Aihearkisto: Yhteiskunta

Kyberturvallisuus – Miten suojaudun huijauksilta?

Kyberuhat ovat maailmanlaajuisesti huolia nostattava aihe. Kyberturvallisuus on noussut otsikoihin ja päättäjien agendalle viime aikoina useaan otteeseen, esimerkiksi Maailman talousfoorumin riskiraportissa kyberuhat näyttäytyvät tulevaisuutemme merkittävimpänä teknisenä uhkana.

Kyberrikollisten yksi keskeinen tavoite on taloudellisen eduntavoittelu, joka pankin näkökulmasta näyttäytyy kiinnostuksena erityisesti luottokorttitietoja ja verkkopankkitunnuksia kohtaan. Verkkopankkien asiakkaita vastaan kohdistetut haittaohjelmahyökkäykset rantautuivat Suomeen toden teolla vuosina 2011-2013, jolloin vastaavia hyökkäyksiä koettiin myös muualla Euroopassa. Muutaman vuoden takainen tilanne on jälleen ajankohtainen siksi, että pankkien ja viranomaisten kansainvälisen yhteistyön ansiosta osa näiden hyökkäyksien epäillyistä tekijöistä on nyt kiinniotettuna (KRP:n tiedote). Iso tunnustus KRP:lle, Europolille ja muille yhteistyökumppaneillemme! Myös OP oli aktiivisesta mukana rikoskokonaisuuden selvittämisessä.

Tässä blogikirjoituksessa valotan, miten haittaohjelmahyökkäykset toimivat, sekä miten asiakkaat voivat tunnistaa ja suojautua tällaisia hyökkäyksiä vastaan.

Verkkopankin asiakkaita vastaan kohdistettu haittaohjelmahyökkäys koostuu tiivistetysti kolmesta vaiheesta; uhrin tietokoneen saastuttamisesta, uhrin manipuloinnistaja tietojen varastamisesta sekä lopulta taloudellisen hyödyn hankinnasta varastettujen tietojen avulla. Haittaohjelmien avulla rikolliset yrittävät kerätä verkkopankkitunnuksia, avainlukuja ja muita pankkiasiointiin tarvittavia tietoja tarkoituksenaan saada näiden avulla siirrettyä rahaa omille tai hyökkäystä varten valjastetuille tileille.

On hyvä huomata, että pankkihaittaohjelmien hyökkäystapa on epäsuora. Haittaohjelma ei ole pankin omilla palvelimilla tai järjestelmissä, eikä hyökkääjä edes siihen pyri. Hyökkääjä tartuttaa haittaohjelman uhrin omalle päätelaitteelle esim. huonosti ylläpidetyn sivuston tai sähköpostin linkin tai liitetiedoston avulla hyödyntäen uhrin koneella olevia haavoittuvuuksia, joista vanhat Flash-, SilverLight- tai Java-versiot ovat tyypillisimpiä. Pidä ohjelmistosi ajan tasalla ja poista käytöstä sellaiset ohjelmat, joita et tarvitse. Tartuttaminen tapahtuu siis muuhun kuin pankkiasiointiin liittyen. Haittaohjelma aktivoituu, kun uhri navigoi pankin sivustolle ja muokkaa uhrin selaimessa näkemiä tietoja (nk. Man-in-the-Browser). Uhri kuvittelee kommunikoivansa verkkopankkinsa kanssa, vaikka tosiasiassa hän keskustelee rikollisen kanssa. Tällä tavalla toimivia haittaohjelmia kutsutaan troijalaisiksi, joista nyt käsittelyssä olevassa rikoskokonaisuudessa käytetty Zeus-haittaohjelmaperhe on tunnetuin. Rikoksen muotoa voi verrata reaalimaailmassa siihen, että pankin holviin murtautumisen sijaan hyökkääjä tiirikoi tiensä uhrin kotiin ja anastaa tarvitsemiaan tietoja.

