Aihearkisto: OP Studio

Suorapuheinen talousmedia

Suomen talouden ennustaminen ei ole helppoa – ei edes ennustajalle

Ekonomistit ja talousasiantuntijat tulevat ensimmäisenä mieleen, kun haluamme saada vastauksen kysymykseen ”Miten saadaan Suomi nousuun?”. OP Studiossa heräsi ajatus kysyä asiaa myös muilta tulevaisuuden näkymien kanssa työskenteleviltä ja kysyimmekin asiaa ennustajalta:

Voiko sinun mielestäsi meistä jokainen vaikuttaa siihen, miten saadaan Suomi nousuun? Millaisia vaikutusmahdollisuuksia sinulla mielestäsi on?

Roosa Tikanoja ja Niina Rekilä

Intohimosta ammatti – nuori puuseppä tähtää maailman huipulle

Lähellä Lapin etelärajaa, pienessä Portimon kylässä Ranualla, kasvoi poika puukko kädessä. Toisin kuin monissa surullisissa suomalaisissa tarinoissa, ei tämä poika käyttänyt puukkoa pahaan, vaan Vaahteramäen Eemelin tavoin veisteli sillä kaikenlaista. Puu oli mielenkiintoinen elementti. Sitä pystyi vuolemaan, leikkaamaan, sahaamaan, liimaamaan ja vääntämään. Siitä pystyi tekemään melkein mitä vain.

Poika kasvoi mieheksi, kävi lukion menestyksekkäästi ja suunnitteli lähtevänsä Otaniemeen lukemaan robotiikkaa. Diplomi-insinöörin ammatti olisi turvallinen valinta ja robotiikka tulevaisuuden ala. Jotain tärkeää silti puuttui. Sisäinen palo. Omilla käsin tekeminen. Omilla käsillä tekeminen oli se, mikä aidosti kiinnosti.

2008 hän lähti Pikisaaren ammattiopistoon Ouluun opiskelemaan puusepäksi. Vaatimustaso ei kuitenkaan riittänyt. Osaaminen ei ollut omasta mielestä lähelläkään sitä tasoa, mitä hän halusi tehdä. Siispä lisää koulutusta. Maailmalla on lukuisia verstaita, joissa tehdään maailman parhaita puuseppiä mestari-kisälli –mallilla. Hän haki Italiaan kuuluisaan veistokouluun, jonne hänellä ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuuksia, sillä hän ei ollut työskennellyt missään maineikkaassa verstaassa. Ongelmana oli myös se, että Suomessa ei yksinkertaisesti ollut ainuttakaan riittävän hyvää verstasta, mikä riittäisi meriitiksi kyseiseen kouluun.

Seuraavaksi hän haki Lontooseen The Edward Barnsley workshop -verstaalle oppipojaksi. He ottavat vuodessa vain kaksi oppipoikaa. Näytetyöt vakuuttivat, mutta ongelmana oli se, että kyseisessä opinahjossa ei ollut sen pitkän historian aikana ollut muita kuin brittitaustaisia oppipoikia. Viimeisenä oljenkortena oli maksullinen harjoittelupaikka, johon myös oli kova vaatimustaso. Sillekin paikalle otetaan korkeintaan kaksi opiskelijaa ja koulutus on kallis, 1700 euroa kuukaudessa. Paikka kuitenkin aukesi ja rahoitus järjestyi.

Vihdoin tämä nuori mies, puuseppä Jouni Heikkinen, oli siellä missä halusikin. Maailman mittapuullakin arvostetussa opinahjossa.

– Opin työkaluista ja puun käyttäytymisestä valtavasti. Vaatimustaso oli kova eikä siellä pelätty sanoa, että teet tämän nyt vieläkin uudestaan. Vain täydellinen kelpasi. Myöskään mitään rajoitteita ei ollut suunnittelu- tai toteutusvaiheessa. Jos jotain muotoa tarvittiin, keinot sen tekemiseen löytyi aina. 

