Avainsana-arkisto: kulutus

OPn kuluttajakysely: Talouskasvu ja yhteiskunnan kilpailukyky on suomalaisille tärkeä päämäärä

Suomalaisten kuluttajien perususko omaan talouteensa on pitkittyneestä taantumasta huolimatta edelleen kohtalaisen hyvä, sillä valtaosa suomalaisista uskoo oman taloustilanteen pysyvän joko ennallaan tai paranevan (70 prosenttia). Vain joka neljäs suomalainen uskoo taloustilanteensa heikkenevän lähitulevaisuudessa. Nämä tulokset selviävät OPn IRO Researchillä loka-marraskuussa toteuttamasta kuluttajapaneelista.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että toisaalta merkittäviä tulevaisuuden suunnitelmia kulutuksen suhteen ei nyt ole. Tilanne on pikemminkin jähmettynyt ja odottava. Varautumiskäyttäytyminen tuntuu edelleen olevan kuluttajien mielestä paras tapa suhtautua epävarmaan tulevaisuuteen, jota leimaa heikko talouskasvu ja tietynlainen ponneton näköalattomuus. Varmaa tuntuu olevan vain epävarma.

Kuluttajat ovat kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että Suomen talouskasvu ja yhteiskunnan kilpailukyky ovat tärkeitä asioita. –Jopa 80 prosenttia on tästä väittämästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Suomalaiset ovat myös valmiita henkilökohtaisiin taloudellisiin leikkauksiin yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden nimissä: jopa 47 prosenttia allekirjoittaa väitteen: ”Suomen talouden kuntoon saattaminen vaatii myös minulta henkilökohtaisia panostuksia” Vain 18 prosenttia oli tästä eri mieltä.

Neljä leikkausta osoittautui suomalaisille helpoimmin nieltäviksi:

• 58 % oli valmis asettamaan eläkkeeseen tulorajakaton
• 47 % lapsilisälle tulorajakaton,
• 44 % poistamaan pekkaspäivät ja
• 44 % pienentämään lomarahaa

Luetelluista etuuksista vähiten leikkauksia haluttaisiin vuosiloman pituuteen, josta vain 15 % olisi valmis tinkimään. Kautta linjan miehet olivat naisia valmiimpia leikkaamaan etuuksiaan.

Luottamus työmarkkinakysyntään on laskenut

Työttömyys huolestuttaa suomalaisia. Usko siihen, että omalle osaamiselle löytyy kysyntää, mikäli työttömyys kohtaa, on vähäinen. Vain 36 % uskoi, että kysyntää löytyisi, jos nykyinen työsuhde päättyisi. Joka neljäs vastaaja arveli, ettei heidän osaamiselleen olisi työttömyyden kohdatessa enää kysyntää. Nämä tulokset ovat heikentyneet vuodentakaisesta.

Suomalaiset kokevat epävarmuutta siitä, ettei heidän osaamiselleen ole murroksen pyörteissä painivassa työelämässä jatkossa kysyntää. Jos usko työhön kuitenkin vähenee oleellisesti, on vaikea saada aikaan kasvua ja yritysten tavoittelemaa kilpailukykyä. Meidän pitäisikin pystyä luomaan innostusta ja myönteistä näkymää pidemmälle tulevaisuuteen, koska synkistelyn vastapainoksi tarvitaan toivoa siitä, että talouden paikallaan polkeva suojuoksu päättyy vielä kuivalle maalle. –Toivottomuudesta syntyy heikosti talouskasvua.

Maarit Lindström

 
Lisätietoja: Postauksen tiedot perustuvat Internetin kautta tehtyyn valtakunnalliseen kuluttajapaneeliin, johon vastasi tuhat suomalaista. Kyelyn toteutti OPlle 26.10. – 4.11.2015 IRO Research Oy. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä läänin mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.

Veronpalautusta tulossa? – Tilinumeron ehtii vielä päivittää

Kohtapuoliin on jälleen veronpalautusten aika. Mukavaa niille, jotka sitä odottavat ja saavat. Veronpalautukset maksetaan 3.12.2015 ja pienin palautettava määrä on 5 euroa. Sillä summalla saa jo vaikkapa joulun tunnelmaan virittävän pienen jouluglögin.

Veronpalautukset laukaisevat perinteisesti liikkeelle myös joulukaupan. Ne antavat monelle meistä ikään kuin luvan kuluttaa, ja hemmotella läheisiä tai itseä. Menojahan tähän vuodenaikaan riittää pikkujouluriennoista joululahjoihin ja tulevan talviloman harrasteisiin. – Yleensä kotitaloudet ottavatkin veronpalautukset budjetoinnissaan huomioon. Ne tulevat vain harvalle yllätyksenä. Tänä vuonna henkilöasiakkaiden ennakonpalautuksia tulee kaikkiaan 2,3 mrd. euroa, mikä on 2,5 prosenttia suurempi summa kuin viime vuonna.

