Aihearkisto: OP Studio

Suorapuheinen talousmedia

Sijoitustilaisuus 2.0

Säästämisestä olemme pitäneet pankissa tilaisuuksia jo iän kaiken. Markkinakatsaukset ovat aina kiinnostaneet asiakkaita ja sijoittamisesta on riittänyt keskustelua.

Tällä kertaa halusimme uudistaa sijoituskutsujen luonnetta ja kokeilla jotain aivan muuta.

Aiheen valinta oli helppo. Olihan OP Ryhmä julkaissut juuri kolmannen Suomi Nousuun -kampanjan, tarkoituksenaan kannustaa kotitalouksia sijoittamaan kotimaisiin yhtiöihin. Kampanjan ajaksi osakekaupankäynti tarjotaan asiakkaillemme maksutta. Lisäksi haluamme kehittää suomalaisten talouslukutaitoja ja tarjoamme markkinoiden kattavimman sijoitustutkimuksen ilmaiseksi käyttöön.
Käy tutustumassa op.fi:ssä

Nyt yhdistimme perinteisen sijoitustilaisuuden ja some-ajan interaktiivisen keskustelun. Kutsuimme tarkoituksella varttuneempaa asiakaskuntaa kuuntelemaan tilaisuutta paikan päälle Vallilan konttoriin. Samaan aikaan järjestimme Twitterissä keskustelun #SijoitaSuomeen -aiheella. Keskustelun asiantuntijat olivat OPn pankkiiriliikkeen huippuammattilaisia, joiden kanssa asiakkaat pääsivät omia ajatuksiaan sparraamaan. Twitterissä noussut keskustelu oli seurattavissa myös Vallilan screeniltä reaaliaikaan ja kysymykset ja suositukset nostettiin esiin myös liveyleisölle. Digiaikaa lisäsi vielä se, että Vallilan konttorissa paikan päällä pidetty markkinakatsaus kuvattiin Perescopen välityksellä ja sitä saattoi seurata Twitterissä, vaikka omalta työpaikalta.

Sijoita_Suomeen_twiitti2

Normaalisti asiakastilaisuutemme ovat tarkoin etukäteen mietitty ja kutsut asiakkaille laitetaan hyvissä ajoin. Nyt tämäkin tehtiin toisin. Idea keksittiin viikko ennen h-hetkeä. Halusimme järjestää tilaisuuden vielä ennen pahimpia joulukiireitä ja vaikka aluksi tuntuikin mahdottomalta saada kaikki viikossa kuntoon, saimme huomata, että positiivisella asenteella ja innolla pystyy tekemään ihmeitä.

Oli mahtava seurata, kun pankkiiriliikkeen analyytikot ja meklarit vastailivat asiakkaiden twiitteihin poikamaisella innostuksella ja kaupankäyntisalista tutulla työnjaolla. Oli heti selvää, kuka vastaa kysymyksiin finanssisektorin arvostusluvuista ja kuka ottaa kantaa Kiinan kysynnän vaikutuksista suomalaiseen konepajateollisuuteen. Mistään ei voinut päätellä, että tätä tehdään ensimmäistä kertaa ja monelle Twitter on viestintäkanavana vielä melko uusi tuttavuus.

Sijoita_Suomeen_keskustelijat

OPn ensimmäinen, mutta ei taatusti viimeinen Periscope-lähetys keräsi markkinakatsauksen äärelle yli 450 katsojaa. Välineenä puhelin ja kuvaaja. Mielestäni ei yhtään hassummin. Twitterin välityksellä käydyssä keskustelussa välittyi asiantuntemus, niin kysyjien kun vastaajienkin toimesta. Uskon ja toivon, että pelkästään keskustelun seuraaminen avasi paljon osakesijoittamisen analytiikasta ja tunnin aikana tuplasimme #SijoitaSuomeen -twiittit ja kampanjan näkyvyys kasvoi reilusti.

Markkinakatsaus

Järjestelytoimikunnan puolesta voinkin todeta, että olimme erittäin tyytyväisiä tempaukseemme. Siinä korostuivat erityisesti yhteisöllisyys ja avoimuus, ajotka ovat meille asiakkaiden omistamana ryhmänä erityisen tärkeinä. Digitalisten välineiden hyödyntäminen tekee meille jatkossa entistäkin helpommaksi ja ketterämmäksi osallistua keskusteluun asiakkaittemme kanssa.

Kiitos kaikille osallistujille!
Jatketaan keskustelua niin kasvotusten kuin somessakin ja laitetaan #Suominousuun!