Tinkimättömän työskentelyn myötä opitut taidot vakuuttivat verstaan pääsuunnittelijan James Ryanin. Heikkinen teki lopputyönään yli 400 tuntia Ryanin suunnittelemaa keinutuolia. Keinutuoli pääsi London Masterpiece-näyttelyyn ja sai kunniamaininnan The Wood Awards-kilpailussa. Uudelle omistajalle keinutuoli päätyi lopulta 25 000 punnan hintaan.

Heikkinen on palannut Suomeen mukanaan runsaasti oppia, näkemystä ja itseluottamusta. Pitkä matka on tultu Ranuan kotiverstaalta tähän päivään. Nyt hänellä olisi riittävän hyvä verstas-tausta, jotta voisi päästä opiskelemaan lisää siihen italialaiseen veistokouluun johon pelkällä suomalaisella koulutuksella ei olisi ollut mahdollisuuksia. Se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä suunnitelmissa. Nyt hän perustaa yrityksen. Palkitusta osaamisestaan huolimatta tilanne ei ole Suomessa helppo.

Huonekalumarkkinat voidaan Suomessa jakaa kolmeen kategoriaan. 1. Alemman hintaluokan massatuotetut tuotteet, esim. Ikean huonekalut. 2. Kalliimmat, massatuotetut huonekalut. 3. Tilaustyönä tehdyt, puuseppien valmistamat huonekalut. Kolmannen kategorian tuotteet ovat näistä kalleimpia ja usein kuluttajat päätyvätkin kolmannen kategorian sijasta toisen kategorian tuotteisiin. Lisäksi markkinat ovat erittäin kilpaillut, taitavia suomalaisia puuseppiä on kolmannen kategorian kokoon nähden paljon.

Tämä on tehty pelkällä puukolla ensimmäisen opiskeluvuoden alussa.

Veistotyö, tehty pelkällä puukolla ensimmäisen opiskeluvuoden alussa.

Tilannetta hankaloittaa entisestään skandinaavinen sisustusmaku.

– Suomalaiset pitävät paljon yksinkertaisista, suoraviivaisista muodoista. Niiden teollinen tuotanto on helppoa ja kustannustehokasta eikä sellaisen kanssa voi eikä kannata käsityönä kilpailla. Makumme on hyvin erilainen eteläisempään Eurooppaan verrattuna. Siellä suositaan pyöreämpiä muotoja ja kauniita yksityiskohtia.

Voiko muuhun Eurooppaan verrattuna syynä olla suomalaisten maksukyky? Ehkä täällä on hintatietoisina päädytty yksinkertaisempaan ja halvempaan?

– Ei,  kyllä Suomessa rahaa riittää. Se ei ole ongelma. Kyse on pikemminkin kulutusvalinnoista. Autoihin ja muihin arvonsa nopeasti menettäviin laitetaan paljon rahaa mutta aikaa kestäviin huonekaluihin ei haluta investoida. Laadukkaasta materiaalista hyvin tehty huonekalu kestää kymmeniä vuosia ja jää usein perintönä seuraaville sukupolville. Englannissa ollessani verstaalla vieraili nainen, jolla oli edelleen käytössä 50-luvulla valmistettu tuoli. Kovasta käytöstä huolimatta tuoli oli säilynyt hyvin kaikki nämä vuodet.

Suomessa markkinoita vallitsevien kolmen kategorian lisäksi maailmalta löytyy vielä kolme ylempää kategoriaa. Alimmassa kategoriassa ovat laadukkaat ja kestävät, asiakkaan toiveiden mukaisesti räätälöidyt puukäsityötuotteet. Siitä ylempi kategoria on hyvin suunnitellut ja valmistetut design-tuotteet ja ylin kategoria on sitten maailman kuuluisimpien ja kalleimpien suunnittelijoiden. Niissä valtava merkitys hintaan on sillä, kuka tuotteen on suunnitellut ja valmistanut. Ylimmän kategorian tuotteita ostavat vain todella varakkaat ihmiset. Näillä kolmella ylimmällä kategorialla ei ole Suomessa vielä markkinoita.

