Avainsana-arkisto: Venäjä

Ukrainan valtionvelka Venäjän uutena kiristysruuvina

Vietin toukokuun alussa neljä päivää Odessassa, Mustanmeren helmessä. Kaupunki oli viihtyisä ja katukuvasta oli vaikea päätellä, että maa on luisunut syvään talouskurimukseen kroonisine ongelmineen. Kuten niin monesti ennenkin matkustaessani Itä-Euroopassa, oli mahdoton ymmärtää, miten Odessa näytti niin virkeältä ottaen huomioon, että ukrainalaisten keskipalkka on virallisesti alle 200 dollaria kuukaudessa.

Kun Neuvostoliitto kaatui, Ukrainan ja Puolan arvioitiin olevan lähtökohdiltaan potentiaalisimmat kasvumarkkinat Itä-Euroopassa. Tällä hetkellä vertailu ei ole aiheellista, sillä puolalaiset ovat kolme kertaa rikkaampia kuin ukrainalaiset. Itse asiassa Ukraina on tänä päivänä köyhempi kuin se oli neuvostoaikana. Ukrainalaiset ovat saaneet seurata sivusta kun muut entiset itäblokin maat ovat vaurastuneet ja liittyneet länsimaisiin rakenteisiin. Ero sen kuin kasvaa suhteiden tuhouduttua suurimman kauppakumppanin Venäjän kanssa. Vienti Venäjälle on vuodessa romahtanut yli 60 %.

Alkuvuoden luvut ovat karmaisevia. Ensimmäisellä kvartaalilla BKT supistui 18 %, inflaatio laukkaa 60 %:ssa ja hryvna on menettänyt arvostaan vuodessa suunnilleen saman verran. Valtio velkaantuu kiihtyvällä tahdilla ja velan määrä on nopeasti noussut jo 100 % BKT:stä. Valtionvelkaa erääntyy vuoden sisään 6 mrd. dollaria Ukrainan valuuttavarantojen ollessa 10 mrd. dollaria. Neuvottelut velkojien kanssa ovat edenneet huonosti. Ukraina haluaa velkoja leikattavan pysyvästi, kun taas velkojat ovat tiukasti puhuneet pelkistä lainojen uudelleenjärjestelyistä.

Venäjällä on neuvotteluissa käsissään ase, jota se tuskin epäröi käyttää syventääkseen Kiovan hallinnon ahdinkoa. Ukrainan parlamentti sääti viime viikolla lain, joka antaa hallitukselle oikeuden jäädyttää velkojen takaisinmaksun. Venäjä ilmoitti heti vastineeksi, että se vaatii Ukrainan joulukuussa erääntyvän 3 mrd. dollarin lainan takaisin täysimääräisesti ja ajallaan. Tällä hetkellä on epävarmaa, selviääkö Ukraina kesäkuussa edes lainan 75 miljoonan dollarin koroista. Kreml ilmoitti myös vievänsä Ukrainan kansainväliseen oikeuteen takaisinmaksun laiminlyömisestä, jos korkoja ei makseta ajallaan, puhumattakaan jos joulukuussa rahoja ei kuulu.

Umpikuja uhkaa viivyttää IMF:n Ukrainalle lupaamaa seuraavaa 2,5 mrd. dollarin lainaerää. IMF:n pelastuspaketissa on ehto, joka jäädyttää koko 17 mrd. dollarin lainaohjelman, jos Ukraina ei pysty lyhentämään julkista velkaansa. Venäjän myöntämä 3 mrd. dollarin joukkovelkakirjalaina täyttää julkisen velan määritelmän. Kiovassa peräänkuulutetaan bondilainojen lainmukaisuutta, sillä niiden poliittisuudesta ei ole epäilystä. Venäjä osti Ukrainan joukkovelkakirjoja vuoden 2013 lopussa viimeisenä yrityksenä pelastaa Janukovitshin hallinto. Luvatusta 15 miljardin dollarin lainaohjelmasta Kreml ehti toteuttamaan vain 3 miljardia ennen kuin Janukovitshin loru oli loppu. Siihen loppui myös Ukrainan joukkovelkakirjojen ostot.

Vaikka Ukraina lähtisi vaatimaan oikeutta joukkovelkakirjalainan lainmukaisuudesta sen poliittisuuteen vedoten, se ei päätöstä odotellessa selviä ilman IMF:n seuraavaa tukipakettia. Jos Ukraina virallisesti julistautuu maksukyvyttömäksi, IMF:n pitää tehdä kiusallinen päätös tukipaketin jatkosta. Kremlille kelpaa sekä talousahdingossa rypevä, omiin ongelmiinsa mureneva Kiova että maalitauluksi IMF, joka rikkoo omia periaatteitaan silloin kun länsimaisten suurvaltojen intressit sitä edellyttävät. Kremlin linjaan sopii hyvin lännen käsikassaraksi jo jonkin aikaa syytetty IMF. Se antaa lisäpontta Venäjän ajamille uusille vaihtoehtoisille rakenteille, kuten BRICS-maiden omalle kehityspankille ja Aasian infrastruktuuri-investointipankille. Tämä siitä huolimatta, että IMF vain 17 vuotta sitten yhdessä Maailmanpankin kanssa pelasti Venäjän maksukyvyttömyydestä yli 22 mrd. dollarin tukipaketilla.

Venäläisiä turisteja ei ennen niin suositussa Odessassa näkynyt. Eräs venäläinen tuttavani kysyikin ihmeissään, kuinka uskallan Odessaan lähteä, kun ukrainalaiset ovat niin aggressiivisia. Surullista, että propagandalla on saatu aikaan tällaisia mielikuvia. Odessan kaduilla kun ei muuta kieltä puhuttu kuin venäjää.