosenttia suurempi summa kuin viime vuonna.

Kannattaa siis muistaa päivittää ajoissa veronpalautuksen tilinumero, sillä se nopeuttaa palautuksen saamista. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti viimeistään huomenna perjantaina 20.11.2015 osoitteessa http://www.vero.fi/tilinumero. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Jos maksunsaaja ei ole ilmoittanut Verohallinnolle tilinumeroaan, maksuosoitukset toimitetaan OP Ryhmän osuuspankkien konttoreihin. Maksuosoitusten saapumisilmoitukset saapuvat asiakkaille 9.–11.12. Kaikkien pankkiryhmien asiakkaat voivat käydä lunastamassa maksuosoituksen osuuspankin konttorista seuraavan 28 päivän aikana. Osuuspankin asiakkaat voivat lunastaa saapuneen rahalähetyksen myös OP-verkkopalvelussa.

Tulevaisuudessa, reaaliaikaisen verotuksen toteutuessa veronpalautusten tai jäännösverojen merkitys voi laskea kun niitä tulee enää harvoille. Verohallinnon mukaan reaaliaikaisesta verotuksesta olisi se hyöty, että kansalaiset voisivat seurata tulojaan ja menojaan myös tätä kautta paremmin. Reaaliaikaisen verotuksen käytännön toteutukseen menee kuitenkin vielä  useampi vuosi.

Maarit Lindström

Ihana, kallis lihaskrapula

”Ai sulla on varaa golfata?” Suorasuut töksäyttävät kommenttinsa kesälajistani ääneen, hienotunteisimmat vain kohottelevat kulmiaan. Eihän pelaaminen ilmaista ole, mutta onko se kallista? Riippuu mihin vertaa. Sillä yhtä lailla voisi ihmetellä: ”Ai sulla on varaa käydä puntilla?”

Pulitan golfista jäsen- ja pelikausimaksuineen 695 euroa vuodessa, jolloin kierrokseni hinnaksi jää noin kymppi. Se maksaa jokusen euron enemmän kuin kertakäynti uimahallissa.

Verrataanpas lisää. Kysyin ystäväpiirissäni, mitä muut liikunnan riemut vuositasolla kustantavat:

  • Liikuntakeskuksen jäsenyys rajattomine jumppineen ja kuntosalikäynteineen: 660 euroa (sisältäen pitkäaikaisen asiakkaan 60 euron erikoisalennuksen)
  • Cross-training-keskuksen vuosijäsenyys: 958 euroa
  • Kortti joogastudiolle: 960 euroa
  • Tenniskurssi 1,5 tuntia kerran viikossa: 1 260 euroa
  • Hevosen ylläpito ja ratsastus: n. 7 500 euroa (+ mahdolliset eläinlääkärimaksut sekä hevosen varusteet)
golf

Varusteisiin saa uppoamaan haluamansa euromäärän lajissa kuin lajissa. Golfissa pääsin alkuun hankkimalla mailat viinipullon hinnalla.

Tietysti jokainen laji vaatii vielä omat kamansa. Edes halpana pidetty juoksu ei ole ilmaista, sillä lajista innostunut ystäväni listasi varustehankintojen hinnaksi satoja euroja. Toki vaatteet kestävät useamman vuoden käytön, mutta tossupari pitää uusia kaksikin kertaa vuodessa, ja laadukkaiden lenkkareiden päivitys kustantaa helposti 150 euroa kierrokselta.

Edellisiin verrattuna golf näyttääkin olevan halvimmasta päästä. Ok, lajia kuin lajia voi harrastaa isommalla tai pienemmällä rahalla. Kiertelen itsekin kotikentän lisäksi muutaman kerran kesässä vieraskenttiä tai osallistun klubikisoihin, mutta golfmatkojen tai kovinkaan monien valmennuksien vuoksi en ole lompakkoani aukonut.

Liikuntapiirakka liikuttaa euroja

Harrastuksiin kuluvaa loppusummaa lisää se, että harvalle yksi vaihtoehto on tarpeeksi. UKK-instituutin liikuntasuositustenkin mukaan kestävyyskuntoa pitäisi kehittää useita kertoja viikossa ja sen päälle lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Noihin suosituksiin – jotka eivät vähänkään urheilusta innostuneelle edes treeneiksi riitä – ei golfilla pääse, joten minäkin maksan lisäksi punttien kolistelusta ja lenkkariostoksista. Onneksi sentään venyttely iltauutisten ääressä on maksutonta.