Veneilijä – ota Trossi!

Fksu veneilijä huolehtii, että oma vene on asianmukaisesti vakuutettu. Vielä fiksumpaa on täydentää veneen vakuutusturvaa Suomen Meripelastajien tarjoamalla Trossi-palvelulla.

Miksi näin? Annetaan asiantuntijan kertoa.

OPssa yhteyspäällikkönä työskentelevä Timo Riutta toimii vapaa-ajallaan meripelastajana Kiviniemen meripelastusyhdistyksessä. Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät 24/7 ja auttavat merellä pulaan joutuvia.

Timo Riutta, maksaako avun saanti merellä?

”Ihmiset viedään turvaan aina korvauksetta, mutta veneen kiireettömäksi siirroksi luettavasta avustustehtävästä peritään omakustannushinta. Summa voi olla jopa satoja euroja pelastusaluksen koosta ja tehtävän pituudesta riippuen. Vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen pelastaminen on yleensä maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa.”

Jos matka vesillä yllättäen keskeytyy, saat Meripelastusseuran Trossi-palvelulla veneellesi hinauksen lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita ja apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa.

Tämän lisäksi saat meri- tai järvipelastusyhdistyksen jäsenyyden, neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Vapaaehtoinen meripelastaja -lehden ja hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustyötä.

Mitä Trossi-maksuilla mahdollistetaan?

”Trossi-tarra veneessä on kannanotto yleisen veneilyturvallisuuden puolesta. Trossi-maksut käytetään maamme vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hankkimalla Trossin olet mukana varmistamassa kaikkien vesillämme liikkuvien turvallista matkaa. Vuosittain vapaaehtoisilta meripelastajilta saa apua yli kaksituhatta ihmistä ja tuhat alusta.”

Mitkä ovat tyypillisimmät viat mihin törmäätte merellä ja miten niihin tulisi varautua?

”Tyypillisin tehtävämme on tekninen vika tai merimiestaidollinen puute. Tästä syystä tulisi ensimmäisenä tarkistaa aluksen merikelpoisuus, huollot ja varusteet sekä punnita oma merimiestaito. Sääolosuhteet muuttuvat usein yllättäen, joten ennusteet kannattaa tutkia hyvin. Merelle lähtiessä huolehdi AINA pelastusliivit päälle ja nollalinja alkoholin suhteen.”

Timo Riutta, kerro jokin esimerkki miten Trossi toimii käytännössä.

”Trossin omaava veneilijä soittaa meripelastuskeskukseen ja ilmoittaa että aluksen pakoputki vuotaa. Vettä tulvii pakoputken kautta aluksen pilssiin. Kiviniemen meripelastajat saavat hälytyksen ja 10 minuuttia hälytyksestä PV Venekuume on matkalla kohteeseen. PV Venekuumeen miehistö tukkii vuodon ja hinaa aluksen lähimpään satamaan jossa tehdään lopullinen arvio jatkotoimista. Hinauksessa pelastusaluksen miehistöstä yksi on koko ajan pelastettavan aluksen mukana ja pitää
yhteyttä alusta hinaaviin meripelastajiin. Asiakkaamme koki heti alusta alkaen kun saavuimme paikalle, että nyt ei ole enää hätää. Satamassa tilasimme paikalle huoltoliikkeen joka kävi vaihtamassa alukseen tarvittavat varaosat ja alus miehistöineen pääsi jatkamaan matkaa Suomen suvessa.”

Suunnittelulla, huolellisuudella ja ennakoinnilla voidaan välttää merellä monta riskiä. Hyvä vakuutusturva auttaa, jos vahinko pääsee yllättämään. Varautumisesta huolimatta yllättäviä tilanteita saattaa kuitenkin tulla merellä eteen ja tällöin ammattilaisten nopea apu voi olla kultaakin kalliimpaa. Trossin hankkimalla varmistat nopean avun merellä sekä itsellesi että muille – ja venekin voidaan saada vielä pelastettua. Veneilijä – muista siis Trossi!

OP on Suomen Meripelastusseuran yhteistyökumppani. OPn venevakuutusasiakkaana saat 20 euron alennuksen Trossi-palvelusta.

Faktaa Suomen Meripelastusseurasta:

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi Seura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa.

Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen
puutteeseen. Vapaaehtoisyksiköiden ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella sitoo vuosittain yli 730 miestyövuotta. 

Merellä meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000.