OPn linja on viestiä vastuullisesti asiakkaisiimme kohdistuvista uhista. Kun saamme tietoomme uhan, viestimme siitä asiakkaille. Käyttäjän rooli väärinkäytöstilanteen tunnistamisessa on keskeinen, sillä esim. virustorjuntaohjelmistojen tilapäinen ohittaminen voi onnistua hyökkääjiltä. Jos jokin tutussa asiointinäkymässä näyttää epäilyttävältä, pitää asiointi keskeyttää. Tässä ihmissilmä on korvaamaton apu. Esimerkkejä erilaisista vuosien varrella kohtaamistamme huijausyrityksistä löydät op.fi palvelumme Ajankohtaisia tietoturvauhkia-osiosta.

Esimerkki haittaohjelmanäkymästä

Esimerkki haittaohjelman muodostamasta huijausnäkymästä. Todellisuudessa verkkopankissa ei ole ladattavia lisäturvamoduleita.

Tyypillinen huijausskenaario on väittää pankin vaativan tietoturvapäivitystä, jonka hyväksymiseen tarvitaan verkkopankkitunnuksia. Emme jakele OPn palveluissa asiakkaille tällaisia tietoturvapäivityksiä. Joissain huijausyrityksissä ulko- ja kieliasu ovat hyvin puutteellista, toisissa ulkoasu on viimeistellympi. Hyökkääjä voi käyttää jopa kääntäjää apunaan saadakseen tekstit näyttämään mahdollisimman aidoilta. Hyökkäystilanteessa rikollinen pyrkii usein luomaan nk. social engineeringin keinoin painetilanteen, missä järkeväkin ihminen tekee huolimattomia päätöksiä, pelätessään esim. pankkitilinsä lukittumista, joka on tietysti hyökkääjän syöttämää pajunköyttä. Jos uhri nielee koukun, myös tökerömmät tekeleet voivat menestyä.

Tilastojen perusteella verkkopankkihaittaohjelmat aiheuttivat Suomessa kokonaisuudessaan n. 470 000 euron vahingot pääosin vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen vahingot laskivat pankkien ja viranomaisten aktiivisten toimenpiteiden seurauksena lähelle nollaa. Haittaohjelmien sijaan viime aikoina pankkien asiakkaisiin on kohdistettu sähköpostitse erilaisia kalasteluhuijauksia jossa uhrilta pyritään manipuloimaan tietoja ilman koneen saastuttamista esim. huijaussivuston avulla. Verrattuna isompiin maihin olemme hyvin suojatussa tilanteessa. Isossa-Britanniassa verkkopankkirikollisuus aiheutti vuonna 2014 yli 70 miljoonan euron vahingot (FFA, 2015). FBI:n Internet Crime Complaint Center vastaanotti vuonna 2014 kyberrikollisuuteen liittyviä rikosilmoituksia 800 miljoonan dollarin edestä. Suomessa nk. nigerialaiskirjeet, verkon huutokauppahuijaukset ja erilaiset huijausarvonnat aiheuttavat jatkuvasti kuluttajille merkittäviä vahinkoja verkossa, mikä näkyy maksuvälinepetosten voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla.

Taataksemme omistajillemme, asiakkaillemme ja toimintaympäristölle kestävän ja turvallisen pohjan, kehitämme verkkopalveluidemme turvaominaisuuksia jatkuvasti. Osa ominaisuuksista näkyy asiakkaille ja osa ei. Keskeisiä asiakkaille näkyviä ominaisuuksia ovat suojattu HTTPS-yhteys, vaihtuva avainluku, sekä maksun lisävahvistus, joka voidaan lähettää OP-verkkopalvelussa maksaessasi verkkokaupassa verkkomaksupainikkeen kautta tai tunnistautuessasi Osuuspankin Tupas-tunnistuksella. Silloin saat pankkiin välittyneet tiedot tekstiviestillä matkapuhelimeesi tarkistettavaksi. Lisävahvistus on erityisen tehokas kontrolli paljastamaan, jos tunnuksiasi käyttää joku muu tai koneellasi on haittaohjelma. Lue siis pankista saamasi tekstiviesti aina erityisen huolellisesti.

