Aihearkisto: Ideasta toteutukseen

Tuurilla vai taidolla?

Mikä on se ratkaiseva tekijä joka erottaa yritystoiminnassa onnistujat? Pankkilaisena keskustellessani asiakkaiden kanssa kuulin usein ”taistelutarinoita”, joissa usean vuoden uurastuksella ja työllä saatiin tuotua suuri kauppa maaliin. Nämä ovat huikeita motivaatiotarinoita meille, jotka haemme vielä sitä suurta onnistumista. Mutta on vastaani tullut myös monia yrittäjiä, joiden liiketoiminta on perustunut vastaan tulleen mahdollisuuden hyödyntämiseen hyvinkin nopealla aikataululla. Kuinka paljon tällöin on kysymys taidosta vai voidaanko tämä lokeroida tuuriksi?

Jokainen on oman onnensa seppä, sitä ei käy kiistäminen. Jokaiselle meistä tulee elämän aikana vastaan useita mahdollisuuksia lähteä kokeilemaan jotain uutta, on kyseessä sitten ammatilliset haasteet tai muut elämän osa-alueet. Nämä mahdollisuudet ovat joko pitkän työn tulosta tai ne tulevat vastaan pyytämättä ja yllättäen. Yrittäjäksi lähteminen oli minulle suuren valinnan paikka ja historia kertokoon, oliko valinta oikea vai väärä.

Kun mietin ensimmäisiä keskusteluja yrityksen perustamisesta ja liiketoimintaideasta yhdessä yhtiökumppanini kanssa, on vaikea olla hymyilemättä. Puolentoista vuoden aikana yhtiö on ottanut myyntiin kaksi täysin uutta tuotekategoriaa, joista meillä ei ollut aavistustakaan aloittaessamme. Olemme hylänneet yhden tuotekategorian, joka alussa tuntui todella potentiaaliselta. Olemme muuttaneet varmaan jokaista liiketoimintaan liittyvää asiaa kerran tai useammin. Osan päätöksistä voi hyvällä omallatunnolla luokitella pitkällisen analyysin tulokseksi, mutta osa päätöksistä on kyllä perustunut vastaan tulleeseen tilaisuuteen, joka on ollut liian hyvä ohitettavaksi.

Nämä vastaan tulleet tilaisuudet olisi helppo laskea tuuriksi, mutta tarkemmin ajateltuna jokaisen tällaisen tilaisuuden lisäksi meillä on ollut kymmenen keskustelua joissa emme ole lähteneet kokeilemaan onneamme. Yrittäjän silmissä maailma on täynnä mahdollisuuksia, mutta viisas valitsee niistä vain osan. Aika moni tunnistaa varmasti tilanteen, jossa yrittää saada liian montaa asiaa aikaiseksi yhtä aikaa ja päätyy lopulta keskelle kaaosta.

Muistan istuneeni yhtiökumppanini kanssa lentokoneessa Wienistä kohti kotia. Istuimme ja pohdimme miksi kaikki tuntuu välillä siltä, ettei mikään onnistu ja välillä kaikki menee kuin Strömsössä. Päädyimme tiivistämään keskustelun sloganiin, jonka muistan varmasti lopun elämäni: ”Jos tämä olisi helppoa, kaikkihan tätä tekisivät. Mutta kun tämä on niin helvetin vaikeata, ettei tähän kukaan pysty.” Tiukan paikan tullen on hyvä muistella tätä ajatusta, jolle nauroimme ääneen koneessa.

Otsikossa esittämääni kysymykseen, taidolla vai tuurilla, vastaisin ehdottomasti taidolla ja tuurilla. Jokainen meistä tarvitsee välillä tuuria, mutta mielestäni tuuri enimmäkseen ansaitaan. Jokainen pieni teko, joka vie yritystä eteenpäin, nostaa samalla myös todennäköisyyttä, että tuuri osuisi juuri meihin. Ei siis kannata jäädä odottamaan onnen sattumista omalle kohdalle, vaan tehdä kaikki mahdollinen omien taitojen puitteissa.

Oikein Hyvää Joulua kaikille!

Isko Toiviainen

Vain tekemättä jätetty kaduttaa

”Olet aina ollut rohkea mies” ja ”Kuulostaa rohkealta päätökseltä”. Ei, kyseessä ei ole egotrippi vaan ensireaktiot, kun ilmoitin jättäväni palkkatyön taakseni kesäkuussa ja siirtyväni yrittäjäksi. Usein toistui myös kysymys, miten uskalsin jättää taakseni varman työpaikan tässä taloustilanteessa.