Kyberturvallisuus – Miten suojaudun huijauksilta?

Kyberuhat ovat maailmanlaajuisesti huolia nostattava aihe. Kyberturvallisuus on noussut otsikoihin ja päättäjien agendalle viime aikoina useaan otteeseen, esimerkiksi Maailman talousfoorumin riskiraportissa kyberuhat näyttäytyvät tulevaisuutemme merkittävimpänä teknisenä uhkana.

Kyberrikollisten yksi keskeinen tavoite on taloudellisen eduntavoittelu, joka pankin näkökulmasta näyttäytyy kiinnostuksena erityisesti luottokorttitietoja ja verkkopankkitunnuksia kohtaan. Verkkopankkien asiakkaita vastaan kohdistetut haittaohjelmahyökkäykset rantautuivat Suomeen toden teolla vuosina 2011-2013, jolloin vastaavia hyökkäyksiä koettiin myös muualla Euroopassa. Muutaman vuoden takainen tilanne on jälleen ajankohtainen siksi, että pankkien ja viranomaisten kansainvälisen yhteistyön ansiosta osa näiden hyökkäyksien epäillyistä tekijöistä on nyt kiinniotettuna (KRP:n tiedote). Iso tunnustus KRP:lle, Europolille ja muille yhteistyökumppaneillemme! Myös OP oli aktiivisesta mukana rikoskokonaisuuden selvittämisessä.

Tässä blogikirjoituksessa valotan, miten haittaohjelmahyökkäykset toimivat, sekä miten asiakkaat voivat tunnistaa ja suojautua tällaisia hyökkäyksiä vastaan.

Verkkopankin asiakkaita vastaan kohdistettu haittaohjelmahyökkäys koostuu tiivistetysti kolmesta vaiheesta; uhrin tietokoneen saastuttamisesta, uhrin manipuloinnistaja tietojen varastamisesta sekä lopulta taloudellisen hyödyn hankinnasta varastettujen tietojen avulla. Haittaohjelmien avulla rikolliset yrittävät kerätä verkkopankkitunnuksia, avainlukuja ja muita pankkiasiointiin tarvittavia tietoja tarkoituksenaan saada näiden avulla siirrettyä rahaa omille tai hyökkäystä varten valjastetuille tileille.

On hyvä huomata, että pankkihaittaohjelmien hyökkäystapa on epäsuora. Haittaohjelma ei ole pankin omilla palvelimilla tai järjestelmissä, eikä hyökkääjä edes siihen pyri. Hyökkääjä tartuttaa haittaohjelman uhrin omalle päätelaitteelle esim. huonosti ylläpidetyn sivuston tai sähköpostin linkin tai liitetiedoston avulla hyödyntäen uhrin koneella olevia haavoittuvuuksia, joista vanhat Flash-, SilverLight- tai Java-versiot ovat tyypillisimpiä. Pidä ohjelmistosi ajan tasalla ja poista käytöstä sellaiset ohjelmat, joita et tarvitse. Tartuttaminen tapahtuu siis muuhun kuin pankkiasiointiin liittyen. Haittaohjelma aktivoituu, kun uhri navigoi pankin sivustolle ja muokkaa uhrin selaimessa näkemiä tietoja (nk. Man-in-the-Browser). Uhri kuvittelee kommunikoivansa verkkopankkinsa kanssa, vaikka tosiasiassa hän keskustelee rikollisen kanssa. Tällä tavalla toimivia haittaohjelmia kutsutaan troijalaisiksi, joista nyt käsittelyssä olevassa rikoskokonaisuudessa käytetty Zeus-haittaohjelmaperhe on tunnetuin. Rikoksen muotoa voi verrata reaalimaailmassa siihen, että pankin holviin murtautumisen sijaan hyökkääjä tiirikoi tiensä uhrin kotiin ja anastaa tarvitsemiaan tietoja.

OPn linja on viestiä vastuullisesti asiakkaisiimme kohdistuvista uhista. Kun saamme tietoomme uhan, viestimme siitä asiakkaille. Käyttäjän rooli väärinkäytöstilanteen tunnistamisessa on keskeinen, sillä esim. virustorjuntaohjelmistojen tilapäinen ohittaminen voi onnistua hyökkääjiltä. Jos jokin tutussa asiointinäkymässä näyttää epäilyttävältä, pitää asiointi keskeyttää. Tässä ihmissilmä on korvaamaton apu. Esimerkkejä erilaisista vuosien varrella kohtaamistamme huijausyrityksistä löydät op.fi palvelumme Ajankohtaisia tietoturvauhkia-osiosta.

