Aihearkisto: Riskienhallinta

Kaupan rahoitusta Keniaan

Finnvera julkaisi hyvän kirjoituksen pk-yritysten vientikaupoista eksoottisiin maihin. Kirjoituksen voit lukea täältä. Olen työssäni huomannut pk-yritysten hallitsevan riskejään ja kaupan kassavirtaa maksupostien avulla. Monesti 70 % kauppasummasta on maksettu viejälle ennen kuin tavara on edes lähtenyt. Toinen ääripää on, se että ostajalle myönnetään maksuaikaa ilman mitään turvaavia vakuuksia. Ensimmäisessä vaihtoehdossa riskit ovat hyvin hallinnassa. Toisessa vaihtoehdossa kaupan saanti ei ainakaan jää maksutavoista kiinni.

Tarkoituksena on löytää kultainen keskitie. Tällöin riskit ovat vientiyrityksen kannalta hallinnassa, mutta ostajalle pystytään myöntämään maksuaikaa ja itse saamaan maksu nopeasti.

Alla on todellinen esimerkki siitä, miten pankki ja Finnvera voi tukea kaupankäyntiä esimerkiksi Keniaan.

Vientiyritys oli myymässä teollisuuskonetta kenialaiselle asiakkaalle. Maksunsaanti haluttiin varmistaa jo ennen valmistuksen aloittamista. Yritys tiesi, että mikäli maksuaikaa ei pystytä ostajalle tarjoamaan, ei kauppaa tultaisi voittamaan. Ratkaisuksi syntyi 10 % ennakkomaksu, jonka myyjä sai heti kauppasopimuksen jälkeen. Vuoden maksuaika pystyttiin myöntämään vientiremburssin avulla. Remburssin arvo oli 90 % kauppasummasta. Remburssi on ostajan pankin peruuttamaton lupaus maksusta myyjälle.

Vientiyrityksellä oli oman pankkinsa lupaus koko kauppasummasta ennen kuin yritys aloitti koneen valmistuksen.

Myyjä ei halunnut ottaa kenialaista maa- ja pankkiriskiä, vaan halusi oman pankkinsa kantavan riskin ulkomaisesta pankista. Finnveran maariskitaulukon mukaan Kenian maaluokka on 6/7. Tämä tarkoittaa heikkoa maksukykyä. Ostajan maan maksukyvyn ollessa heikko myös pankit suhtautuvat riskinottoon varauksella.

OP jakoi maa- ja pankkiriskin puoliksi Finnveran kanssa. Tällä järjestelyllä myyjä sai OPn peruttamattoman lupauksen koko remburssin määrän maksamisesta. 10 % saatiin ennakkomaksulla ja 90 % maksusta tulisi remburssin alla. Edellytyksenä oli remburssiehtojen mukaisten asiakirjojen esittäminen.

Suomalaisella yrityksellä oli kauppasumma kokonaisuudessaan tilillään, kun kone oli laivattu. Kenialainen ostaja maksoi kuitenkin 90-prosenttia kauppasummasta vasta vuoden kuluttua laivauksesta.

OP siis maksoi remburssisaatavan myyjälle asiakirjaesityksen yhteydessä. Alla olevasta kuvasta näkyy tarkemmin kaupan eri vaiheet.

kaupanvaiheet-2

Tämä oli siis vain yksi esimerkki. Turvalliseen kaupanrahoittamiseen löytyy monia muitakin vaihtoehtoja.

 

OP tuo maanviljelijöille uuden satovahinkovakuutuksen

Suomessa on perinteisesti ollut käytössä satovahinkojen korvausjärjestelmä, jossa epätyypillisten sääilmiöiden aiheuttamia satovahinkoja voidaan korvata valtion varoista tietyin edellytyksin. Nyt valtion satovahinkojärjestelmä on uusien EU-säädösten myötä loppumassa. Järjestelmä on tarkoitus korvata vapaaehtoisilla vakuutuksilla. Ulkomaiset yhtiöt eivät ole toistaiseksi osoittaneet suurta kiinnostusta vakuutuksen tarjoamista kohtaan.

