Aihearkisto: Ilmiöt

Sijoitustilaisuus 2.0

Säästämisestä olemme pitäneet pankissa tilaisuuksia jo iän kaiken. Markkinakatsaukset ovat aina kiinnostaneet asiakkaita ja sijoittamisesta on riittänyt keskustelua.

Tällä kertaa halusimme uudistaa sijoituskutsujen luonnetta ja kokeilla jotain aivan muuta.

Aiheen valinta oli helppo. Olihan OP Ryhmä julkaissut juuri kolmannen Suomi Nousuun -kampanjan, tarkoituksenaan kannustaa kotitalouksia sijoittamaan kotimaisiin yhtiöihin. Kampanjan ajaksi osakekaupankäynti tarjotaan asiakkaillemme maksutta. Lisäksi haluamme kehittää suomalaisten talouslukutaitoja ja tarjoamme markkinoiden kattavimman sijoitustutkimuksen ilmaiseksi käyttöön.
Käy tutustumassa op.fi:ssä

Nyt yhdistimme perinteisen sijoitustilaisuuden ja some-ajan interaktiivisen keskustelun. Kutsuimme tarkoituksella varttuneempaa asiakaskuntaa kuuntelemaan tilaisuutta paikan päälle Vallilan konttoriin. Samaan aikaan järjestimme Twitterissä keskustelun #SijoitaSuomeen -aiheella. Keskustelun asiantuntijat olivat OPn pankkiiriliikkeen huippuammattilaisia, joiden kanssa asiakkaat pääsivät omia ajatuksiaan sparraamaan. Twitterissä noussut keskustelu oli seurattavissa myös Vallilan screeniltä reaaliaikaan ja kysymykset ja suositukset nostettiin esiin myös liveyleisölle. Digiaikaa lisäsi vielä se, että Vallilan konttorissa paikan päällä pidetty markkinakatsaus kuvattiin Perescopen välityksellä ja sitä saattoi seurata Twitterissä, vaikka omalta työpaikalta.

Sijoita_Suomeen_twiitti2

Normaalisti asiakastilaisuutemme ovat tarkoin etukäteen mietitty ja kutsut asiakkaille laitetaan hyvissä ajoin. Nyt tämäkin tehtiin toisin. Idea keksittiin viikko ennen h-hetkeä. Halusimme järjestää tilaisuuden vielä ennen pahimpia joulukiireitä ja vaikka aluksi tuntuikin mahdottomalta saada kaikki viikossa kuntoon, saimme huomata, että positiivisella asenteella ja innolla pystyy tekemään ihmeitä.

Oli mahtava seurata, kun pankkiiriliikkeen analyytikot ja meklarit vastailivat asiakkaiden twiitteihin poikamaisella innostuksella ja kaupankäyntisalista tutulla työnjaolla. Oli heti selvää, kuka vastaa kysymyksiin finanssisektorin arvostusluvuista ja kuka ottaa kantaa Kiinan kysynnän vaikutuksista suomalaiseen konepajateollisuuteen. Mistään ei voinut päätellä, että tätä tehdään ensimmäistä kertaa ja monelle Twitter on viestintäkanavana vielä melko uusi tuttavuus.

Sijoita_Suomeen_keskustelijat

OPn ensimmäinen, mutta ei taatusti viimeinen Periscope-lähetys keräsi markkinakatsauksen äärelle yli 450 katsojaa. Välineenä puhelin ja kuvaaja. Mielestäni ei yhtään hassummin. Twitterin välityksellä käydyssä keskustelussa välittyi asiantuntemus, niin kysyjien kun vastaajienkin toimesta. Uskon ja toivon, että pelkästään keskustelun seuraaminen avasi paljon osakesijoittamisen analytiikasta ja tunnin aikana tuplasimme #SijoitaSuomeen -twiittit ja kampanjan näkyvyys kasvoi reilusti.

Markkinakatsaus

Järjestelytoimikunnan puolesta voinkin todeta, että olimme erittäin tyytyväisiä tempaukseemme. Siinä korostuivat erityisesti yhteisöllisyys ja avoimuus, ajotka ovat meille asiakkaiden omistamana ryhmänä erityisen tärkeinä. Digitalisten välineiden hyödyntäminen tekee meille jatkossa entistäkin helpommaksi ja ketterämmäksi osallistua keskusteluun asiakkaittemme kanssa.

Kiitos kaikille osallistujille!
Jatketaan keskustelua niin kasvotusten kuin somessakin ja laitetaan #Suominousuun!

Veneilijä – ota Trossi!

Fksu veneilijä huolehtii, että oma vene on asianmukaisesti vakuutettu. Vielä fiksumpaa on täydentää veneen vakuutusturvaa Suomen Meripelastajien tarjoamalla Trossi-palvelulla.