Esimerkki haittaohjelmanäkymästä

Esimerkki haittaohjelman muodostamasta huijausnäkymästä. Todellisuudessa verkkopankissa ei ole ladattavia lisäturvamoduleita.

Tyypillinen huijausskenaario on väittää pankin vaativan tietoturvapäivitystä, jonka hyväksymiseen tarvitaan verkkopankkitunnuksia. Emme jakele OPn palveluissa asiakkaille tällaisia tietoturvapäivityksiä. Joissain huijausyrityksissä ulko- ja kieliasu ovat hyvin puutteellista, toisissa ulkoasu on viimeistellympi. Hyökkääjä voi käyttää jopa kääntäjää apunaan saadakseen tekstit näyttämään mahdollisimman aidoilta. Hyökkäystilanteessa rikollinen pyrkii usein luomaan nk. social engineeringin keinoin painetilanteen, missä järkeväkin ihminen tekee huolimattomia päätöksiä, pelätessään esim. pankkitilinsä lukittumista, joka on tietysti hyökkääjän syöttämää pajunköyttä. Jos uhri nielee koukun, myös tökerömmät tekeleet voivat menestyä.

Tilastojen perusteella verkkopankkihaittaohjelmat aiheuttivat Suomessa kokonaisuudessaan n. 470 000 euron vahingot pääosin vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen vahingot laskivat pankkien ja viranomaisten aktiivisten toimenpiteiden seurauksena lähelle nollaa. Haittaohjelmien sijaan viime aikoina pankkien asiakkaisiin on kohdistettu sähköpostitse erilaisia kalasteluhuijauksia jossa uhrilta pyritään manipuloimaan tietoja ilman koneen saastuttamista esim. huijaussivuston avulla. Verrattuna isompiin maihin olemme hyvin suojatussa tilanteessa. Isossa-Britanniassa verkkopankkirikollisuus aiheutti vuonna 2014 yli 70 miljoonan euron vahingot (FFA, 2015). FBI:n Internet Crime Complaint Center vastaanotti vuonna 2014 kyberrikollisuuteen liittyviä rikosilmoituksia 800 miljoonan dollarin edestä. Suomessa nk. nigerialaiskirjeet, verkon huutokauppahuijaukset ja erilaiset huijausarvonnat aiheuttavat jatkuvasti kuluttajille merkittäviä vahinkoja verkossa, mikä näkyy maksuvälinepetosten voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla.

Taataksemme omistajillemme, asiakkaillemme ja toimintaympäristölle kestävän ja turvallisen pohjan, kehitämme verkkopalveluidemme turvaominaisuuksia jatkuvasti. Osa ominaisuuksista näkyy asiakkaille ja osa ei. Keskeisiä asiakkaille näkyviä ominaisuuksia ovat suojattu HTTPS-yhteys, vaihtuva avainluku, sekä maksun lisävahvistus, joka voidaan lähettää OP-verkkopalvelussa maksaessasi verkkokaupassa verkkomaksupainikkeen kautta tai tunnistautuessasi Osuuspankin Tupas-tunnistuksella. Silloin saat pankkiin välittyneet tiedot tekstiviestillä matkapuhelimeesi tarkistettavaksi. Lisävahvistus on erityisen tehokas kontrolli paljastamaan, jos tunnuksiasi käyttää joku muu tai koneellasi on haittaohjelma. Lue siis pankista saamasi tekstiviesti aina erityisen huolellisesti.

OP-Mobiilissa on uutena ominaisuutena otettu käyttöön sormenjälkitunnistus. Verkkopalveluun on tulossa myös mahdollisuus päivittää omia tuntemistietoja, joka palvelee identiteettivarkauksien ja verkkohuijausten torjuntaa. Valvomme palvelujamme verkkorikollisuuden torjuntaan erikoistuneen tiimin toimesta ja valtaosassa väärinkäytösyrityksiä olemme yhteydessä asiakkaaseen havaittuamme jotain epäselvää, eikä päinvastoin.

Lopuksi on hyvä todeta, että rahojen säilyttäminen ja pankkiasiointi verkossa on kaiken kaikkiaan hyvin turvallista.

Internetissä asioinnin turvallisuus muodostuu kuitenkin aina monesta tekijästä. Avainasemassa on yhteistyö niin pankkien, viranomaisten, tietoturvayhtiöiden, ohjelmistovalmistajien ja teleoperaattorien välillä, unohtamatta käyttäjän omaa valppautta. Kyberturvallisuus on yhteinen asiamme, johon tarvitaan jokaisen panosta.