– Niin, ei vielä. Tavoitteeni on  luoda Suomeen markkinat myös laadukkaille ja kalliimmille huonekaluille.  Puhutaan esimerkiksi yli 2000 euron hintaisista tuoleista. Ne kestävät sekä käyttöä että katseita.

Sama ajatus pätee hänen mielestään myös siihen, miten Suomi saadaan nousuun.

– Suomalaista työvoimaa pidetään kalliina. Se voi olla kallista, jos tavoitteena on tehdä paljon ja halpaa. Emme pysy kilpailukykyisinä moniin muihin maihin verrattuna. Vahvuuksia meidän pitää hakea erityisosaamisesta. Siis erikoistua ja kehittyä siinä mahdollisimman hyväksi. Tehdään sellaista, mitä muualta ei saa.

Heikkisen päättäväisyys ja kunnianhimo näkyy myös verstaan ulkopuolella. Hän on taekwon-don Euroopan mestari. Ehkä jonain päivänä hän on myös Euroopan paras puuseppä?

– Barnsleyn verstas tuottaa parhaita seppiä ja mm. World Skills-käsityökilpailun voittajia. Onnistuin tekemään heihin suuren vaikutuksen ja se nosti itsevarmuuden pilviin. Jos joku osaa tehdä paremmin, niin minun pitää petrata sitten lisää. Joten kyllä, tavoitteeni on olla myös Euroopan tasolla kärkikastissa.

Petteri Parkkisenniemi

Nuori lahjakkuus sai Stradivariuksen

Kasmir Uusitupa, lupaava 19-vuotias viulisti, sai keskiviikkona Pohjola Pankin Taidesäätiön arvokkaimman soittimen, Antonio Stradivarin kultaisen kauden viulu ”Iiriläisen” vuodelta 1702.

Kasmir Uusitupa sai jo vuonna 2013 soitettavakseen Taidesäätiön Silvestre-viulun. Asiantuntijoista koostuva säätiön jousitoimikunta valitsi laajasta ja ansioituneesta hakijajoukosta Stradivariuksen saajaksi Uusituvan, jonka viimeaikainen edistyminen ja saavutukset vakuuttivat toimikunnan.

– Stradivariuksen kaltainen huippusoitin haastaa. Se houkuttelee soittajan ottamaan kaiken taitonsa ja lahjakkuutensa käyttöön ja kehittymään sitä kautta viulistina. Toimikunta näkee Uusituvassa valtavasti oikeanlaista potentiaalia. Hän on teknisesti taitava ja hyvin lupaava, perustelee Taidesäätiön asiamies Tuire Jäkkö.

Salla Salovaara haastatteli Kasmiria lahjakkuudesta ja viulun soistosta.

This embed is invalid

Lue lisää lahjakkuudesta aikaisemmasta jutustamme.

Voisimmeko tutustua hieman paremmin?

Osana toimivaa asiakassuhdetta jokaisella pankilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa. Arkisesti ajateltuna tämän voisi ajatella tarkoittavan sitä, että pankkiin astuessasi sinua tervehtii nimelläsi se tuttu Pirkko tiskin takaa. Nykyaikana asiakkaan tuntemisvelvollisuus on kuitenkin huomattavasti monipuolisempi asia – ja siitä voi syntyä ainakin asiakkaan näkökulmasta koomiseltakin tuntuvia tilanteita.

Vai tiesitkö, että pankkisi tulee tietää oletko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö? Tai onko sinulla liittymää Yhdysvaltoihin? Näitä kysytään, vaikka et olisi elämäsi aikana käynyt ulkomailla ja poliittinen aktiivisuutesi rajoittuu äänestämiseen vaalipäivinä. Ehkäpä on hyvä avata mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja miksi niitä kysytään. Tässä vastaukset kolmeen erikoisimpaan kysymykseen:

Kysymys 1. Oletko sinä tai lähiomaisesi poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö?

Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP – Politically Exposed Person) tarkoittaa henkilöä, jolla on merkittävä julkinen virka ulkomailla. Tällainen henkilö on omassa asemassaan alttiimpi mahdolliselle lahjonnalle ja korruptiolle. Sama koskee myös tällaisen henkilön lähiomaisia – eli puolisoa, vanhempia, lapsia tai puolison lapsia.