OP-Mobiilissa on uutena ominaisuutena otettu käyttöön sormenjälkitunnistus. Verkkopalveluun on tulossa myös mahdollisuus päivittää omia tuntemistietoja, joka palvelee identiteettivarkauksien ja verkkohuijausten torjuntaa. Valvomme palvelujamme verkkorikollisuuden torjuntaan erikoistuneen tiimin toimesta ja valtaosassa väärinkäytösyrityksiä olemme yhteydessä asiakkaaseen havaittuamme jotain epäselvää, eikä päinvastoin.

Lopuksi on hyvä todeta, että rahojen säilyttäminen ja pankkiasiointi verkossa on kaiken kaikkiaan hyvin turvallista.

Internetissä asioinnin turvallisuus muodostuu kuitenkin aina monesta tekijästä. Avainasemassa on yhteistyö niin pankkien, viranomaisten, tietoturvayhtiöiden, ohjelmistovalmistajien ja teleoperaattorien välillä, unohtamatta käyttäjän omaa valppautta. Kyberturvallisuus on yhteinen asiamme, johon tarvitaan jokaisen panosta.

Elias Alanko

Lisätietoja verkkopalvelun turvallisuudesta op.fi:n Ajankohtaista Tietoturvasta-osiossa. Suosittelen lukemaan myös taloudessa.fi-blogista Salla Soinisen kirjoituksen Huomaamaton verkkorikollinen?, jossa hän listaa erilaisia verkkoturvallisuuteen liittyviä tilanteita, joita asiakaspalvelumme käsittelee päivittäin. Myös Kyberturvallisuuskeskuksen Muistilista verkkorikoksilta suojautumiseen on hyvä artikkeli.

Jos saat OP-verkkopalvelussa poikkeavan ilmoituksen tai palvelussa tapahtuu jotain muuta normaalista poikkeavaa, kirjaudu välittömästi ulos palvelusta. Ilmoita tapahtuneesta sen jälkeen OP 0100 0500 puhelinpalveluun (arkisin kello 8-18, pvm/mpm).

 

Pinkistä eurosta piristystä talouteen

Suomalaisten joukossa on satojen tuhansien asiakkaiden vähemmistö, jota ei juurikaan huomioida palveluita ja tuotteita myytäessä ja markkinoitaessa. Tässä vähemmistössä on mukana ostovoimaisia ja laatutietoisia kuluttajia, joilla on käytettävissään runsaasti ylimääräistä rahaa kulutukseen. Olisiko aika ottaa pinkki euro vakavasti?

Pinkki euro, tai kansainvälisesti Pink Pound, Pink Dollar tai vaikka rosa pengar, viittaa seksuaalivähemmistöjen ostovoimaan. Suomessa ilmaisu ei ole kovin vakiintunut, mutta käytän tässä jutussa ensimainittua termiä.

Kyseessä on siis asiakasryhmä, jota ei Suomessa olla kovinkaan paljoa hyödynnetty – eikä kovin paljoa edes tutkittu. Mitä pinkki euro on sitten syönyt sisäänsä ja miksi yritysten pitäisi olla siitä kiinnostuneita?

Kysytään asiasta Jenny Kangasvuolta, joka on seksuaalivähemmistöihin perehtynyt tutkija.

– ”Pinkillä eurolla” viitataan yleensä nimenomaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuluttajasegmenttinä, oli kyse sitten vaikkapa kaupunkilaisista nuorista bilehomoista, vakiintuneista keski-ikäisistä miespareista, burleskitransvestiiteista tai naisparista lapsineen.