Elias Alanko

Lisätietoja verkkopalvelun turvallisuudesta op.fi:n Ajankohtaista Tietoturvasta-osiossa. Suosittelen lukemaan myös taloudessa.fi-blogista Salla Soinisen kirjoituksen Huomaamaton verkkorikollinen?, jossa hän listaa erilaisia verkkoturvallisuuteen liittyviä tilanteita, joita asiakaspalvelumme käsittelee päivittäin. Myös Kyberturvallisuuskeskuksen Muistilista verkkorikoksilta suojautumiseen on hyvä artikkeli.

Jos saat OP-verkkopalvelussa poikkeavan ilmoituksen tai palvelussa tapahtuu jotain muuta normaalista poikkeavaa, kirjaudu välittömästi ulos palvelusta. Ilmoita tapahtuneesta sen jälkeen OP 0100 0500 puhelinpalveluun (arkisin kello 8-18, pvm/mpm).

 

Katoavat taitomme

Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että osa koulunsa aloittavista lapsista ei osaa juosta. Ajatuksena se tuntuu käsittämättömältä, kyseessä on ”kaikkien hallitsema perustaito”. Opimme kuitenkin niitä asioita, mitä teemme. Jos ei ole mahdollisuutta tai tarvetta juosta, ei juokseminenkaan automaattisesti onnistu – se on opeteltava.

Palveluiden kehittymisen myötä monia muitakin monille itsestään selviä taitoja jää opettelematta tai ymmärtämättä. Joku ei osaa keittää perunoita, toinen ei saa nuotiota syttymään ja kolmas ei ymmärrä miksi loppuun asti pyörinyt VHS-nauha ei lähde play-nappia painamalla alusta pyörimään.

Viime viikkojen aikana 3,5-vuotias poikani on halunnut opetella kirjoittamaan oman nimensä. Ilolla olen opettanut, miten kirjaimet piirretään yksi kerrallaan ja poika on ne hyvin oppinut. Jäin kuitenkin miettimään, että tarvitseeko hänen enää opettaa omille lapsilleen kirjoittamista. Miksi kenenkään tarvitsisi enää tulevaisuudessa käsin kirjoittaa numeroita ja kirjaimia, kun sama asia on opeteltavissa jo tälläkin hetkellä esimerkiksi iPadin avulla. Tunnistetaan kirjaimet ja valitaan sieltä sopivat, jotta saadaan rakennettua toivottu sana. Lukemaan ja kirjoittamaan oppii ilman, että osaa oikeasti kynän ja paperin avulla piirtää oikeanlaiset symbolit.

Ajatuksena kirjoittamistaidon katoaminen tuntuu utopistiselta. Samoin ajattelivat isovanhempamme monesta heille tarpeellisesta taidosta. Mikään ei ole kuitenkaan niin varmaan kuin jatkuva muutos ja sen myötä emme yksinkertaisesti enää tarvitse kaikkia taitoja – emmekä siten myöskään opi niitä.

Tulevaisuudessa poistuu lukuisia nykyisin tarvitsemiamme taitoja. Vastaavasti joudumme opettelemaan asioita, joista nyt emme osaa edes uneksia. Autotkin kulkevat ilman kuljettajaa. Autokoulut käyvät tarpeettomiksi ja Suomen surkein kuski poistuu Nelosen ohjelmistosta.

Petteri Parkkisenniemi

Pinkistä eurosta piristystä talouteen

Suomalaisten joukossa on satojen tuhansien asiakkaiden vähemmistö, jota ei juurikaan huomioida palveluita ja tuotteita myytäessä ja markkinoitaessa. Tässä vähemmistössä on mukana ostovoimaisia ja laatutietoisia kuluttajia, joilla on käytettävissään runsaasti ylimääräistä rahaa kulutukseen. Olisiko aika ottaa pinkki euro vakavasti?

Pinkki euro, tai kansainvälisesti Pink Pound, Pink Dollar tai vaikka rosa pengar, viittaa seksuaalivähemmistöjen ostovoimaan. Suomessa ilmaisu ei ole kovin vakiintunut, mutta käytän tässä jutussa ensimainittua termiä.

Kyseessä on siis asiakasryhmä, jota ei Suomessa olla kovinkaan paljoa hyödynnetty – eikä kovin paljoa edes tutkittu. Mitä pinkki euro on sitten syönyt sisäänsä ja miksi yritysten pitäisi olla siitä kiinnostuneita?

