Avainsana-arkisto: asuminen

Korjauskelvotonta vai korjauskelpoista asuntokantaa?

Suomalaiset asuntojen omistajat ja asunto-osakeyhtiöt remontoivat viime vuonna lähes kuudella miljardilla eurolla. Melkoinen summa, joka monissa meistä herättää tunteita paitsi puolesta myös vastaan. Toisten mielestä kiinteistöistä huolehtiminen on hyvä juttu ja parantaa asuntojen ja talojen arvoa ja käyttöikää. Toisten mielestä taas Suomessa alkaa jo olla yliremontoinnin makua, kun remonttirevohkaa monessa vanhassa kerrostalossa käydään jatkuvalla syötöllä putkiremontista ikkunaremonttiin ja siitä hissiremontin kautta parvekkeiden korjauksiin. Ei mitenkään halpaa hommaa! Kolmannet puolestaan pahoittavat mielensä Suomen syrjäseutujen ja rakennemuutosalueiden vuokrataloista, joita ei kannata enää edes korjata, vaan pikemminkin purkaa pois kun ne seisovat väärillä paikoilla väärään aikaan.

On totta, että korjausrakentaminen kasvaa selvästi ripeämmin kuin muu rakentaminen, joka sakkaa pitkään kestäneen laskusuhdanteen vuoksi. Talouden epävarmuudesta ja ankeudesta huolimatta nimenomaan korjausrakentaminen kuitenkin porskuttaa tasaisen varmasti vuodesta toiseen. Uudisrakentaminen on siis suhdanneherkkää, mutta korjausrakentaminen ei. Rakennusteollisuuden mukaan talonrakentamisen tuotannon arvo on nyt noin 22,5 miljardia euroa, josta korjausrakentamisen osuus on peräti 52 prosenttia ja uudisrakentamisen 48 prosenttia. Korjaaminen lyö laudalta uudisrakentamisen.

Tärkein syy korjausrakentamisen kasvuun on se, että kaupungistumisen ja muuttoliikkeen aikana 70-luvulla rakennettu talokanta alkaa vaatia saneeraajan kättä. Putki- ja kattoremontit sekä julkisivujen uusimiset lisääntyvät lähivuosina kiihtyvällä tahdilla. Asunnonostajalle se merkitsee sitä, että entistä huolellisemmin on arvioitava ostopäätöstä tehdessä asunnon ominaisuuksien lisäksi talon järkevä sijainti, taloyhtiön taloudellinen kunto sekä yhtiön nykyiset ja tulevat remontointitarpeet. Niillä voi olla oleellinen vaikutus asunto-osakkeen tulevaan arvon kehitykseen. Kaikkialta remontoitavaa taloa ei ole fiksua ostaa.

Korjausrakentaminen on tietysti lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä se lisää asukkaiden viihtyisyyttä, asumisen laatua ja nykyaikaistaa toiminnallisuuksia paremmin palvelemaan muuttuvia tarpeita. Mutta milloin se voi olla kannattamatonta? Mediasta on voitu lukea vuokratalojen purkamisesta joillakin muuttotappioalueilla, kun kiinteistö on niin huonossa kunnossa että sen korjaaminen maksaa enemmän kuin uuden rakentaminen tulisi maksamaan. Onneksi näin käy kuitenkin verraten harvoin. Suomessa asuntokanta kestää kansainvälisen kuntovertailun mennen tullen. Paljon tärkeämpää ja ennaltaehkäisevääkin olisi se, että tavallinen asunnon omistaja perehtyisi ja vaikuttaisi korjausrakentamishankkeisiin taloyhtiössään. Korjaushankkeiden todellinen tarve kannattaa arvioida huolella ja korjaukset kilpailuttaa. Se takaa tolkullisissa mitoissa pysyvät kustannukset ja estää ylilyönnit korjaustarpeiden mitoituksessa sekä turvaa kiireellisiä remonttitarpeita niin, ettei  lyhyen aikavälin säästöjen tavoittelu vie uudistustarpeita liian pitkälle tulevaisuuteen.

Maarit Lindström