Kuluva vuosi on ollut esimerkki siitä miten luontoa ja säätä on mahdoton hallita. Kylmä ja sateinen kesä sekä myöhäinen sadonkorjuu tekivät tuhojaan monilla tiloilla. Vaikka maanviljelijät hoitaisivat oman osansa työstä kuinka huolellisesti ja ammattitaitoisesti niin luonnolle he eivät voi mitään. Maatalousyrittäjien taloudellinen tilanne ei ole alhaisista tuottajahinnoista johtuen tällä hetkellä helppo, eikä sitä rasittamaan tarvita enää lisää luonnonvoimien tuomia riskiä. Meillä OPssa maanviljelijät ovat tärkeä asiakasryhmä, joiden tarpeita kuuntelemme herkällä korvalla.

OPn historiallinen ja perustehtävästä kumpuava velvollisuus on olla tukemassa suomalaista maatalousyrittäjää myös haastavina aikoina ja olla osaltaan varmistamassa maaseudun, suomalaisen puhtaan ruoan sekä omavaraisuuden tulevaisuutta. Siksi on itsestään selvää, että kehitämme uuden satovahinkovakuutustuotteen muuttuneessa tilanteessa. Näemme, että kyseessä on merkittävä riskienhallintatoimenpide koko suomalaisen elintarviketuotannon kannalta.

Kerromme lisää uudesta satovahinkovakuutuksestamme viimeistään ensi vuoden alkupuolella.

Katso lisää videolta, mitä mieltä Olli Lehtilä on tilanhoidosta.

Tunnista vihollisesi kybermaailmassa

Yhdysvalloissa FBI on pitkään kamppaillut kyberrikollisuutta vastaan. He jakavat kyberrikolliset yleensä neljään eri ryhmään. Kaikilla ryhmillä on omat motivaatiot toiminnallensa.

  1. Valtiolliset toimijat

Valtiolliset toimijat etsivät hyödyllistä informaatiota muiden valtioiden salaisuuksista tai hakevat omalle teollisuudelleen hyötyä muiden maiden yritysten liikesalaisuuksista. He voivat myös hakea poliittista, sotilaallista tai taloudellista etua itselleen. Tavoitteena voi olla myös aiheuttaa harmia itselleen vastaisille tahoille estämällä ja vaikeuttamalla niiden toimintaa verkossa. Aseina ovat palvelunestohyökkäykset, tiedon tuhoaminen ja manipulointi, väärän tiedon jakaminen sekä trollaus.

  1. Rikolliset

Rikollisten motivaatio kybermaailmassa sama on kuten perinteisessäkin rikollisuudessa eli raha. Keinot ovat usein samankaltaisia kuin valtioiden käyttämät menetelmät, joissain tapauksissa rikollisten menetelmät ovat olleet jopa valtioiden menetelmiä kehittyneempiä. Joskus näiden kahden ero onkin häviävän pieni.

  1. Haktivistit

Haktivistien tavoitteen on saada lähetettyä poliittinen viesti. He eivät etsi toiminnallansa voittoa vaan haluavat aiheuttaa hämminkiä ja nostaa esille tiettyjen toimialojen tai yritysten toimintaa omien tarkoitusperiensä tueksi. Työkalut eivät tavallisesti ole niin kehittyneitä kuin valtioilla ja rikollisilla.

  1. Sisäpiiriläiset

Neljännen joukon muodostavat sisäpiiriläiset, eli omat työntekijät. Joillakin voi olla toimintaansa motiivina vahingoittaa työnantajaansa, mutta useimmissa tapauksessa kyse on ajattelemattomuudesta, välinpitämättömyydestä tai hölmöydestä. He avaavat sähköpostin liitetiedostoja, vierailevat nettisivuilla jossa ei pitäisi käydä ja klikkaavat mainosbannereita joita ei pitäisi klikata. Näin he päästävät haitalliset virukset ja ohjelmat omaan sisäverkkoonsa.

Nostaako Fed ohjauskorkoaan syyskuussa?

Markkinoilla spekuloidaan paljon USA:n keskuspankin (Fed) koronnostosyklillä ja sillä, voiko Fed aloittaa korkojen nostamisen jo syyskuussa, vaikka pelko globaalin talouskasvun hidastumisesta on ilmassa. Syyt koronnostolle ovat kuitenkin selvät.