Miksi näin? Annetaan asiantuntijan kertoa.

OPssa yhteyspäällikkönä työskentelevä Timo Riutta toimii vapaa-ajallaan meripelastajana Kiviniemen meripelastusyhdistyksessä. Vapaaehtoiset meripelastajat päivystävät 24/7 ja auttavat merellä pulaan joutuvia.

Timo Riutta, maksaako avun saanti merellä?

”Ihmiset viedään turvaan aina korvauksetta, mutta veneen kiireettömäksi siirroksi luettavasta avustustehtävästä peritään omakustannushinta. Summa voi olla jopa satoja euroja pelastusaluksen koosta ja tehtävän pituudesta riippuen. Vesillä toimintakyvyttömäksi joutuneen veneen pelastaminen on yleensä maksullista, jos ihmishenkiä ei ole vaarassa.”

Jos matka vesillä yllättäen keskeytyy, saat Meripelastusseuran Trossi-palvelulla veneellesi hinauksen lähimpään satamaan, mihin on saatavissa korjauspalveluita ja apua korjaajan ja veneen väliaikaisen säilytyspaikan hankkimisessa.

Tämän lisäksi saat meri- tai järvipelastusyhdistyksen jäsenyyden, neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Vapaaehtoinen meripelastaja -lehden ja hyvän mielen tukiessasi vapaaehtoista meripelastustyötä.

Mitä Trossi-maksuilla mahdollistetaan?

”Trossi-tarra veneessä on kannanotto yleisen veneilyturvallisuuden puolesta. Trossi-maksut käytetään maamme vapaaehtoisen meripelastustoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Hankkimalla Trossin olet mukana varmistamassa kaikkien vesillämme liikkuvien turvallista matkaa. Vuosittain vapaaehtoisilta meripelastajilta saa apua yli kaksituhatta ihmistä ja tuhat alusta.”

Mitkä ovat tyypillisimmät viat mihin törmäätte merellä ja miten niihin tulisi varautua?

”Tyypillisin tehtävämme on tekninen vika tai merimiestaidollinen puute. Tästä syystä tulisi ensimmäisenä tarkistaa aluksen merikelpoisuus, huollot ja varusteet sekä punnita oma merimiestaito. Sääolosuhteet muuttuvat usein yllättäen, joten ennusteet kannattaa tutkia hyvin. Merelle lähtiessä huolehdi AINA pelastusliivit päälle ja nollalinja alkoholin suhteen.”

Timo Riutta, kerro jokin esimerkki miten Trossi toimii käytännössä.

”Trossin omaava veneilijä soittaa meripelastuskeskukseen ja ilmoittaa että aluksen pakoputki vuotaa. Vettä tulvii pakoputken kautta aluksen pilssiin. Kiviniemen meripelastajat saavat hälytyksen ja 10 minuuttia hälytyksestä PV Venekuume on matkalla kohteeseen. PV Venekuumeen miehistö tukkii vuodon ja hinaa aluksen lähimpään satamaan jossa tehdään lopullinen arvio jatkotoimista. Hinauksessa pelastusaluksen miehistöstä yksi on koko ajan pelastettavan aluksen mukana ja pitää
yhteyttä alusta hinaaviin meripelastajiin. Asiakkaamme koki heti alusta alkaen kun saavuimme paikalle, että nyt ei ole enää hätää. Satamassa tilasimme paikalle huoltoliikkeen joka kävi vaihtamassa alukseen tarvittavat varaosat ja alus miehistöineen pääsi jatkamaan matkaa Suomen suvessa.”

Suunnittelulla, huolellisuudella ja ennakoinnilla voidaan välttää merellä monta riskiä. Hyvä vakuutusturva auttaa, jos vahinko pääsee yllättämään. Varautumisesta huolimatta yllättäviä tilanteita saattaa kuitenkin tulla merellä eteen ja tällöin ammattilaisten nopea apu voi olla kultaakin kalliimpaa. Trossin hankkimalla varmistat nopean avun merellä sekä itsellesi että muille – ja venekin voidaan saada vielä pelastettua. Veneilijä – muista siis Trossi!

OP on Suomen Meripelastusseuran yhteistyökumppani. OPn venevakuutusasiakkaana saat 20 euron alennuksen Trossi-palvelusta.

Faktaa Suomen Meripelastusseurasta:

Suomen Meripelastusseura on vuonna 1897 perustettu valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö, jonka toiminta perustuu yksittäisten meripelastajien auttamishaluun ja pyyteettömään työhön. Meripelastusseuran päätehtävä on auttaa merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. Lisäksi Seura edistää toiminnallaan yleistä veneilyturvallisuutta ja hyvää merimiestapaa.

Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on merkittävä osa valtakunnallista pelastuspalvelua. Meripelastusseuran miehistöt auttavat joka vuosi vesillämme yli kahtatuhatta ihmistä, joista noin parikymmentä pelastetaan todennäköisesti varmalta menehtymiseltä. Avunsaajista pääosan muodostavat huviveneilijät, joiden matka katkeaa tekniseen vikaan tai merimiestaitojen
puutteeseen. Vapaaehtoisyksiköiden ympärivuorokautinen päivystys avovesikaudella sitoo vuosittain yli 730 miestyövuotta. 

Merellä meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000.

Nuori lahjakkuus sai Stradivariuksen

Kasmir Uusitupa, lupaava 19-vuotias viulisti, sai keskiviikkona Pohjola Pankin Taidesäätiön arvokkaimman soittimen, Antonio Stradivarin kultaisen kauden viulu ”Iiriläisen” vuodelta 1702.

Kasmir Uusitupa sai jo vuonna 2013 soitettavakseen Taidesäätiön Silvestre-viulun. Asiantuntijoista koostuva säätiön jousitoimikunta valitsi laajasta ja ansioituneesta hakijajoukosta Stradivariuksen saajaksi Uusituvan, jonka viimeaikainen edistyminen ja saavutukset vakuuttivat toimikunnan.

– Stradivariuksen kaltainen huippusoitin haastaa. Se houkuttelee soittajan ottamaan kaiken taitonsa ja lahjakkuutensa käyttöön ja kehittymään sitä kautta viulistina. Toimikunta näkee Uusituvassa valtavasti oikeanlaista potentiaalia. Hän on teknisesti taitava ja hyvin lupaava, perustelee Taidesäätiön asiamies Tuire Jäkkö.

Salla Salovaara haastatteli Kasmiria lahjakkuudesta ja viulun soistosta.

This embed is invalid

Lue lisää lahjakkuudesta aikaisemmasta jutustamme.

Miltä näyttää Suomi suuryritysten kannalta?

”Suomesta pitää tehdä otollisempi ympäristö yrityksille ja investoinneille”, sanoo OPn yritysasiakkaiden pankkipalveluista vastaava johtaja Hannu Jaatinen.

Myös professori Pekka Mattila vastaa kysymykseen, miten saadaan Suomi nousuun:

This embed is invalid

Katso koko OP Nyt Suuryritysten tutkimuksesta: Suoraa asiaa suuryrityksiltä.

Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Ensi kertaa tutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Tutkimusta johtivat tänäkin vuonna professorit Pekka Mattila ja Henrikki Tikkanen.

Kun ensi viikonloppuna voitan lotossa

Ensi lauantaina saan lotossa seitsemän oikein (melkein kaikilla meillä on se sama tunne, eikö vain?) ja sitä kautta tilin saldo kasvaa 27,8 miljoonalla eurolla. Olen lukenut aikaisemmista voittajista, että voitto ei saa näkyä ulospäin ettei kukaan aavista mitään. Kuulostaa melkein kiroukselta. Koko ajan saa pelätä, että muut tietävät tilillä olevista miljoonista. Eikö kuitenkin lottovoiton sattuessa kohdalle pitäisi toteuttaa niitä unelmia,  joihin tarvitaan miljoonia? Mitä siis teen?

Liityn salaiseen lottovoittajien kerhoon  ja vaihdan käytetyn autoni toiseen käytettyyn autoon, en kerro voitosta kenellekään? No en todellakaan. Ekaksi soitan johonkin rakennusyhtiöön. Saavat alkaa rakentamaan kolmikerroksista linnaa taajama-alueen ulkopuolelle. Siellä on oltava tavallisen lapsiperheen tarpeiden lisäksi elokuvateatteri, kuntosali, iso takkahuone saunaosastoineen, iso kirjasto ja pieni liikuntasali. Pihalle oma biitsikenttä ja leikkialue lapsille. Kustannusarvio ehkä kolme, neljä miltsiä. Seuraavaksi lähimmille sukulaisille mitä ikinä tarvitsevatkaan: talo, autot, käteistä, matka, you name it. Niihin uponnee veroineen myös muutama miljoona.

Seuraavaksi reissuun perheen kanssa. Maailmanympärysmatka, kaikkiin niihin matkakohteisiin mistä olemme unelmoineet. Kesäksi kotiin. Sitten kesäjuhlat sukulaisten ja kavereiden kesken. Viikko tai kaksi, maksimissaan kuitenkin kuukausi.  Kaikki tämä maksanee yhteensä joitain satoja tuhansia. Vielä olisi parikymmentä miljoonaa käytettävissä.

Sitten pitkäaikaisen unelman kimppuun. Oma urheiluseura. Se vaatii tietenkin kotipesän, joitain tuhansia vetävän urheiluareenan. Kustannusarvio 5 miljoonaa. Seuran pyörittämiseen (junioritoiminta, edustusjoukkue) 5 miljoonaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Areenalle ilmaiset salivuorot junioriseuroille. Lisäksi perustaisin säätiön, joka tukee lasten ja nuorten liikuntaa. Miljoona sinne.