Kysytään asiasta Jenny Kangasvuolta, joka on seksuaalivähemmistöihin perehtynyt tutkija.

– ”Pinkillä eurolla” viitataan yleensä nimenomaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuluttajasegmenttinä, oli kyse sitten vaikkapa kaupunkilaisista nuorista bilehomoista, vakiintuneista keski-ikäisistä miespareista, burleskitransvestiiteista tai naisparista lapsineen.

Jos pohditaan seksuaalivähemmistöjen päälukua Suomessa, niin eri laskentavoista riippuen kyseessä on satojen tuhansien henkilöiden joukko. Kun heidät jaetaan ympäri Suomen, tullaan helposti siihen johtopäätökseen, että pelkästään vähemmistöille kohdennetuilla palveluilla on Suomessa vaikea elää – ehkä pääkaupunkiseutua ja kasvukeskuksia lukuun ottamatta.

Jenny Kangasvuo, voiko pinkillä rahalla tehdä bisnestä?

– On muistettava, että pinkki brändi tai maine houkuttelee seksuaalivähemmistöjen lisäksi myös koulutettua ja tiedostavaa kansanosaa, joka ei välttämättä miellä itseään seksuaalivähemmistöön kuuluvaksi, mutta jolle nämä asiat ovat muuten tärkeitä. Kyse ei siis ole siitä, kuinka monta homoa Suomessa on, jotka voivat pinkkiä rahaa kuluttaa, vaan siitä, kuinka monelle suomalaiselle kuluttajalle solidaarisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan on tärkeää, ja kuinka paljon he ovat valmiita siitä maksamaan. Esimerkiksi Finlaysonin Tom of Finland -lakanoita tuskin ostavat pelkästään nahkahomot.

Pinkin euron kuluttajaryhmää ei siis voi pitää erityisen yhtenäisenä. Tai ainakin kannattaa jakaa pinkin euron kohderyhmä pienempiin osiin. Kaupunkilaisten homomiesten tarpeet ovat hyvin erilaisia kuin vaikkapa sateenkaariperheen. Myös ostovoima voi olla hyvin erilainen – esimerkiksi jos pariskunnan muodostaa kaksi hyvin toimeentulevaa homomiestä verrattuna vaikka matalapalkka-aloilla työskentelevään naispariin.

Minkälainen on pinkki kuluttaja

Pinkkiä euroa on tutkittu Pinkki raha Suomessa – suomalaisten homomiesten kulutuskäyttäytyminen -opinnäytetyössä vuonna 2012. Opinnäytetyöhön liittyneessä tutkimuksessa tutkittiin homomiesten kulutuskäyttäytymistä ja mukana oli myös heteromiehistä koostunut verrokkiryhmä. Mitään kaikkia seksuaalivähemmistöjä koskevia yleistyksiä tuloksista ei kannata tehdä.

Tutkimuksen mukaan homomiehet ovat valmiimpia maksamaan laadukkaasta tuotteesta tai palvelusta enemmän. Heille on myös tuotteen merkillä enemmän merkitystä, vaikka varsinaiseen ostopäätökseen sen ei todettu vaikuttavan. Yrityksen tekemällä mainonnalla on homomiehille heteroita enemmän merkitystä ja he ovat myös kiinnostuneempia yrityksen maineesta. Erityisen merkittävä ero on, kun tarkastellaan mainonnan asenteellisuutta esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan. Noin kolme neljästä homomiehestä kiinnittää jonkin verran tai paljon huomiota mainonnan asenteisiin.

Ostokäyttäytymisessä neljä viidestä homomiehestä suosii homomyönteisiä tuotemerkkejä ja 70 prosenttia välttää homokielteisiä tuotteita. Kahdelle kolmesta ostopäätökseen vaikuttaa positiivisesti homoseksuaalisuutta tukeva yrityskulttuuri ja tasa-arvopolitiikka sekä tieto siitä, että yritys kouluttaa henkilökuntaa homoasiakkaiden kohtaamiseen. Jos yritys tukee seksuaalivähemmistöjen toimintaa, niin jopa kolme neljästä vastanneesta kokee sen positiiviseksi asiaksi.