Jos pohditaan seksuaalivähemmistöjen päälukua Suomessa, niin eri laskentavoista riippuen kyseessä on satojen tuhansien henkilöiden joukko. Kun heidät jaetaan ympäri Suomen, tullaan helposti siihen johtopäätökseen, että pelkästään vähemmistöille kohdennetuilla palveluilla on Suomessa vaikea elää – ehkä pääkaupunkiseutua ja kasvukeskuksia lukuun ottamatta.

Jenny Kangasvuo, voiko pinkillä rahalla tehdä bisnestä?

– On muistettava, että pinkki brändi tai maine houkuttelee seksuaalivähemmistöjen lisäksi myös koulutettua ja tiedostavaa kansanosaa, joka ei välttämättä miellä itseään seksuaalivähemmistöön kuuluvaksi, mutta jolle nämä asiat ovat muuten tärkeitä. Kyse ei siis ole siitä, kuinka monta homoa Suomessa on, jotka voivat pinkkiä rahaa kuluttaa, vaan siitä, kuinka monelle suomalaiselle kuluttajalle solidaarisuus seksuaalivähemmistöjä kohtaan on tärkeää, ja kuinka paljon he ovat valmiita siitä maksamaan. Esimerkiksi Finlaysonin Tom of Finland -lakanoita tuskin ostavat pelkästään nahkahomot.

Pinkin euron kuluttajaryhmää ei siis voi pitää erityisen yhtenäisenä. Tai ainakin kannattaa jakaa pinkin euron kohderyhmä pienempiin osiin. Kaupunkilaisten homomiesten tarpeet ovat hyvin erilaisia kuin vaikkapa sateenkaariperheen. Myös ostovoima voi olla hyvin erilainen – esimerkiksi jos pariskunnan muodostaa kaksi hyvin toimeentulevaa homomiestä verrattuna vaikka matalapalkka-aloilla työskentelevään naispariin.

Minkälainen on pinkki kuluttaja

Pinkkiä euroa on tutkittu Pinkki raha Suomessa – suomalaisten homomiesten kulutuskäyttäytyminen -opinnäytetyössä vuonna 2012. Opinnäytetyöhön liittyneessä tutkimuksessa tutkittiin homomiesten kulutuskäyttäytymistä ja mukana oli myös heteromiehistä koostunut verrokkiryhmä. Mitään kaikkia seksuaalivähemmistöjä koskevia yleistyksiä tuloksista ei kannata tehdä.

Tutkimuksen mukaan homomiehet ovat valmiimpia maksamaan laadukkaasta tuotteesta tai palvelusta enemmän. Heille on myös tuotteen merkillä enemmän merkitystä, vaikka varsinaiseen ostopäätökseen sen ei todettu vaikuttavan. Yrityksen tekemällä mainonnalla on homomiehille heteroita enemmän merkitystä ja he ovat myös kiinnostuneempia yrityksen maineesta. Erityisen merkittävä ero on, kun tarkastellaan mainonnan asenteellisuutta esimerkiksi vähemmistöjä kohtaan. Noin kolme neljästä homomiehestä kiinnittää jonkin verran tai paljon huomiota mainonnan asenteisiin.

Ostokäyttäytymisessä neljä viidestä homomiehestä suosii homomyönteisiä tuotemerkkejä ja 70 prosenttia välttää homokielteisiä tuotteita. Kahdelle kolmesta ostopäätökseen vaikuttaa positiivisesti homoseksuaalisuutta tukeva yrityskulttuuri ja tasa-arvopolitiikka sekä tieto siitä, että yritys kouluttaa henkilökuntaa homoasiakkaiden kohtaamiseen. Jos yritys tukee seksuaalivähemmistöjen toimintaa, niin jopa kolme neljästä vastanneesta kokee sen positiiviseksi asiaksi.