Päätös ei todellakaan ollut helppo eikä nopea. 15 vuotta pankkisektorilla on pitkä aika ja monesti ajattelin heittäväni sen hukkaan lähtemällä pois alalta. Ehdin näkemään pankkilaisen arjen kassatoimihenkilönä, asiantuntijana kuin myös konttorin esimiehenä. Suurin sytykkeeni yrittäjyyteen syntyi kuitenkin niinä kuutena vuotena, kun toimin yrityspankissa asiakasvastaavana. Yrittäjien kanssa toimiessa mieleeni tuli yhä useammin kysymys, voisinko minäkin onnistua yrittäjänä? Asiakasvastaavana koin olevani osa yrittäjän tiimiä, joka iloitsi onnistumisista ja pettyi yhdessä yrittäjän kanssa, jos suunnitelmat eivät toteutuneetkaan.

Koska rahaliikenne on yrityksen verenkierto, pääsee pankin asiakasvastaava lähemmäs yrittäjää ja yrityksen toimintaa kuin moni muu. Omasta asiakassalkustani löytyi huomattavan erilaisia yrittäjiä ja liiketoimintaideoita. Voin rehellisesti sanoa, että lähes jokaisen asiakkaan kohdalla löysin uuden tavan ajatella liiketoiminnan mahdollisuuksia ja niiden haasteita. Olipa jopa joitain asiakkaita, joiden luokse vein uusia kollegoitani ”opetuskäynnille”. Kiitokset niistä varsinkin Kankaansyrjän Pekalle, ne olivat kullan arvoisia!

Nyt pääsen itse ammentamaan tuosta kokemuksesta ratkaisuja yrittäjän arjen haasteisiin. Vaikka olenkin seurannut yritystoimintaa läheltä jo pitkään, niin kyllä yllätyksiä tulee vastaan lähes joka viikko. Blogipäivityksissäni haluan kertoa omista kokemuksistani yrittäjänä unohtamatta kuitenkaan menneisyyttäni. Pääteemana on minulle läheinen aihe, asiakaskokemus.

Milloin sinä koit viimeksi saaneesi hyvää palvelua? Tapahtuiko se asioidessasi jossain henkilökohtaisesti vai onnistuiko WOW-efektin luominen verkossa tai mobiilisovelluksessa? Koska uudet teknologiset ratkaisut mahdollistavat asioiden hoitamisen missä vaan ja milloin vain, herää kysymys, mikä on kasvokkain tapahtuvan tapaamisen rooli asiakaskokemuksen luomisessa? Tämän haasteen kanssa painii varmasti itseni lisäksi moni yrittäjä.

Toivon, että pystyn herättämään blogillani keskustelua ja ajatuksia. Tiedostan sen olevan varsin suuri haaste, mutta eihän haasteet yrittäjiä pelota vaan ainoastaan motivoivat 😉

Ensimmäisen kirjoitukseni lopuksi vielä yksi lainaus. Ystäväni Jukan kommentti tiivisti aika hyvin syyn, miksi tälle polulle lähdin: ”Kun me täältä joskus lähdetään, niin vain niitä asioita kadutaan, jotka jätettiin tekemättä”.

Isko Toiviainen

Ihan(an) älytön yrittäjän riski

Katsoin kerran YouTube-videon, jossa näyttelijä Jim Carrey rohkaisi puheessaan collegesta valmistuvaa luokkaa seuraamaan heidän unelmiaan. Jim kertoi isästään, joka olisi voinut olla loistava koomikko, mutta ajatteli perheelliselle miehelle olevan vähemmän riskialtista ryhtyä kirjanpitäjäksi. Se olisi turvallinen työ, turvallinen valinta. Mutta isä menettikin työnsä ja perheellä oli edessään muutama todella vaikea vuosi. Niinpä nuori Jim oppi, että koska voit epäonnistua jossain mitä et halua, voit yhtä hyvin kokeilla onneasi seuraamalla unelmiasi.

Jos unelmansa seuraaminen tarkoittaa yrityksen perustamista, on edessä karkeasti ottaen kolme vaihtoehtoista kohtaloa.  Pahimmassa tapauksessa käy kuten Jimin isälle palkkatyössä: ponnisteluistaan huolimatta ei vaan onnistu.  Enemmistö kuitenkin kehittää mukavan bisneksen, mieluisan työn, jolla elättää itsensä ja perheensä.  Ja aina silloin tällöin joku räjäyttää pankin!