Rahankäyttöä tutkittaessa vertailtiin eri tuoteryhmiä ja erityisesti vaatteiden, kosmetiikan, jalkineiden ja sisutuksen kohdalla homomiehet kuluttivat heteroita enemmän. Esimerkiksi vaatetuksessa 27 prosenttia homomiehistä käytti yli 300 euroa kuussa vaatteisiin – heteromiesten vastaavan luvun ollessa yhdeksän prosenttia. Kuriositeettina mainittakoon, että tutkimukseen vastanneiden keskuudessa suosituin vakuutusyhtiö, tosin hyvin pienellä marginaalilla, oli Pohjola.

Näyttäisi siis siltä, että ainakin homomiehet ovat valmiita ohjaamaan eurojaan sen mukaan miten yritys toimii ja mikä sen suhtautuminen on vähemmistöihin on. Tätä tietoa on Suomessa jonkin verran hyödynnettykin. Esimerkiksi pinkitsivut.fi -sivustolla on listaus yrityksistä, joiden takana on pinkkejä yrittäjiä. Ranneliike.net ylläpitää sateenkaarimyönteistä palveluhakemistoa yrityksistä.

Pinkki euro mainonnassa

Seksuaalivähemmistöille kohdennettua mainontaa valtamedioissa on Suomessa tehty jonkin verran. Tai ainakin on tehty pieniä nyökkäyksiä vähemmistöjen suuntaan. Esimerkkeinä vaikkapa lapsettomat lomakohteet tai erään optikkoketjun mainonta. Lapseton loma toimii toki heteropariskunnillekin, ei se lasten kanssa matkustaminen aina niin herkkua ole. Mainonnan määrästä tällä hetkellä on vaikea antaa edes ns. hiha-arviota. Kuten vanha markkinoinnin viisaus kuuluu, jos et ymmärrä viestiä et ehkä ole kohderyhmää.

Jenny Kangasvuo, miltä suomalainen markkinointi näyttää seksuaalivähemmistöjen tutkijan näkökulmasta?

– Markkinoinnin yksisilmäisyys korostuu Suomessa. Vaihdoin itse vastikään vakuutusyhtiötä, ja kaikkien kilpailuttamieni vakuutusyhtiöiden materiaaleissa esiintyvät iloiset lapsiperheet isine ja äiteineen. Miten olisi, jos joukossa olisikin vaikkapa naispari lapsineen? Tai miespari? Tai vaikka transvestiitti, joka miettii arvokkaan korkokenkäkokoelman vakuuttamista?

Sateenkaariliput salkoon ja Suomi nousuun?

Onko pinkki raha Suomessa merkittävä tekijä? Sitä vastaan puhuvat ensisijaisesti tilastot, Suomi on pieni maa ja vastaavasti seksuaalivähemmistöjen koko on myös lukumääräisesti pienempi – käytettiinpä minkälaista arviota vain. Kuluttajina nämä vähemmistöt ovat monessa suhteessa samanlaisia kuin heterotkin ja pinkin kulutuksen suuruutta voi olla vaikea arvioida euromääräisesti.

Toisaalta pinkin euro koskettaa huomattavasti seksuaalivähemmistöjä laajempaa asiakasjoukkoa. Lisäksi kauppaa ei tehdä enää vain kivijalassa. Digitalisaation myötä markkinat ovat globaalit ja on yhä helpompaa tavoittaa eri kohderyhmiä niin koti- kuin ulkomailla. Pohjoismaat mielletään maailman mittakaavassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistömyönteisiksi ja suomalaisten yritysten kannattaisi ottaa tämä huomioon kansainvälisessä markkinoinnissa. Maakohtaista eroakin on ja kaikissa tuoteryhmissä ei pinkillä eurolla ole merkitystä.

Liiketaloudellisessa mielessä tässä ei ole mitään uutta eikä erikoista. Oikeilla toimenpiteillä on mahdollista vahvistaa omaa markkinaosuutta ja löytää uusia asiakkaita. Raha ei myöskään haise. Pinkillä eurolla maksetaan palkkoja ja kustannetaan suomalaisten hyvinvointia.

Seksuaalivähemmistöjen huomioiminen liiketoiminnassa ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa. Kuten yleensäkin, asiakkaiden huomiointi onnistuu sitä paremmin mitä enemmän tunnetaan kohderyhmän kiinnostuksista, kulttuurista ja arvostuksen kohteista. Mutta Jenny Kangasvuon mukaan jotain voi tehdä helpostikin:

– Aika pienillä vivahteilla saadaan erilaisuutta näkyviin. Sateenkaariystävällisyys riippuu tietysti myös tuotteesta. Eikä pidä unohtaa yrityksen sisäistä ilmapiiriä itsessään: hyvän työympäristön luominen, jossa kuka tahansa voi laittaa kultansa kuvan työpöydälleen sukupuolesta riippumatta, säteilee myös ulospäin. Hiljainen tieto siitä, missä yrityksessä voi työntekijä olla avoimesti oma itsensä, voi valua myös kuluttajien korviin.