Kannattaa siis muistaa päivittää ajoissa veronpalautuksen tilinumero, sillä se nopeuttaa palautuksen saamista. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti viimeistään huomenna perjantaina 20.11.2015 osoitteessa http://www.vero.fi/tilinumero. Palveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Jos maksunsaaja ei ole ilmoittanut Verohallinnolle tilinumeroaan, maksuosoitukset toimitetaan OP Ryhmän osuuspankkien konttoreihin. Maksuosoitusten saapumisilmoitukset saapuvat asiakkaille 9.–11.12. Kaikkien pankkiryhmien asiakkaat voivat käydä lunastamassa maksuosoituksen osuuspankin konttorista seuraavan 28 päivän aikana. Osuuspankin asiakkaat voivat lunastaa saapuneen rahalähetyksen myös OP-verkkopalvelussa.

Tulevaisuudessa, reaaliaikaisen verotuksen toteutuessa veronpalautusten tai jäännösverojen merkitys voi laskea kun niitä tulee enää harvoille. Verohallinnon mukaan reaaliaikaisesta verotuksesta olisi se hyöty, että kansalaiset voisivat seurata tulojaan ja menojaan myös tätä kautta paremmin. Reaaliaikaisen verotuksen käytännön toteutukseen menee kuitenkin vielä  useampi vuosi.

Maarit Lindström

Digitaaliset kuluttajatrendit – mitkä ilmiöt ovat vahvistumassa 2015?

Kuluttajatrendien bongaus ja ymmärtäminen nopeasti digitalisoituvassa kuluttajamaailmassa on mitä mielenkiintoisinta, mutta myös haastavinta. Erityisesti voittajakonseptin poimiminen varhaisessa vaiheessa tuntuu olevan yhtä vaikeaa kuin neulan poimiminen heinäsuovasta, ainakin näin ekonomistille.

Tiettyjä vahvistuvia ilmiöitä on kuitenkin kohtalaisen helposti hahmotettavissa verkkokaupassa ja monikanavaistuvassa ostosmaailmassa:

1) Yksilöllisyys ja personointi viittaavat asiakkaiden haluun erottautua ja luoda omaa identiteettiä. Mahdollisuudet siihen ovat mitä parhaimmat kun pitkälle erikoistuneita tuotevalikoimia on tarjolla globaalisti. Lisäksi kuluttajan mahdollisuudet osallistua tuotteiden ja palveluiden kehitys- ja tuotantoprosesseihin on kasvamassa. Räätälöityjä tarpeita tukee myös asiakastiedon parempi analytiikka ja sen hyödyntäminen kuluttajan hyväksi.

2) Yhteisöllisyyden merkitys ostospäätöksissä kasvaa vertaisyhteisöjen, harrasteryhmien ja ammatillisten verkostojen kautta. Omasta kuluttamisesta kerrotaan aiempaa laajemmalle piirille. Samalla myönteiset, kokemukset ja suositukset, mutta myös pettymykset, kiirivät nopeasti ja laajalle. Sosiaalinen media osana liiketoimintamallia on yhä yleisempää.

3) Mobiili elämäntyyli kattaa eri medioiden yhtäaikaisen ja sujuvan käytön. Kanavien määrän sijaan yhä tärkeämpää vaikuttaa kuitenkin olevan se miten asiakaskokemus rakentuu kokonaisuutena. Kuluttajien ostosten teon eri vaihteet: tiedonhaku, tuotteiden ja palveluiden vertailu, tilaaminen ja toimitus sekä palautus/peruutus on saatava hyvin sujuviksi ja integroituneiksi eri kanavissa.

Nämä vahvistuvat ilmiöt vaikuttavat kaikissa kuluttaja- ja käyttäjäryhmissä, mutta selvimmin ne  ovat näkyvissä ns. Millenials –sukupolven elämäntavoissa ja arvoissa. Tämän profiilin oivaltavasti hyödyntävät palvelu-, ja kuluttajaratkaisut tulevatkin yleistymään ja menestymään kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Millennials –sukupolven profiili 