Rahankäyttöä tutkittaessa vertailtiin eri tuoteryhmiä ja erityisesti vaatteiden, kosmetiikan, jalkineiden ja sisutuksen kohdalla homomiehet kuluttivat heteroita enemmän. Esimerkiksi vaatetuksessa 27 prosenttia homomiehistä käytti yli 300 euroa kuussa vaatteisiin – heteromiesten vastaavan luvun ollessa yhdeksän prosenttia. Kuriositeettina mainittakoon, että tutkimukseen vastanneiden keskuudessa suosituin vakuutusyhtiö, tosin hyvin pienellä marginaalilla, oli Pohjola.

Näyttäisi siis siltä, että ainakin homomiehet ovat valmiita ohjaamaan eurojaan sen mukaan miten yritys toimii ja mikä sen suhtautuminen on vähemmistöihin on. Tätä tietoa on Suomessa jonkin verran hyödynnettykin. Esimerkiksi pinkitsivut.fi -sivustolla on listaus yrityksistä, joiden takana on pinkkejä yrittäjiä. Ranneliike.net ylläpitää sateenkaarimyönteistä palveluhakemistoa yrityksistä.

Pinkki euro mainonnassa

Seksuaalivähemmistöille kohdennettua mainontaa valtamedioissa on Suomessa tehty jonkin verran. Tai ainakin on tehty pieniä nyökkäyksiä vähemmistöjen suuntaan. Esimerkkeinä vaikkapa lapsettomat lomakohteet tai erään optikkoketjun mainonta. Lapseton loma toimii toki heteropariskunnillekin, ei se lasten kanssa matkustaminen aina niin herkkua ole. Mainonnan määrästä tällä hetkellä on vaikea antaa edes ns. hiha-arviota. Kuten vanha markkinoinnin viisaus kuuluu, jos et ymmärrä viestiä et ehkä ole kohderyhmää.

Jenny Kangasvuo, miltä suomalainen markkinointi näyttää seksuaalivähemmistöjen tutkijan näkökulmasta?

– Markkinoinnin yksisilmäisyys korostuu Suomessa. Vaihdoin itse vastikään vakuutusyhtiötä, ja kaikkien kilpailuttamieni vakuutusyhtiöiden materiaaleissa esiintyvät iloiset lapsiperheet isine ja äiteineen. Miten olisi, jos joukossa olisikin vaikkapa naispari lapsineen? Tai miespari? Tai vaikka transvestiitti, joka miettii arvokkaan korkokenkäkokoelman vakuuttamista?

Sateenkaariliput salkoon ja Suomi nousuun?

Onko pinkki raha Suomessa merkittävä tekijä? Sitä vastaan puhuvat ensisijaisesti tilastot, Suomi on pieni maa ja vastaavasti seksuaalivähemmistöjen koko on myös lukumääräisesti pienempi – käytettiinpä minkälaista arviota vain. Kuluttajina nämä vähemmistöt ovat monessa suhteessa samanlaisia kuin heterotkin ja pinkin kulutuksen suuruutta voi olla vaikea arvioida euromääräisesti.

Toisaalta pinkin euro koskettaa huomattavasti seksuaalivähemmistöjä laajempaa asiakasjoukkoa. Lisäksi kauppaa ei tehdä enää vain kivijalassa. Digitalisaation myötä markkinat ovat globaalit ja on yhä helpompaa tavoittaa eri kohderyhmiä niin koti- kuin ulkomailla. Pohjoismaat mielletään maailman mittakaavassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistömyönteisiksi ja suomalaisten yritysten kannattaisi ottaa tämä huomioon kansainvälisessä markkinoinnissa. Maakohtaista eroakin on ja kaikissa tuoteryhmissä ei pinkillä eurolla ole merkitystä.

Liiketaloudellisessa mielessä tässä ei ole mitään uutta eikä erikoista. Oikeilla toimenpiteillä on mahdollista vahvistaa omaa markkinaosuutta ja löytää uusia asiakkaita. Raha ei myöskään haise. Pinkillä eurolla maksetaan palkkoja ja kustannetaan suomalaisten hyvinvointia.