Petteri Parhi
OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.

Lähteet:

Sopivasti lahjakas

Lettinen_vaaka_lores

Katja Lettinen oli ammatiltaan graafinen suunnittelija, joka teki monen vuoden uran mainostoimistoissa. Halu tehdä uutta ja jotain konkreettista sai hänet muuttamaan Inariin ja opiskelemaan siellä artesaaniksi.

Artesaaniopintojen kautta Katjasta tuli korusuunnittelija, jonka pääraaka-aine on hopea ja muut jalometallit. Vuosi sitten Katjalta valmistui oma mallisto, A Drop of Inari, ja Katja voitti mallistollaan Vuoden Artesaani 2014 -palkinnon.

Vuoden Artesaanin valinnut raati kiitteli Katjaa muun muassa siitä, että hän oli luonut perinteisiä jalometallitekniikoita käyttäen nykyaikaisen ja valoisan korumalliston, joka on yhtä aikaa vahva ja herkkä. Myös kokonaisuus oli harkittu ja tuotemallisto markkinointivalmis mukaan lukien korujen pakkaukset, jotka myös henkivät tuotteen omaa muotoilua ja laatua.

Mistä haet inspiraatiota ja mistä saat vaikutteita?

Se on hankala sanoa. Uutta mallistoa suunnitellessani haen tähän päivään liittyviä asioita. Huomaan myös, että koruissani on paljon luontoa, vaikken ole sitä ajatellut. Näen koruissani luonnon elementtejä muun muassa pintastruktuureina, muotoina ja väreinä. Myös korun kantajan tarpeet ja korun käyttötarkoitus vaikuttavat paljon suunnitteluun, kertoo Katja.

Lahjakkuudesta Katja sanoo, että hän on sopivasti lahjakas.

Ilman näkemystä on hankala olla lahjakas, pitää olla joku näkemys, visio, mitä tekee ja miksi. Jokainen meistä on varmasti lahjakas jossain. Paljon riippuu siitä millainen kiinnostus asiaa kohtaan on. Motivaatio ja intohimo sanelevat paljon.

Korusuunnittelussa Katja kokee olevansa erityisen lahjakas kokonaisuuden hahmottamisessa. Hän ei ajattele pelkästään yksittäistä korua, vaan koko mallistoa ja korujen tulevia käyttäjiä. Tämä kokonaisuus kattaa myös markkinoinnin, myynnin ja tuotannon – työ ei lopu siihen, että koru on valmis paperilla tai edes itse tuotteena.

 Suomi nousuun suomalaisella muotoilulla ja käsityöllä?

Suomalainen muotoilu ja käsityöosaaminen ovat huippuluokkaa ja meiltä löytyy todella taitavia muotoilijoita ja käsityön tekijöitä. Suomessa on paljon piilossa olevia lahjakkuuksia ja on valtavan hieno asia, että arvostus suomalaiseen muotoiluun on noussut, sanoo Katja.

– Mutta voi olla, että sellainen osaaminen puuttuu, millä suomalaista muotoilua ja tuotteita saisi ulkomaille jakeluun.

Suomalaisen käsityön ja muotoilun valttina Katja pitää suomalaisia raaka-aineita ja materiaaleja. Hän sanoo Inarissa huomanneensa, että turistit arvostavat suomalaista pohjoisuutta ja suomalaisia arvoja ja kulttuuria. Luonto näkyy suomalaisessa käsityössä.

Mitä olet mieltä, voiko yhden suunnittelijan Inarissa tekemästä mallistosta tulla globaali hitti?

Voi! Kannustan kaikkia yrittämään ja arvostamaan omaa tekemistään. On itsestä kiinni paljonko moodagomaan tekemiseen panostaa ja paljonko siihen laittaa omaa sieluaan ja sydäntään. Jos globaalius on tavoite ja siihen laittaa intohimonsa, niin uskon että onnistuu, kannustaa Katja.

Katja Lettisen korumallistoon voit tutustua osoitteessa moodag.com

 

Kuvat: Ulla Isotalo

Lue myös aikaisempi juttumme: Olipa kerran lahjakkuus