Portaissa juokseminen on sentään ilmaista "iloa".

Portaissa juokseminen on ilmaista ”iloa”.

Käsi sydämelle: jos liikut liikuntapiirakan suositusten mukaan, saatko tunnit kasaan tosiaankin vain ilmaisilla harrastuksilla, kuten kävelylenkeillä ja kotijumpalla?

Itse en ainakaan siihen pysty. Sitä paitsi jos urheilusta haluaa irti muutakin kuin pelkän suorituksen, pitää olla valmis hölläämään kukkaronnyörejä.

En kuitenkaan pidä pahana, että liikkumiseen panostaa ajan lisäksi myös euroja: oma hyvinvointi on loppujen lopuksi aika hyvä sijoituskohde. Mutta suomalaisessa kulttuurissa taitaa olla sallitumpaa tuulettua yöelämässä kuin golfkentillä. Ehkä sen vuoksi lajivalintaani on helppo arvostella. Ja unohtaa se, että jättämällä vuodessa muutaman baarikeikan väliin saisi moni kriitikkokin pelimaksunsa äkkiä kuitattua.

Murra ennakkoluulosi verkkoneuvottelusta!

Onko sinulle ehdotettu pankki- tai vakuutusasioiden hoitamista verkkoneuvottelun avulla? Entä onko sinulla ennakkoluuloja asiaan liittyen?

Vaikka niin sanottujen diginatiivien määrä kasvaa uusien sukupolvien myötä, niin silti finanssialan arjessa kohdataan välillä myös ennakkoluuloja uusia asiakaspalvelutapoja kohtaan. Murra omat ennakkoluulosi katsomalla uusin videopostaukseni!

Terveisin,
Meri-Tuulia Huurresalo

Epävarmassa ympäristössä osakesijoittajalla on vaihtoehtoja

Euroopan, ja koko maailman, osakemarkkinat ovat tehneet rajuja liikkeitä loppukesästä lähtien. Elokuussa syöksyttiin hermoja raastavasti alas ja lokakuun alusta lähtien on noustu hurjaa vauhtia ylöspäin; olo on kuin vuoristoradalla, vain jarrumies puuttuu. Jarrumiehen viittaa ovat sovitelleet päälleen eri keskuspankkien johtohahmot, ja viimeaikaisen osakkeiden kurssinousun perusteella melko onnistuneesti. Volatiliteetti osakemarkkinoilta tuskin kuitenkaan katoaa lähiaikoina, siitä pitävät huolen muun muassa pelot maailmantalouden hidastumisesta, osakkeiden korkeahkot arvostustasot ja keskuspankkien ajoittaiset piristysruiskeet. Mitä osakesijoittajan pitäisi tehdä?

Epävarmassa taloustilanteessa yrityksen tuloksenteon ennustettavuudesta ja vahvasta taseesta ollaan valmiita maksamaan. Niukkakasvuisessa ympäristössä kasvavat yritykset houkuttelevat sijoittajia.  Matalan korkotason vallitessa osingolla on arvonsa. Nämä ominaisuudet täyttyvät osinkoa maksavissa laatuyhtiöissä. Yhtiöissä, joiden liiketoimintamalli ja asema toimialallaan ovat vahvoja. Yhtiöissä, joiden tase on kunnossa. Yhtiöissä, jotka tekevät hyvää ja kasvavaa tulosta ja joiden tulevaisuuden tulosnäkymät ovat hyvät. Ja yhtiöissä, jotka maksavat osinkoa, mielellään nousujohteisesti.

Osakemarkkinoita pitkään seuranneet sijoittajat tuntevat satoja yhtiöitä riittävällä tarkkuudella voidakseen poimia niiden joukosta laadukkaimmat. Mutta sijoitusavaruuden kasvaessa Suomesta Eurooppaan, koko maailmasta puhumattakaan, useita kiinnostavia osakkeita jää helposti liian vähälle tarkastelulle. Analytiikkaa hyödyntävä lähestymistapa auttaa löytämään sijoituskandidaatit useiden tuhansien yhtiöiden joukosta. Haluttujen ominaisuuksien muuttaminen mitattaviksi parametreiksi, joiden avulla sijoitusuniversumia seulotaan ja järjestetään kiinnostavuusjärjestykseen, auttaa tunnistamaan potentiaaliset sijoituskohteet lähempää tarkastelua varten. Esimerkiksi vahva tase muuttuu muotoon nettovelka per oma pääoma ja/tai nettovelka per tulos ennen poistoja. Hyvää liiketoimintamallia itsessään ei voi numeerisesti tunnistaa, mutta sen ilmentymät ovat havaittavissa: hyvä kannattavuus ja tuotto pääomalle sekä kasvava tulos.