  • Syntyneet 1980-2000
  • Usein korkeasti koulutettuja
  • Katsovat tv:tä harvemmin, eivätkä omaa ns. perinteisiä lukutottumuksia
  • Erittäin sosiaalisia reaaliaikaisissa kanavissa ja verkossa
  • Pitävät teknologiasta
  • Yrittäjähenkisiä ja avoimia uusille ideoille
  • Pitävät ”pureskellusta” tai ”jalostetusta” tiedosta, erityisesti jos se koskee itseä.
  • Elämän laatu ja ajankäyttö sekä terveys korkeammalla prioriteettilistalla kuin vaikkapa korkea palkka tai asema
  • Kokemuksia ja elämyksiä arvostetaan enemmän kuin omistamista itseisarvona.
  • Halukkaita vuokraamaan, jakamaan, kierrättämään tavaroita ja asioita vaihtoehtona uuden ostamiselle
  • Vertaisryhmien vaikutus omaan mielipiteenmuodostukseen suuri
  • Ennen ostopäätöksiä tehdään paljon on-line- selvittelyä ja vertailua verkossa
  • Odottavat, että kiinnostavat kuluttajabrändit kuuntelevat ja vastaanottavat sekä huomioivat kuluttajien näkemyksiä ja kehitysehdotuksia      Lähde: http://www.KPMG.com/consumercurrents

Maarit Lindström

Alennusmyynneistä myötätuulta kuluttajien purjeisiin

Kotimaisia kuluttajia on viime kuukausina varoiteltu vajoamasta liialliseen synkkyyteen ja ajattelemaan optimistisesti, jotta Suomen talous saataisiin taas nousuun. Ilmapiirillä ja luottamuksella onkin vaikutusta kotimaiseen kysyntään, joka on tärkeässä asemassa erityisesti nyt kun vienti ei edelleenkään vedä toivotulla tavalla.

Monet yritykset ovat tänä keväänä pyrkineetkin tulemaan vastaan ja puhaltamaan tuulta kuluttajien purjeisiin erilaisten alennusmyyntien ja hintakampanjoiden voimin. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat olleet vähittäiskauppaketjujen laajamittaiset elintarvikkeiden hintojen alennukset ja nyt myös sesonkialennusmyynnit, jotka lähtivät osin jo ennen juhannusta liikkeelle.

Kaikki tämä on hintatietoisia suomalaisia kuluttajia ilahduttavaa. Elintarvikkeiden hintojen, liikennekulujen ja korkokulujen maltillisuus on myötävaikuttanut kuluttajien yleisen luottamuksen kohenemiseen, joka on puolestaan vauhdittanut yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä loppuvuotta kohden mentäessä.

Eurostatin tuoreen yksityisen kulutuksen hintavertailuohjelman mukaan Suomi on yksi EU-maiden ja euroalueen kalleimmista maista. Kokonaishintataso ylittää EU-keskiarvon peräti 23 prosentilla. Laskun varaa siis on ja oikeaan suuntaan mennään!

Maarit Lindström

Kuluttajien luottamusta tuettava myös talouspolitiikalla

Vähittäiskaupassa ja kotimaisessa kysynnässä ei ole viime aikoina ollut juuri hurraamista. Päivittäistavarakaupan liikevaihdon volyymi on laskenut jo kolme vuotta peräkkäin. Pitkittynyt taantumahan on merkinnyt sitä, että palkat eivät nouse ja myös työttömyyden kasvu on rapauttanut kuluttajien luottamusta.

Tilanne ei kuitenkaan ole aivan huono. Kuluttajabarometri on kohonnut (saldoluku) alkuvuodesta 11,2:een ja on nyt pitkän aikavälin tasolla (11.8). Liki puolet kuluttajista näkee kestotavaroiden ostamisen ajankohdan kannattavaksi. Tilanne johtuu tosin enemmän kuluttajahintojen laskusta, ei niinkään tulokehityksen parantumisesta. Mihin kuluttajat sitten aikovat rahaa kevään ja alkukesän mittaan kuluttaa? Pääkohteita ovat kuluttajabarometrin mukaan koti- ja ulkomaan matkailu, kodin sisustus ja remontointi.

Oleellinen vaikutus kuluttajien luottamuksen tasoon on jatkossa myös talouspolitiikan uskottavuudella. Kansalaiset ymmärtävät, että tulevan hallituksen on kitukasvun oloissa tehtävä kipeitäkin ratkaisuja julkisen velkaantumisen ja menokehityksen taittamiseksi. Samaan aikaan kuluttajat haluavat nähdä pidemmän aikavälin positiivisen näkymän tulevaisuuteen, jotta lyhyen aikavälin etujen karsinta tuntuisi oikeutetummalta.

Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä onkin taiteilla yhtäältä julkisen talouden tasapainottamisen ja toisaalta kasvun ja työllisyyden välillä. Muutosjohtamiseen kykenevää hallituspohjaa odotellaan kiivaasti jo vapun eli työnjuhlan kunniaksi.

Maarit Lindström