Fedin rahapolitiikka on edelleen elvyttävää, mikä on epänormaali tila. Fed ei voi säilyttää ohjauskorkoansa nollassa ikuisesti, jos talous on kasvu-uralla. Fed on myös tiedostanut ohjauskoron olevan kestämättömällä tasolla, mikä on näkynyt koronnostoja korostavien lausuntojen lisääntymisenä.

USA:n talouden signaalit ovat säilyneet edelleen vahvoina ja työttömyysaste on jatkanut laskuaan kohti inflaatiota kiihdyttäviä tasoja. Teollisuuden ja erityisesti palvelusektorin luottamuksen vahvuus viitoittaa myös tietä vahvojen työllisyyslukujen jatkumiselle.

Fed on indikoinut pitävänsä koronnostotahdin maltillisena, jotta se voisi herkemmin reagoida muutoksiin talouden tilassa. Jos Fed jättäisi ensimmäisen nostoajankohdan myöhäisempään ajankohtaan, riski yli/alireagoimiselle kasvaisi, koska reagointiaikaa jäisi vähemmän. Aiemmin aloitettu maltillisempi nostotahti antaisi Fedille mahdollisuuden testata markkinoiden ja kuluttajien luottamusta korkojen noustessa pitkän nollakauden jälkeen.

Fed haluaa myös välttää palkankorotuspaineiden ja asuntomarkkinoiden ylikuumenemista sekä uusien arvostuskuplien muodostumista, mikä puoltaa koronnostosyklin aiempaa aloitusajankohtaa. Öljyn hinnan lasku painaa luonnollisesti lyhyen ajan inflaationäkymiä, mutta perinteisesti raaka-aineiden hintojen vaikutukset inflaation ovat jääneet väliaikaisiksi.

Markkina on yhä epäilevällä kannalla syyskuun korkokokouksen osalta, mutta talousdatan vahvuus painanee kuitenkin Fedin vaakakupissa inflaatioon liittyviä epävarmuuksia enemmän. Syksy näyttää, miten markkinat reagoivat Fedin korkopäätökseen.

Onko talousluvuilla enää merkitystä?

Talouslukujen merkitys on jäänyt finanssikriisin jälkeen markkinoiden osalta sivurooliin. Onko talousluvuilla enää merkitystä, kun keskuspankit ja poliittiset riskit hallitsevat uutisotsikoita?

Matematiikasta olen oppinut yhden tärkeän periaatteen: ei ole tärkeää tietää, mihin matemaattisen funktion raja-arvo tarkalleen menee, mutta jos on olemassa riittävän hyvä arvio funktion ylä- ja alarajasta, on raja-arvon todistaminen helppoa sen kiilautuessa ylä- ja alarajan väliin.

Edellä mainittua periaatetta voi käyttää myös rahoitusmarkkinoilla: jos on olemassa järkevä arvio pessimistisestä ja optimistisesta skenaariosta eikä markkinahinnoittelun viitoittama skenaario ole tällä välillä, on helppo väittää markkinahinnoittelun olevan irrationaalinen.

Tästä tulemmekin analyytikoiden työnkuvaan. Analyytikoiden tehtävänä on haastaa asiakkaita miettimään nykyisen markkinahinnoittelun järkevyyttä. Maailmassa on kuitenkin loppupeleissä paljon satunnaisuutta, joten ennusteisiin kannattaa aina suhtautua terveellä kriittisyydellä. Monesti perustelut antavat paremman kuvan tulevaisuudesta kuin pelkkä yksittäinen numero. Silloin myös tietää, mitä pitäisi seurata.

Markkinatoimijoiden on hyvä muistaa hitaasti keitetyn sammakon syndrooman vaara: olosuhteet voivat muuttua niin hiljaa ja huomaamatta, että muutoksen huomaa vastaa silloin, kun on jo liian myöhäistä. Sammakon tapauksessa tämä tarkoittaisi lämpötilan vähittäistä nostamista kattilassa, jolloin lopulta sammakko keittyy kuoliaaksi, vaikka se voisi milloin vain hypätä pois kattilasta.