Seksuaalivähemmistöjen huomioiminen liiketoiminnassa ei kuitenkaan ole yksiselitteisen helppoa. Kuten yleensäkin, asiakkaiden huomiointi onnistuu sitä paremmin mitä enemmän tunnetaan kohderyhmän kiinnostuksista, kulttuurista ja arvostuksen kohteista. Mutta Jenny Kangasvuon mukaan jotain voi tehdä helpostikin:

– Aika pienillä vivahteilla saadaan erilaisuutta näkyviin. Sateenkaariystävällisyys riippuu tietysti myös tuotteesta. Eikä pidä unohtaa yrityksen sisäistä ilmapiiriä itsessään: hyvän työympäristön luominen, jossa kuka tahansa voi laittaa kultansa kuvan työpöydälleen sukupuolesta riippumatta, säteilee myös ulospäin. Hiljainen tieto siitä, missä yrityksessä voi työntekijä olla avoimesti oma itsensä, voi valua myös kuluttajien korviin.

Petteri Parhi
OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.

Lähteet:

Suomen talouden ennustaminen ei ole helppoa – ei edes ennustajalle

Ekonomistit ja talousasiantuntijat tulevat ensimmäisenä mieleen, kun haluamme saada vastauksen kysymykseen ”Miten saadaan Suomi nousuun?”. OP Studiossa heräsi ajatus kysyä asiaa myös muilta tulevaisuuden näkymien kanssa työskenteleviltä ja kysyimmekin asiaa ennustajalta:

Voiko sinun mielestäsi meistä jokainen vaikuttaa siihen, miten saadaan Suomi nousuun? Millaisia vaikutusmahdollisuuksia sinulla mielestäsi on?

Roosa Tikanoja ja Niina Rekilä

Voisimmeko tutustua hieman paremmin?

Osana toimivaa asiakassuhdetta jokaisella pankilla on velvollisuus tuntea asiakkaansa. Arkisesti ajateltuna tämän voisi ajatella tarkoittavan sitä, että pankkiin astuessasi sinua tervehtii nimelläsi se tuttu Pirkko tiskin takaa. Nykyaikana asiakkaan tuntemisvelvollisuus on kuitenkin huomattavasti monipuolisempi asia – ja siitä voi syntyä ainakin asiakkaan näkökulmasta koomiseltakin tuntuvia tilanteita.

Vai tiesitkö, että pankkisi tulee tietää oletko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö? Tai onko sinulla liittymää Yhdysvaltoihin? Näitä kysytään, vaikka et olisi elämäsi aikana käynyt ulkomailla ja poliittinen aktiivisuutesi rajoittuu äänestämiseen vaalipäivinä. Ehkäpä on hyvä avata mitä näillä termeillä tarkoitetaan ja miksi niitä kysytään. Tässä vastaukset kolmeen erikoisimpaan kysymykseen:

Kysymys 1. Oletko sinä tai lähiomaisesi poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö?

Poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP – Politically Exposed Person) tarkoittaa henkilöä, jolla on merkittävä julkinen virka ulkomailla. Tällainen henkilö on omassa asemassaan alttiimpi mahdolliselle lahjonnalle ja korruptiolle. Sama koskee myös tällaisen henkilön lähiomaisia – eli puolisoa, vanhempia, lapsia tai puolison lapsia.

Esimerkkejä:

Olet poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö jos,

  • olet naimisissa afrikkalaisen valtion ministerin lapsen kanssa.
  • poikasi on kenraali eurooppalaisessa valtiossa.
  • olet eurooppalaisen valtion suurlähettiläänä Suomessa.

Et ole poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö jos,

  • olet kuntasi kunnallisvaltuustossa.
  • äitisi on kansanedustaja.
  • sukulaisesi toimii Suomen edustajana Europarlamentissa (kuuma juristivitsi: MEPpi ei oo PEPpi! Saa nauraa.)
  • toimit aktiivisesti oman puolueesi organisaatiossa.
  • olet luottamusmies työpaikallasi.