”Tuossa on kyllä ihan älytön riski onnistua” on kuitenkin lause, jonka epäilen hyvin harvan aloittavan yrittäjän kuulleen. ”Ootko ihan loppuun asti miettinyt” todennäköisempi. Saattaapa hän jopa kuulla olevansa ”Hullu”! Yleensä yrittäjän riskistä puhuttaessa tarkoitetaankin jotain ihan muuta kuin mahdollisuutta menestyä. Valitettavasti silloin muistutellaan siitä aivan päinvastaisesta lopputuloksesta. Mutta mitä jos lasi olisikin puoliksi täynnä ja yrittäjän riski yhtäkuin onnistumisen riski?

Itse aion olla yritystoimintaa suunnittelevan kohdatessani kauhukuvilla maalailevan kamppaajan sijaan tsemppaaja!

Heidi Putaansuu

Luovuus ei ole luonteenpiirre

Usein kuvitellaan että luovat ihmiset vain sattuvat luonteeltaan olemaan sellaisia. Mutta ei, luovuus ei ole sellaisenaan luonteenpiirre, vaan se on tapa toimia. Sisäinen motivaatio tehdä asioita uudella tavalla eli paremmin, on luovuutta. Meissä kaikissa on valtava luovuuden potentiaali, vaikka se vähän epäilyttävältä saattaa tuntuakin.

Luovuudesta puhuttaessa ajatellaan helposti erilaisia taiteentekijöitä; kuvittajia, tanssijoita, kirjailijoita. Mutta jokainen ihminen on luova. Kunhan vain sisäinen motivaatio on kunnossa. Ja mistäs se motivaatio eli niin sanottu ”työn imu” syntyy? No esimerkiksi siitä, että psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat tasapainossa. Pelkästään hyvä uni, terveellinen ravinto, mielekäs työ ja kiva harrastus eivät kuitenkaan riitä vaan pitää olla myös aikaa ja rohkeutta antaa ajatuksilleen siivet ja toteuttaa isot ja pienet muutokset työssään ja työn tekemisen tavoissa.

Rohkeus on voimakas sana, mutta mitä jos kokeiltaisiin? Yrittäjä Saku Tuominen on peräänkuuluttanut kokeilukulttuurin levittämistä työelämään. Onko varaa viitata kintaalla uusille ideoille, luovuudelle? Ei ehdi, ei jaksa, vaikealta tuntuu. Tekosyitä löytyy aina. Mitä jos kuitenkin kokeiltaisiin? Yritysmaailmasta löytyy surullisen kuuluisia esimerkkejä siitä, kun ei ole uskallettu edes kokeilla, niistä tunnetuimpana ehkä se kun IBM tyrmäsi aikoinaan kannettavat tietokoneet vetoamalla siihen, että miten kukaan haluaisi kantaa konetta mukanaan. Tai kun hakukoneyhtiöt AltaVista ja Yahoo sanoivat ei kahdelle hakukonetta kehittäneelle insinöörille. No, pojat sitten perustivat oman yrityksen ja laittoivat sille nimeksi Google.

Aina puhutaan siitä, että virheitä saa ja pitää tehdä. Jopa epäonnistumiseen kannustetaan. Voisiko näitä hokea toisella tapaa: Tee, kokeile, onnistu! Sehän vasta oppimista onkin, jos todetaan että tulipahan kokeiltua, muttei toiminut. Jos ei koskaan uskalla kokeilla ei todellakaan voi myös onnistua tekemään asioita eri tavalla. Eli paremmin. Eli luovemmin.

Mitä sinä teet tänään toisin?

Mari Merilampi

Haluatko miljonääriksi?

Kyllä haluaisin. ” Who Wants to Be a Millionaire?” on eräs maailman tunnetuimmista ja suosituimmista television tietokilpailuformaateista ja luonnollisesti miljonääriksi haluavia on minun lisäkseni melkoisen valtava määrä.

Jos arpaonnea tai riittävää aivokapasiteettia tietokilpailuihin ei ole, voisi miljonäärikerhon pääsylippu ymmärrykseni mukaan revetä myös kovan työn avulla – Suomessakin. Mietin pitkään uskallanko koko aiheesta kirjoittaa, sillä rahasta puhuminen on Suomessa todella hankala aihe, lähes tabu. Luterilainen kasvatuksemme on opettanut meille, että raha ja ahneus ovat pahasta, varsinkin jos pinkkaa on sattunut jäämään kovan työn tai yritystoiminnan myötä taskunpohjalle hitusen naapuria enemmän.