Pitkäaikaiset trendit ovat monesti vaarallisia, koska niiden osalta uusia uutisotsikoita ei tule päivittäin tai edes kuukausittain, mutta silti ne etenevät vääjäämättä eteenpäin mullistaen markkinoita.

Talousluvut muodostavat pitkän aikavälin trendin, joka ohjaa keskuspankkien toimia, jotka puolestaan ohjaavat rahoitusmarkkinoita. Pitää vain muistaa seurata talouslukuja, jotta voi välttää kuumassa vedessä istumisen riittävän aikaisin. Muuten voi huomata talouslukujen parantumisen liian myöhään, kuten kävi kevään aikana osalle korkosijoittajista korkojen noustessa voimakkaasti. Talouslukujen merkitys ei siis ole kadonnut, mutta vaikutusketju on globaalisti poikkeuksellisen rahapolitiikan myötä pidentynyt.

Vivuttamalla vauhtia sijoitusvuoteen?

Sijoittajat ovat joutumassa yhä haastavamman tilanteen eteen, kun tuottopotentiaali laskee ja tuottoa pitäisi kuitenkin saada. Matalan korkotason kirous voi näkyä jatkossa alhaisina tuottoina koko sijoitusuniversumissa, kun viime vuosina korkojen lasku on valunut kaikille markkinoille näkyen sijoituskohteiden voimakkaana hintojen nousuna. Onko tämän seurauksena syntynyt sitten kupla? Tähän on vaikea vastata, koska vastaaminen edellyttäisi tietoa siitä, onko nykyinen matala korkotaso pysyvä. Nyt keskityn kuitenkin nykyisessä markkinatilanteessa toimimiseen ja jätän kuplan puhkeamisesta spekuloimisen seuraavaan kertaan.

Jos sijoittajan tavoitteena on saada sama absoluuttinen tuotto kuin korkeampien korkojen aikana, vaatii se suurempaa riskinottoa. Tämä onnistuu siirtymällä riskillisempiin sijoituskohteisiin tai lisäämällä riskiä velkavivun avulla. Velkavipu on pohjimmiltaan kuin kaksiteräinen miekka, jolla oikein käsiteltynä voi saada paljon hyvää aikaan, kun taas osaamattoman käsissä sillä voi vahingoittaa itseään kuolettavasti. Suurin osa suomalaisista ostaa asunnon kuitenkin osittain velalla, joten velkavivun käsitteeseen kannattaa tutustua.

Ehkä kuvitteellinen esimerkki voi valaista velkavivun käyttämisen ”etuja”. Jos sijoittaja käyttää velkavipua (=velan määrä/oman pääoman määrä) ja velan kustannus on sijoituksen tuottoa pienempi, oman pääoman kokonaistuotto on:

Oman pääoman tuotto + Velkavipu x Vieraan pääoman nettotuotto

eli enemmän kuin pelkästään omaa pääomaa käyttämällä. Velkavivun määrällä on omat rajoitteensa, joten absoluuttisia tuottoja ei voi nostaa äärettömästi velkavivun avulla.

Luonnollisesti velkavipu voi toimia myös toiseen suuntaan, joten velkavivun käytössä pitää ottaa huomioon ainakin:

  • riittävä kassavirta lainan hoitamiseksi,
  • riittävät vakuudet myös vakuusarvojen heilahdellessa ja
  • riittävän suuri tuotto lainamarginaaliin nähden.

Myös vero-optimoinnin voi monesti laskea vivuttamiseksi, koska verot tulevat usein myöhemmin eteen, mutta tälle sijoituserälle voi kuitenkin saada hyvän tuoton ennen verojen maksua. Esimeriksi Warren Buffetin Berskhire Hathaway –yrityksen laskennallinen verovelka on vuosien saatossa kasvanut USD 62 miljardiin (Financial Times 4.3.2015), joten ainakin Buffet osaa käyttää verovelkaa perinteisen velan lisäksi hyväkseen.

Velka on huono isäntä, mutta hyvä renki myös sijoittajalle. Siksi velkasijoittajien on syytä seurata tarkasti sijoituskohteiden arvostustasoja, jotta velkavipu ei viiltäisi käyttäjäänsä. Hyviä tuottojen metsästyksiä!