Laatutyyliä painottava lähestymistapa on ollut suosiossa epävarmoissa suhdanteissa aiemminkin. Myös nykyisessä haastavassa makrotilanteessa se vaikuttaa toimivalta. Jos yleinen taloudentila kohenisi merkittävästi ja korkotaso lähtisi nousuun, myös sijoittajien riskihakuisuus löytäisi suuremman vaihteen ja laatuyhtiöt todennäköisesti jäisivät taka-alalle. Mutta sellaista ei tällä hetkellä tunnu olevan korteissa.

Lauri Tillman

Kirjoittaja on OP Varallisuudenhoidon salkunhoitaja analytiikkatiimissä ja toinen OP-Eurooppa Osinkoyhtiöt -osakerahaston salkunhoitajista. OP-Eurooppa Osinkoyhtiöt painottaa sijoituksissaan laadukkaita, osinkoaan kasvattavia yrityksiä.

Suomi – USA: 6 – 0, kun terveydenhoidosta kysymys

Testasin usalaista ja suomalaista terveydenhoitosysteemiä omakohtaisesti. Suomi voitti.

Viime vuoden lokakuussa piipahdin New Yorkissa ja siellä jouduin turvautumaan lääkärin apuun. Tuorein kokemukseni suomalaisesta terveydenhoitojärjestelmästä on Omasairaalasta. Ero on kuin yöllä ja päivällä.

Omasairaala on Pohjola Vakuutus Oy:n omistama sairaala. Siis oikeastaan se on OPn omistaja-asiakkaiden omistama, koska nämä välillisesti omistavat Pohjola Vakuutuksen. Sairaalassa pyritään hoitamaan ihminen nopeasti kuntoon.

Kävin Omasairaalassa Helsingissä, koska saan sieltä työterveyspalvelut. Muutaman vuoden sisällä Omasairaalan palveluja saa eri puolilta Suomea, sillä sairaalaverkko laajenee. Tampereen sairaala avataan kesällä 2016. Sen jälkeen vuorossa ovat Oulu, Kuopio ja Turku

Vuosi sitten New Yorkin reissulla minulle nousi kuume ja menin klinikalle, jota hotellin respa suositteli. Ehkä kuume sumensi ajatteluani. Olisi pitänyt valita toisin.

Kun astuin sisään klinikalle, minut otti vastaan jykevä vartija, joka ojensi rastitettavakseni lomakkeen. Siinä kyseltiin taustojani. Asia hoitui nopeasti ja pääsinkin odottamaan siistiin aulaan, lukittuun sellaiseen. En tiennyt mitä odotin.

Kun viime viikolla soitin Omasairaalaan ja kerroin tarvitsevani lääkärin apua, ajanvaraus järjestyi samalle päivälle. Niin oletinkin. Minua palvellut hymyilevä ääni kysyi missä asun ja olenko tulossa omalla autolla vai julkisilla liikennevälineillä. Hän varmaan kuuli puheessani oululaisen aksentin ja arveli minun tarvitsevan opastusta. Oivallisesti hän kertoi 10-ratikan päätepysäkin olevan Omasairaalan edessä. Se huojensi mieltäni. Minun ei tarvinnut lähteä etsimään reittiä.

Kun kipaisin ratikasta Omasairaalan aulaan, minut otti vastaan infon auttavainen hoivamestari. Hän kysäisi minulta pari taustakysymystä ja ohjasi odottamaan lääkäriä. Lueskelin siinä samalla hetken lehteä.

Suomelle pisteet prosessin alkuvaiheesta!

Newyorkilaisen klinikan aulasta minut kutsuttiin pienehköön tilaan, jossa minua tenttasi sairaanhoitaja. Takanani oleva turvaovi oli tiukasti kiinni. Hoitaja naputteli tietoni järjestelmään. Toinen paikalla oleva hoitohenkilökunnan edustaja napitti huoneen kulmasta silmiini ja seurasi jokaista liikettäni.

Verenpainekin otettiin ja sydäntä kuunneltiin. Iholle ei menty, vaan homma hoitui hienotunteisesti paksun villapaidan päältä. Siinä oli suomalaisella ihmettelemistä.

