Avainsana-arkisto: kotitaloudet

OPn kuluttajakysely: Talouskasvu ja yhteiskunnan kilpailukyky on suomalaisille tärkeä päämäärä

Suomalaisten kuluttajien perususko omaan talouteensa on pitkittyneestä taantumasta huolimatta edelleen kohtalaisen hyvä, sillä valtaosa suomalaisista uskoo oman taloustilanteen pysyvän joko ennallaan tai paranevan (70 prosenttia). Vain joka neljäs suomalainen uskoo taloustilanteensa heikkenevän lähitulevaisuudessa. Nämä tulokset selviävät OPn IRO Researchillä loka-marraskuussa toteuttamasta kuluttajapaneelista.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että toisaalta merkittäviä tulevaisuuden suunnitelmia kulutuksen suhteen ei nyt ole. Tilanne on pikemminkin jähmettynyt ja odottava. Varautumiskäyttäytyminen tuntuu edelleen olevan kuluttajien mielestä paras tapa suhtautua epävarmaan tulevaisuuteen, jota leimaa heikko talouskasvu ja tietynlainen ponneton näköalattomuus. Varmaa tuntuu olevan vain epävarma.

Kuluttajat ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että Suomen talouskasvu ja yhteiskunnan kilpailukyky ovat tärkeitä asioita. –Jopa 80 prosenttia on tästä väittämästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Suomalaiset ovat myös valmiita henkilökohtaisiin taloudellisiin leikkauksiin yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden nimissä: jopa 47 prosenttia allekirjoittaa väitteen: ”Suomen talouden kuntoon saattaminen vaatii myös minulta henkilökohtaisia panostuksia” Vain 18 prosenttia oli tästä eri mieltä.

Neljä leikkausta osoittautui suomalaisille helpoimmin nieltäviksi:

• 58 % oli valmis asettamaan eläkkeeseen tulorajakaton
• 47 % lapsilisälle tulorajakaton,
• 44 % poistamaan pekkaspäivät ja
• 44 % pienentämään lomarahaa

Luetelluista etuuksista vähiten leikkauksia haluttaisiin vuosiloman pituuteen, josta vain 15 % olisi valmis tinkimään. Kautta linjan miehet olivat naisia valmiimpia leikkaamaan etuuksiaan.

Luottamus työmarkkinakysyntään on laskenut

Työttömyys huolestuttaa suomalaisia. Usko siihen, että omalle osaamiselle löytyy kysyntää, mikäli työttömyys kohtaa, on vähäinen. Vain 36 % uskoi, että kysyntää löytyisi, jos nykyinen työsuhde päättyisi. Joka neljäs vastaaja arveli, ettei heidän osaamiselleen olisi työttömyyden kohdatessa enää kysyntää. Nämä tulokset ovat heikentyneet vuodentakaisesta.

Suomalaiset kokevat epävarmuutta siitä, ettei heidän osaamiselleen ole murroksen pyörteissä painivassa työelämässä jatkossa kysyntää. Jos usko työhön kuitenkin vähenee oleellisesti, on vaikea saada aikaan kasvua ja yritysten tavoittelemaa kilpailukykyä. Meidän pitäisikin pystyä luomaan innostusta ja myönteistä näkymää pidemmälle tulevaisuuteen, koska synkistelyn vastapainoksi tarvitaan toivoa siitä, että talouden paikallaan polkeva suojuoksu päättyy vielä kuivalle maalle. –Toivottomuudesta syntyy heikosti talouskasvua.

Maarit Lindström

 
Lisätietoja: Postauksen tiedot perustuvat Internetin kautta tehtyyn valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin, johon vastasi tuhat suomalaista. Kyelyn toteutti OPlle 26.10. – 4.11.2015 IRO Research Oy. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.