Esimerkkejä:

Olet poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö jos,

  • olet naimisissa afrikkalaisen valtion ministerin lapsen kanssa.
  • poikasi on kenraali eurooppalaisessa valtiossa.
  • olet eurooppalaisen valtion suurlähettiläänä Suomessa.

Et ole poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö jos,

  • olet kuntasi kunnallisvaltuustossa.
  • äitisi on kansanedustaja.
  • sukulaisesi toimii Suomen edustajana Europarlamentissa (kuuma juristivitsi: MEPpi ei oo PEPpi! Saa nauraa.)
  • toimit aktiivisesti oman puolueesi organisaatiossa.
  • olet luottamusmies työpaikallasi.

Osittain tässä asiassa voi hämätä käännöstermi ”vaikutusvaltainen”, kun tosiasiassa tarkoitetaan henkilöä jolla on ulkomailla olevan korkean asemansa puolesta kasvanut mahdollisuus ja jopa alttius joutua lahjonnan tai korruption kohteeksi. Tavallinen suomalainen on harvemmin tällaisessa asemassa.

Kysymys 2. Oletko asunut viime aikoina Yhdysvalloissa tai onko sinulla sinne liittymäpintaa?

Tämän kysymyksen taustalla on Yhdysvaltojen verokarhu. Suomi on allekirjoittanut FATCA-sopimuksen (Foreign Account tax Compliance Act), jonka perusteella meidän pankkina tulee tunnistaa yhdysvaltalaiset asiakkaamme. Yhdysvaltojen kansalaisuus ja vakituinen asuinpaikka sekä tunnusmerkit Yhdysvaltoihin edellyttävät asiakkaan verovelvollisuuden laajempaa selvittämistä.

Kysymys 3. Saatko rahaa ulkomailta tai lähetätkö rahaa ulkomaille?

Tällä kysymyksellä haluamme selvittää miltä normaali rahaliikenteesi näyttää. Tiedon avulla voimme suojata rahojasi erilaisia väärinkäytöksiä vastaan. Hälytyskellot soivat, jos tiliäsi käytetään tavallisuudesta poikkeavalla tavalla – esimerkiksi suuriin rahansiirtoihin ulkomaille

Kaikesta huolimatta – sinun vuoksesi

Vaikka olisit miten varma itsestäsi, on myös pankilla aina velvollisuus tuntea kuka sinä olet. Tällä tavoin voimme turvata parhaalla mahdollisella tavalla kovalla työllä ansaitsemiasi rahoja nykyajan vitsauksia, kuten identiteettivarkauksia ja erilaisia verkkohuijauksia vastaan.

Petteri Parhi

PS. Lue myös Finanssialan keskusliiton juttu aiheesta.

Miltä näyttää Suomi suuryritysten kannalta?

”Suomesta pitää tehdä otollisempi ympäristö yrityksille ja investoinneille”, sanoo OPn yritysasiakkaiden pankkipalveluista vastaava johtaja Hannu Jaatinen.

Myös professori Pekka Mattila vastaa kysymykseen, miten saadaan Suomi nousuun:

This embed is invalid

Katso koko OP Nyt Suuryritysten tutkimuksesta: Suoraa asiaa suuryrityksiltä.

Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Ensi kertaa tutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Tutkimusta johtivat tänäkin vuonna professorit Pekka Mattila ja Henrikki Tikkanen.

Pulla sulle, idea mulle!

OP Studio pysäytteli tiistaina 10.2. Kolmen sepän patsaalla Helsingissä ohikulkijoita. Hihaan tartuttiin ajatuksella: Pulla sulle, idea mulle, eli pyysimme vastausta kysymykseen: ” Miten saadaan Suomi nousuun? ”. Kiitokseksi jokainen ideoija sai laskiaispullan.

Ideoita kertyi pienessä ajassa lähes viisikymmentä! Keräsimme ideat talteen ja näin ohikulkijat vastasivat:

Kiitos kaikille osallistuneille! Mitä mieltä olet ideoista ja mikä on sinun vinkkisi?
OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.