Pelkän rahan pahuuden myötä on unohdettu, että yrittäminen kuitenkin on yksinkertaisuudessaan toimintaa, jossa ostaja vaihtaa tuotteita tai palveluksia rahaan. Se on neuvokkuutta ja ammattitaitoa muuttaa osaaminen rahaksi tekemällä sitä työtä, jota maailmalla kaivataan. Toki menestyminen vaatii lujaa tahtoa, kovaa pohjatyötä, riskinottokykyä, voittajan asennetta ja raakaa intohimoa. Määrätietoinen elämässä eteneminen on monille menestyneille ihmisille kuitenkin enemmän elämäntapa kuin pelkkä unelma. Ennen kuin jatkan pidemmälle, pieni varoituksen sana on paikallaan. Kannattaa olla varovainen sen suhteen mitä haluaa, koska tärkeitä asioita ihan oikeasti halutessaan, ne voi saada.

Nauti matkasta

Haaveita ei kuitenkaan toteuteta hetkessä ja onkin muistettava, että matka unelmien toteuttamiseen on yhtä tärkeää kuin niiden saavuttaminen. Välietapit ovat tärkeitä ja myös itsensä kiittäminen saavutuksista olennaista. Kun uskaltaa osoittaa itselleen, että on kaiken vaivan arvoinen, niin tämän jälkeen jaksaa uurastaa unelmien eteen entistäkin tehokkaammin. Helppoa rahaa ei ole olemassakaan ja on aivan eri asia tehdä asioita kuin pelkästään tahtoa niitä. Menestyjä nauttii epävarmuudesta ja puskee läpi vaikka harmaan kiven, eikä häntä haittaa, kun vastaan väistämättä tulvii vaikeuksia tai idea lytätään ympärillä olevien lannistajien toimesta.

Menestys näkyy arkipäivässäkin lapsenomaisena innostumisena ja raikkaan positiivisena tunnelmana, näistä muodostuu yrityksen yhteinen tahto menestyä. Hyvät ihmiset muodostavat hyvän yrityksen ja onnistuminen houkuttelee hyvät osaajat yrityksen menestyksen siipien suojaan.

Rehellinen pärjääminen ei ole keneltäkään pois, sillä menestynyt yritystoiminta tuo vaurautta kaikille. Työpaikkojen luomisen lisäksi mm. yhteisöverot ovat merkittäviä tuloja, kun mietitään esimerkiksi kuntatalouden hoitoa. Huomioitavaa on, että yhteisöveron tuotto on lähes puolittunut 2000-luvun huippuvuosista. Verotalkoisiin olisikin nyt kutsuttava voitonnälkäisiä pelkäämättömiä yrittäjiä kirjoittamaan uusia menestystarinoita.

Eikä pidä koskaan unohtaa, että kestävä onni syntyy tunnetusti varmemmin muiden palvelemisesta kuin omaan napaan tuijottelusta.

Katja Noponen

Käyttöohje uuden idean omistajalle

Olet kuulemma saanut idean. Onneksi olkoon!

Kun avaat ideaa kääreestä, tarkista ensin, ettei lähistöllä ole kilpailijoita. Kilpailija saattaa anastaa ideasi, toteuttaa sen tehokkaammin ja saada sen markkinoille nopeammin.

Kun olet paljastanut ideasi ja näyttänyt sitä luottohenkilöillesi, muista tarkistaa idean elinkelpoisuus. Sitä kannattaa verrata aikaisempiin ideoihisi sekä markkinoilla oleviin vastaaviin. Hyvältä vaikuttava idea saattaa sittenkin osoittautua kuolemaantuomituksi, vaikka se päällisin puolin näytti olevan kunnossa.

Muistathan myös, että mikään idea ei ole uniikki. Markkinoilla voi tulla vastaan joku, jolla on päässään tismalleen samanlainen idea. Silloin sinulla on kaksi vaihtoehtoa: joko hylkäät idean ja yrität etsiä uuden tai jatkat idean käyttämistä ja teet sen paremmin kuin kilpailijasi.

Tuore ideasi tarvitsee paljon ravintoa. Sinun pitää satsata siihen tuotekehitystä, kilpailutusta, ajatustyötä ja verkostojen kartoitusta. Tästä huolenpidosta huolimatta ideat kuolevat herkästi välistävetoon, rahoituksenpuutteeseen tai erityisesti sääntelyyn.

Varma tapa tuhota idea on vaalia sitä liian pitkään piilossa. Silloin joku muu ehtii tuoda markkinoille samanlaisen idean, mutta paremmin kasvatettuna.

Suosittelemme vahvasti, että kokeilet idean elinmahdollisuuksia nopeasti ja vain pienin rahallisin panostuksin. Älä satsaa ideaan valtavia summia, sillä idea saattaa nuupahtaa kaikesta lannoitteesta huolimatta.

Investoinnista on vain lyhyt matka kompostointiin.

 

Katleena Kortesuo