Jäljellä olisi vielä 9 miljoonaa. Mitä sillä? 100 000€ käyttötilille,  miljoona startup-toimintaan (useisiin eri yrityksiin), miljoonat lasten tileille ja loput sitten sijoittaisin varainhoitajan avustuksella. OP Privaten tyypit saisivat varmistaa, että jäljelle jäänyt osa kasvaa korkoa vähintään elinkustannusten verran vuodessa.

Onko tämä koko potin osalta järkevää rahankäyttöä? Ainakin työllistävää. Ja voi pojat, hauskaakin olisi! Mikäli lottovoittoa ei jostain syystä kuitenkaan ensi viikonloppuna tule, jatkan säästämistä ja toteutan osan noista unelmista sitten hamassa tulevaisuudessa. 🙂

Petteri Parkkisenniemi

Miten elefantti syödään?

Toisen maailmansodan jälkeen Toyota on noussut yhdeksi maailman johtavista autonvalmistajista. Lontoon olympialaisissa Iso-Britannian ratapyöräilijät ottivat nimiinsä seitsemän kultamitalia kymmenestä mahdollisesta. Maantieteellisesti niillä on täysin eri sijainti, kulttuurit ovat hyvin erilaiset, lisäksi toinen on urheilua ja toinen puhdasta liiketoimintaa. Onko nyt niin, että Iso-Britanniaan on sattunut maailman lahjakkaimmat ratapyöräilijät ja Japaniin maailman parhaat insinöörit? Ei. Niiden menestyksen takaa löytyy sama ajattelutapa. Se on helppo ymmärtää, sitä on vaikea noudattaa. Sitä kutsutaan jatkuvan parantamisen malliksi. ”Marginal gains”, sanovat brittipyöräilijät. Japanilaiset taas tuntevat se nimellä Kaizen.

Asia on lopulta hyvin yksinkertainen. ”Kuinka voimme tulla paremmaksi”, kysyvät Iso-Britannian lipun alla pyöräilevät olympiamitalistit ja valmentajat koko ajan itseltään. Ei vain tyypillisimmissä harjoitteluun liittyvissä asioissa vaan aivan kaikessa. Kaikessa, mikä edesauttaa ratapyöräilykilpailussa menestymistä. 1 % hyödyn etsimistä kaikesta koko ajan ja kaikkialta. Tämä kysymys ja sen seurauksena tapahtuva harjoittelu, mittaaminen, analysointi ja elämäntapamuutokset ovat tehneet Iso-Britanniasta ratapyöräilyn kuningaskunnan.

Oikeanlainen käsienpesu (vähentää sairauspäiviä), paras mahdollinen ravinto, oikeanlainen tyyny parhaan mahdolllisen unen takaamiseksi, täydellisen ajoasennon löytäminen ilmanvastuksen pienentämiseksi. Näiden ja satojen muiden asioiden jatkuva optimointi 1 % kerrallaan. Yksittäin ne ovat pieniä asioita, joiden merkitys lopputuloksen kannalta tuntuu lähes mitättömältä. Mutta pitkällä aikavälillä niiden kumulatiivinen vaikutus on suuri ja saadaan aikaan tuloksia, jotka erottavat olympiavoittajan alkueriin jäävästä.

Entä sitten Toyotan tehtaalla? Sama periaate. Etsitään parannettavaa kaikkialta. Siellä toteutetaan vuosittain miljoona pientä ideaa, jotka tulevat enimmäkseen tavallisilta työntekijöiltä. Ne parantavat työntekijöiden ja prosessien tehokkuutta. Pienin ja hitain parannuksin Toyota on päivä päivältä parempi. Ei taikatemppuja, ei maailmaa mullistavia yksittäisiä superinnovaatioita. Pieniä parannuksia.

Suurten muutosten tekeminen kerralla on usein erittäin vaikeaa. Tämä koskee niin yhteiskunnallisia asioita kuin henkilökohtaista elämää. Mutta pieniä asioita voi tehdä paremmin joka päivä. Ehkä sitä kautta saamme yhdessä Suomen nousuun?

Vieläkö otsikko askarruttaa? Vastaus: pala kerrallaan. Kuten edellä mainituissa esimerkeissä, tavoitteisiin pääseminen helpottuu kun ymmärtää ison kokonaisuuden muodostuvan pienistä asioista.

Petteri Parkkisenniemi

OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.

Lähteet:
http://www.newyorker.com/magazine/2008/05/12/the-open-secret-of-success
http://www.bbc.com/sport/0/olympics/19174302
http://en.wikipedia.org/wiki/Cycling_at_the_2012_Summer_Olympics