Aihearkisto: Toiminnan laajentaminen

Onnistuneilla omistajanvaihdoksilla uutta talouskasvua?

Suomessa perustetaan uusia yrityksiä päivittäin ja iso määrä yrityksiä on sellaisessa vaiheessa, että mietitään mistä yritykselle jatkaja. Mielestäni Suomessa on paljon kehitettävää siinä, että kannustaisimme ja jakaisimme tietoa yrityksen ostamisesta. Suomessa on yrityksiä lähes 280 000. Näistä puolet on yksinyrittäjiä, joiden määrä on kasvanut kymmenen vuoden aikana noin 45 000:lla. Yritysten määrän kasvu on ollut lähes kokonaan yksinyrittäjien varassa. Tiedämme, että kaikista yrityksistä lähes 94 prosenttia on mikro- ja pk-yrityksiä (mpk-yrityksiä) eli alle kymmenen hengen yrityksiä? Mpk- yrityksissä työskentelee satojatuhansia työntekijöitä. Pienillä yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli taloudessamme.

Työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin

Olemme siirtymässä uuden ajan talouteen. Tiedämme, että viimeisen kymmenen vuoden ajan yhdeksän kymmenestä uudesta työpaikasta on syntynyt mpk-yrityksiin. Suuryritysten työpaikkojen määrä on laskussa, vaikka suomalainen työpaikkakulttuuri elää vielä vahvasti suuryritysten varassa. Tulevaisuuden työpaikat luodaan tässä ja nyt – paikkoja ei välttämättä enää julkisteta esimerkiksi lehdissä, vaan paikat täytetään erilaisia verkostoja hyödyntäen. Yrittäjä palkkaa osaamista ja asennetta. Miten saamme työnhakijat ja työtyötehtävät kohtaamaan? Kannustammeko kiinnostuneita riittävästi yrittäjäksi?

Jatkajia kaivataan!

Seuraavan kymmenen vuoden aikaan noin 70 000 yrittäjää on siirtymässä eläkkeelle. Arvion mukaan yksi omistajanvaihdos koskettaa neljää työpaikkaa. Kysymyksessä on siis suuri määrä työpaikkoja! Yritys voidaan myydä ulkopuoliselle, jatkaja voi löytyä henkilöstön joukosta tai perheen parista. Joskus myös toinen yritys voi olla ostajana ja laajentaa näin omaa toimintaansa yrityskauppojen kautta. Yrittäjien kertoman mukaan yleisiä omistajanvaihdosten haasteita on mm. miten ostajat ja myyjä löytävät toisensa ja mikä on yrityksen oikea kauppahinta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimusten mukaan toimivan yrityksen ostaminen on hyvä ja houkutteleva vaihtoehto yrittäjyyteen. Yrityksen ostajilla oli positiivisia kokemuksia ja useat yritykset ovat menestyneet hyvin omistajanvaihdoksen jälkeen. Tuoreet uutiset kertovat, että yrityskauppojen määrä on vilkastunut. Rahoitusta on saatavilla omistajanvaihdoksiin – myös EU:n tasolla on herätty tähän. Tämä on erittäin hyvä merkki ja tätä kautta voimme saada talouteen lisää vauhtia.

Globalisaatio mahdollisuutemme nousuun

Pienet yritykset tulevat olemaan entistä vahvemmin yhteiskunnan moottori tulevaisuudessa. Pienet yritykset ovat ketteriä maailmanmarkkinoilla. Uudet sukupolvet ovat suoraan kansainvälistä. Uudet innovatiiviset palvelut ja tuotteet on mahdollista tarjota maailmalle digitalisaation avulla; verkkokauppa sekä asioiden ja esineiden internet ovat vasta alkukengissä. Yrityksiin tarvitaan nyt huippuluokan osaamista, jotta globaalien markkinoiden hyödyntäminen onnistuu. Tässä on selkeät painopistealueet, joihin Suomen tulee panostaa. Uskon, että meillä on mahdollisuus onnistua. Mihin suuntaan katsomme?

Marju Silander

Vain kasvuyrittäjä on laulun arvoinen?

Tänä vuonna en aio laajentaa yritystäni. ( *)Tarkennus tekstin päätteeksi)

Se, etten aio laajentaa yritystäni, on äärimmäisen vaikea myöntää julkisesti nykyisessä ilmapiirissä, jossa hehkutetaan kasvu- ja startup-yrittäjyyttä. Yrittäjyyttä, jonka olennaisin piirre on nopean kasvun tavoitteleminen.

Suomeen sanotaan tarvittavan 200 000 työpaikkaa lisää ja toiveet uusien työpaikkojen luomisesta on asetettu yrittäjille. Ajoittain yleisessä keskustelussa saakin aistia kasvua tavoittelemattoman yrittäjän olevan näköalaton asennevammainen, kykenemätön riskinottoon ja menestykseen. Jopa laiska?