Lyhyen tuumailun jälkeen minut ohjattiin seuraavan oven taakse odottamaan jotain. Sekin oli turvaovi. Jännittävää.

Sain täytettäväkseni lomakkeen. Sen jälkeen minut ohjattiin tiskille, jossa tietoni käytiin läpi. Ensimmäisenä vakuutustietoni. Tottakai ne olivat kunnossa, sillä minulla on mielestäni paras matkustajavakuutus, jonka rahalla saa. Se on Eurooppalainen matkavakuutus.

Tämän jälkeen minulle ojennettiin pari vihkosta, joissa oli kerrottu minun oikeudet ja velvollisuudet. Tietenkin minun piti allekirjoituksellani vahvistaa, että olen vastaanottanut nämä tiedot.

Paperipinkan kanssa pääsin taas odottelemaan. Tällä kertaa tiesin odottavani sairaanhoitajaa. Mikäpä oli odottaessa, kun ympärillä hääri monenlaisia ihmisiä. Niitä oli mukava seurata, vaikka heikko olo olikin.

Uudelleen ja uudelleen ja uudelleen

Sairaanhoitaja, ei suinkaan sama kuin ensimmäisellä kerralla, tuli ja tenttasi minua. Nyt kysyttiin vähän enemmän ja laajemmin. Otettiin samalla tavalla villapuseron päältä verenpaine ja kuunneltiin keuhkoja. Asiat kirjattiin muistilapulle.

Sitten sain taas odotella. Tiesin odottavani lääkäriä. Eihän siinä mitään, ympärillä oli katseltavaa. Lääkäri tuli aika pian. Koska köhin, hän kääntyi oitis kannoillaan ja tuli hengityssuojain päässä takaisin. Antoi minullekin samanlaisen. Hän tenttasi minua ja kuunteli villapuseron päältä keuhkot.

Saman teki kohta myös toinen lääkäri. Tämä katsoi myös korviin ja kurkkuun. Siinäpä diagnoosikin selkiytyi ja minulle määrättiin antibioottia sekä hengitysteitä avaavaa suihketta.

Tämän jälkeen minulle tuotiin ensimmäinen tabletti ja suuri mukillinen jäävettä. Nämä ojensi kaksimetrinen hoitajaherra, joka katsoi että varmasti nielaisin tablettini. Jäistä vettä sai jättää.

Lääkäri toi reseptin ja kertoi vielä, että he varmistavat minun olevan kotiutuskunnossa. Jotta he voivat kirjoittaa kotiutusta varten paperin, on vielä kuunneltava sydän ja keuhkot sekä otettava verenpaine. Arvasin ihan oikein, että villapaidan päältä riittää.

Kotiutustarkastuksen teki uusi sairaanhoitaja. Hän ojensi minulle kotiutuspaperin ja ohjasi sen kanssa tiskille, jolla olin jo asioinut. Siinäkin oli nyt uusi henkilö. Varmaan työvuoro oli vaihtunut niiden parin tunnin aikana, jotka viivähdin klinikalla.

Laskin, että parin tunnin aikana kohtasin 10 hoitoprosessiin osallistunutta. Mutta ei minulla hätää ollut, koska minulla on Eurooppalainen Matkavakuutus. Sain hoitoa, mikä tärkeintä. Toki joka vaiheessa huolehdittiin, että en varmasti pääse nostamaan oikeusjuttua klinikkaa ja sen henkilökuntaa vastaan.

Omasairaalan mutkattomuus

Omasairaalassa Pikku Huopalahdessa odottelin aulassa hetken.

Lääkäri, joka kertoi nimensä olevan Anne, kutsui minut pian huoneeseensa. Kuunteli asiani ja kuunteli myös keuhkot ja sydämen ihan iholta. Tämä jälkeen hän vei minut lähellä olevan laboratoriohoitaja-Anjan luo. Tämä oli ripeä. Verikoe otettiin pikaisesti ja tulos oli Annella melkein samalla hetkellä kun palasin hänen huoneeseensa.

Anne kertoi, mistä oli kysymys. Kirjoitti reseptin, jolla sain avun. Hän kertoi myös jatkosta, mitä minun pitää tehdä, mikäli oireet jatkuvat tai pahenevat. Kuulemma viesti vastaajaan tai sähköposti olisi paras yhteydenottotapa. Mahtavan mutkatonta!

Suomi – USA: 6 – 0. Todellakin!

Pekka Keskiaho