Osittain tässä asiassa voi hämätä käännöstermi ”vaikutusvaltainen”, kun tosiasiassa tarkoitetaan henkilöä jolla on ulkomailla olevan korkean asemansa puolesta kasvanut mahdollisuus ja jopa alttius joutua lahjonnan tai korruption kohteeksi. Tavallinen suomalainen on harvemmin tällaisessa asemassa.

Kysymys 2. Oletko asunut viime aikoina Yhdysvalloissa tai onko sinulla sinne liittymäpintaa?

Tämän kysymyksen taustalla on Yhdysvaltojen verokarhu. Suomi on allekirjoittanut FATCA-sopimuksen (Foreign Account tax Compliance Act), jonka perusteella meidän pankkina tulee tunnistaa yhdysvaltalaiset asiakkaamme. Yhdysvaltojen kansalaisuus ja vakituinen asuinpaikka sekä tunnusmerkit Yhdysvaltoihin edellyttävät asiakkaan verovelvollisuuden laajempaa selvittämistä.

Kysymys 3. Saatko rahaa ulkomailta tai lähetätkö rahaa ulkomaille?

Tällä kysymyksellä haluamme selvittää miltä normaali rahaliikenteesi näyttää. Tiedon avulla voimme suojata rahojasi erilaisia väärinkäytöksiä vastaan. Hälytyskellot soivat, jos tiliäsi käytetään tavallisuudesta poikkeavalla tavalla – esimerkiksi suuriin rahansiirtoihin ulkomaille

Kaikesta huolimatta – sinun vuoksesi

Vaikka olisit miten varma itsestäsi, on myös pankilla aina velvollisuus tuntea kuka sinä olet. Tällä tavoin voimme turvata parhaalla mahdollisella tavalla kovalla työllä ansaitsemiasi rahoja nykyajan vitsauksia, kuten identiteettivarkauksia ja erilaisia verkkohuijauksia vastaan.

Petteri Parhi

PS. Lue myös Finanssialan keskusliiton juttu aiheesta.

Miltä näyttää Suomi suuryritysten kannalta?

”Suomesta pitää tehdä otollisempi ympäristö yrityksille ja investoinneille”, sanoo OPn yritysasiakkaiden pankkipalveluista vastaava johtaja Hannu Jaatinen.

Myös professori Pekka Mattila vastaa kysymykseen, miten saadaan Suomi nousuun:

This embed is invalid

Katso koko OP Nyt Suuryritysten tutkimuksesta: Suoraa asiaa suuryrityksiltä.

Tutkimus suomalaisten suuryritysten toiminnasta ja näkymistä toteutettiin kolmatta kertaa OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden perustaman Nordic Institute of Business and Society -ajatushautomon (NIBS) yhteistyönä. Tutkimus keskittyi jälleen 250 suurimpaan suomalaiseen yritykseen. Ensi kertaa tutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Tutkimusta johtivat tänäkin vuonna professorit Pekka Mattila ja Henrikki Tikkanen.

Pulla sulle, idea mulle!

OP Studio pysäytteli tiistaina 10.2. Kolmen sepän patsaalla Helsingissä ohikulkijoita. Hihaan tartuttiin ajatuksella: Pulla sulle, idea mulle, eli pyysimme vastausta kysymykseen: ” Miten saadaan Suomi nousuun? ”. Kiitokseksi jokainen ideoija sai laskiaispullan.

Ideoita kertyi pienessä ajassa lähes viisikymmentä! Keräsimme ideat talteen ja näin ohikulkijat vastasivat:

Kiitos kaikille osallistuneille! Mitä mieltä olet ideoista ja mikä on sinun vinkkisi?
OP Studio nostaa esiin positiivisia uutisia taloudesta ja tutkii miten saadaan Suomi nousuun.