Laajentamisen sijaan aion tänä vuonna keskittyä ydinjuttumme tekemiseen entistä paremmin ja tuottavammin. Palvelemaan asiakkaamme mahdollisimman hyvin. Turvaamaan työntekijöidemme työpaikat. Auttamaan muutaman nuoren työuransa alkuun tarjoamalla työharjoittelupaikan, jossa saa tehdä ”ihan oikeita” oman alan töitä. Tekemään omalta osaltani kotikaupunkimme keskustasta eläväisemmän viihtyisillä kivijalkamyymälöillämme. Lisäämään ihmisvilinää ja tapahtumatarjontaa keskustaan toteuttamalla tapahtumia yhdessä yrittäjäkollegoideni kanssa.

En siirrä liiketoimintaani Viroon vaan maksan veromme asuinseudulleni. Ostan yritykseni kirjanpidon, vartioinnin, tulostuspaperin, kahvin, mainossuunnittelun – kaiken mahdollisen – omasta kaupungistamme. Tuen kotimaista musiikkia maksamalla myymälämusiikistamme Teosto- ja Gramex -maksut. Ehkä remontoin myymälämme.

Suomi tarvitsee kasvua ja kasvuyrittäjiä ja -yrityksiä, se on selvä.

Iso osa yrittäjistä kuitenkin pyörittää hyvin pientä yritystä. He saattavat olla esimerkiksi parturikampaajia, liikkeenharjoittajia, taksinkuljettajia. Mahdollisesti downshiftaajia, unelmiensa toteuttajia.

He ovat itsensä työllistäjiä ja perheensä elättäjiä. Ja se on aivan yhtä arvokasta kuin kasvu.

*) Kirjoittaja varaa oikeuden muuttaa mieltään ja tarttua mahdollisuuksiin myös tänä vuonna.

Heidi Putaansuu

Ai Suomessa ei muka kannusteta yrittäjyyteen?

Aika usein kuulee seuraavan lauseen: ”Kyllä minäkin perustaisin yrityksen, mutta…” Joskus tuo lause jatkuu ”, mutta ei ole sattunut hyvää ideaa mieleen” tai ”, mutta en uskalla luopua päivätöistä”. Usein tuo kuitenkin jatkuu että ”, koska mulla ei ole rahaa”. Se on edellä mainituista huonoin tekosyy olla perustamatta yritystä! Yrityksen perustaminen ei varsinaisesti vaadi huimia pääomia.

Osakeyhtiön perustamiseen vaaditaan noin 3000 euron alkupanostus kaikkine kuluineen ja osakepääomineen. Sen saa Suomessa kuka tahansa kokoon, jos oikeasti haluaa perustaa yrityksen.

Yrityksen voi perustaa tyhjätaskuna!

Mutta eihän sillä minimipääomalla mitään bisnestä rakenneta!

Ei niin, mutta alkuun pääsee! Ja julkisesta marinasta huolimatta Suomessa on hirveä määrä erilaisia kannustimia, jotka helpottavat aloittavan yrittäjän taivalta. On Finnveran pienlainat, keksintösäätiön avustukset, ELY-keskusten valmistelurahoitukset, yrityshautomojen asiantuntijatuet, Tekesin tuotekehitys- sekä kansainvälistymistuet, Finnveran lainatakaukset, vientitakuut, siltarahoitukset, enkelisijoittajat ja pankit!

Aloitimme Vesa-Matti Marjamäen kanssa yrittäjäuraa 22- ja 23-vuotiaina osa-aikatöitä tekevinä opiskelijoina, ei meillä ollut rahaa yhtään sen enempää. Mutta osasimme etsiä apua ja tukea.

Näin rahoitat yrityksesi alkutaipaleen, step by step:

  1. Kerää 3000€ kasaan osakepääomaa varten
  2. Yritä päästä johonkin yrityshautomoon, saat ilmaiset toimitilat, kymmeniä arvokkaita kontakteja ja satoja arvokkaita neuvoja (Protomo)
  3. Vakuuta Finnvera, ota pienlainaa 35t€ yritystoiminnan aloittamiseen
  4. Teet lyhyen historiasi suurinta tilausta ja kaikki raha on kiinni toimituksessa. Ostolaskuja erääntyy vielä iso kasa ennen kuin asiakas maksaa sinulle. Kerää FFF-pikalaina(friends, fools ,family), jotta pysyt pinnalla.
  5. Liiketoiminnan alkutaipaleella käyttöpääomatarve yllättää sinut, hurmaa pankki ja hanki 50t€ limiittitili
  6. Ideasi on timanttia myös ulkomailla, teet raivokkaasti tuotekehitystä, johon saat Tekesiltä 50% tukea tai lainaa.
  7. Tuote alkaa olla kunnossa, mutta liiketoimintamalli on vielä hakusessa. Saat ELY-keskukselta Yrityksen kehittämisavustusta liiketoimintasuunnitelman laadintaan.
  8. Myynti alkaa vetää, käyttöpääomatarve lisääntyy edelleen. Yrityksesi toiminta on jo tasaantunut ja pankki tarjoaa sinulle entistä edullisempaa lainaa. Myös Finnvera uskoo yritykseesi ja takaa lainasta 60%.
  9. Alat tekemään ulkomaankauppaa, mutta rahaliikenne ja riskit pelottaa. Saat rahoituslaitosten ja Finnveran kanssa järjestettyä vientitakuut.
  10. Tekes huomaa kansainvälisen potentiaalisi. Päätät hakea rahoitusta Kansainvälisen Kasvun Suunnitteluun, saat projektille 75% tukea.
  11. Päätät investoida, nettonykyarvo on vahvasti positiivinen jopa 20% korkokannalla. Pankki tarjoaa investoinnillesi edullista lainaa.
  12. Nyt tiedät jo yrityksen rahoituksesta enemmän kuin minä, et tarvitse enää näitä neuvoja

Eikä nämä rahoitusmuodot ole mitään utopiaa vaan täysin totta ja kaikkien saatavissa. Ja joku kehtaa vielä väittää että Suomessa ei tueta yrittäjyyttä!

Asiakas on aina netissä

Meillä on noin 30 neliömetriä myymäläpinta-alaa, johon on varastokirjanpidon mukaan saatu sievästi esille 5985 eri tuotetta. Ja nyt en puhu pikkumuttereista vaan alusasuista.

Mutta mikä on se meidän ydintuotteemme, ykkösmyyntiartikkeli, joka ei edes sisälly tuohon lukuun? Se on Palvelu.

Perinteisen kaupan murroksesta ja digitalisoitumisesta on puhuttu lähes yhtä kauan kuin paperittomasta toimistosta. Ehkä juuri siksi huomion kiinnitti uutinen verkkokaupan laajentumisesta kivijalkaan. Uutisen mukaan esimerkiksi kotimaisella Varustelekalla on jo kivijalkamyymälä, nettikaupan jättiläinen Amazon vielä suunnittelee omaansa. Miksi tuollainen verkkokaupan uranuurtaja haluaa tässä vaiheessa avata kivijalkamyymälän tai miksi voin astella sisään Verkkokauppa.com -nimiseen kauppaan? Väittäisin vastauksen olevan taas Asiantunteva Palvelu. Mitä muuta netistä ei voisi jo ostaa?

Kivijalkaa puoltavat myös tutkimustulokset, joiden mukaan asiakkaiden kertaostokset ovat verkossa pienempiä, verkkokaupan kuljetuskulut kasvussa ja kivijalkamyymälän ”nopea toimitusaika” houkuttaa malttamatonta nykyihmistä.

Lisäksi asiantuntijuus ja innovaatiot ovat verkko- ja kivijalkakaupan vastakkainasettelussa kivijalkakaupan aseista vahvimpia. Kun asiakkaalle tarjotaan elämyksellinen ostoympäristö asiantuntijamyyjien kera, on kivijalkamyymälä ainakin varteenotettava vaihtoehto helpolle ja mukavalle kotisohvaskrollailulle.

Eikä kivijalkaa ja verkkoa aina tarvitse nähdä toisiaan syövinä. Pienelle putiikille pienellä markkina-alueella oman verkkokaupan tuomat asiakkaat ovat aivan varmasti tervetulleita. Toisaalta pienessä putiikissa usein myydään merkkituotteita, joiden kateprosentit ovat sen verran pieniä, ettei oma verkkokauppa ehkä ole kannattava. Silloin ratkaisu voisi olla kunnolliset nettisivut tarkkoine tuotetietoineen. Asiakas voisi tutkia valikoimaa netissä ja tulla sitten myymälään ostoksille – palveltavaksi. Yhteiskunta digitalisoituu, kaupan on seurattava sinne missä asiakkaat ovat.

Lähes kaikki 5985 tuotteestamme voi ostaa myös verkosta, vaikka omaa nettikauppaa meillä ei vielä olekaan. Mutta voisiko sen ykkösmyyntiartikkelimme kaupallistaa?

Yrittäjä, yritysvalmentaja Ollis Leppänen heittää ilmaan mainion idean kivijalkakaupan pääsylipuista! ( http://yrittajyysvalmennus.fi/milloin-kivijalkakauppaan-aletaan-myyda-paasylippuja/ ) Olliksen mukaan siten korostuisi kivijalkakaupan elämyksellisyys ja yksilöllinen palvelu. Sen sijaan että kilpailisimme samoilla keinoilla verkkokaupan kanssa, keksisimme jotain ihan omaa. Pieni isku altavastaajalta verkkokaupan vyön alle.

Heidi Putaansuu